V
vierailija
Vieras
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005206680.html
Pääkirjoitus
Sisäministeriön Nerg Vieraskynä-kirjoituksessa: Kaikki turvapaikanhakijat eivät voi jäädä Suomeen
On resurssien haaskausta käsitellä tuhansia hakemuksia, ellei viranomaisten päätöksillä ole merkitystä.
Julkaistu: 12.5. 2:00 , Päivitetty: 12.5. 6:54
Vuonna 2015 alkaneeseen pakolaiskriisiin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua käydään yhä. Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kuitenkin laskenut kriisiä edeltävien vuosien tasolle.
Muuttoliike Eurooppaan jatkuu: Italian viranomaisten mukaan keskisen Välimeren reitti on pysynyt vilkkaana. Suomessa tilanne on vielä monella tapaa vakiintumaton.
Vuonna 2015 saapui Eurooppaan yli miljoona turvapaikanhakijaa. Suomeen heistä tuli noin 32 000, Ruotsiin noin 160 000. Seuraukset näkyvät maassamme yhä: Suomessa on vieläkin pari tuhatta vuoden 2015 aikana tullutta turvapaikanhakijaa odottamassa ensimmäistä hakemukseensa liittyvää päätöstä.
Kymmenettuhannet hakijat ovat ratkaisunsa jo saaneet. Noin 11 000 hakijaa on saanut Suomesta turvapaikan ja noin 17 000 kielteisen päätöksen.
Julkisessa keskustelussa on peräänkuulutettu tilapäisen oleskeluluvan myöntämistä kaikille, joilla ei ole ollut edellytyksiä saada turvapaikkaa mutta jotka eivät halua palata kotimaahansa.
Jos näin toimittaisiin, oleskelulupa myönnettäisiin käytännössä kaikille, jotka ovat tulleet Suomeen – riippumatta siitä, onko hakijalla maahanmuuttoviranomaisten tutkinnan ja viime kädessä tuomioistuinten mukaan kansainvälisen suojelun tarve.
Mihin turvapaikkahakemusten tutkintaa tarvitaan, jos tulos on sama prosessista riippumatta? Miksi hakemuksia edes käsiteltäisiin, jos jokainen kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut saisi halutessaan jäädä Suomeen? On resurssien haaskausta käsitellä tuhansia hakemuksia Maahanmuuttovirastossa ja tuhansia valituksia tuomioistuimisissa, ellei päätöksillä ole merkitystä.
Tulisiko meidän todeta, että turvapaikan peruste on ulkomaalaislain ja kansainvälisten sopimusten sijaan ihmisen subjektiivinen tahto?
Turvapaikkapäätökset, palautukset ja inhimilliset kohtalot herättävät paljon tunteita. Se on ymmärrettävää. Yksittäisten tapausten noustessa julkisuuteen voi olla vaikeaa ymmärtää päätösten taustoja – eikä viranomaisilla ole yksilönsuojan takia mahdollisuutta tuoda tietojaan julki.
Se, että suomalaiset ovat aktiivisia ja kantavat huolta kanssaihmisistään, on hienoa ja arvostettavaa. On kuitenkin viranomaisten velvollisuus tarkastella asiaa paitsi yksittäisinä tapauksina myös laajempana kokonaisuutena.
Viranomaisten pitää noudattaa lakeja ja tehdä päätöksiä niiden pohjalta. On oikeusvaltion perusta, että lait ovat samoja kaikille – viranomaiset eivät voi valita, mitä lakeja he milloinkin soveltavat.
Turvapaikkapolitiikassa – myös mahdollisessa tilapäisen oleskeluluvan myöntämisessä – on kysymys koko Euroopan laajuisesta ilmiöstä, ei vain kansallisista päätöksistä. Suomi on sitoutunut hakemaan turvapaikanhakijatilanteeseen yhteistä eurooppalaista ratkaisua, turvapaikkajärjestelmää, palautuspolitiikkaa ja laillisia maahantulon väyliä yhdessä muiden EU-valtioiden kanssa kehittäen. Tästä pidämme kiinni.
Jos Suomi nyt myöntäisi oleskeluluvan jokaiselle, joka on saanut kielteisen päätöksen mutta ei halua palata, linjauksella olisi kauaskantoisia vaikutuksia. Ne koskisivat Suomessa jo olevien ihmisten lisäksi eri puolilla Eurooppaa oleskelevia turvapaikanhakijoita ja niitä ihmisiä, jotka vasta suunnittelevat – usein vaarallista – matkaa Eurooppaan.
Jos oleskelulupa myönnettäisiin Suomessa kaikille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, yhä useampi Eurooppaan tulija – mahdollisesti hyvin suuri joukko – suuntaisi Suomeen. Vastaavaa järjestelmää ei ole yhdessäkään EU-maassa.
Yhteiskuntamme ei ole tällaiseen muutokseen valmis ja varautunut. Miten varmistamme, että jokainen Suomeen tulija sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan? Tällaisella politiikalla olisi vaikutuksia myös sisäiseen turvallisuuteen, kun tulijoiden taustoja ei enää tutkisi kukaan.
Suomea sitovat samat kansainväliset sopimukset ja EU-lainsäädäntö kuin muitakin EU-jäsenvaltioita. Olisi älyllisesti epärehellistä väittää, etteivät tekemämme päätökset heijastuisi muualle.
Suomesta saatu tilapäinen oleskelulupa avaisi ovet lähes kaikkialle Eurooppaan. Siihen olisi muillakin sanomista.
Päivi Nerg
Kirjoittaja on sisäministeriön kansliapäällikkö.
Pääkirjoitus
Sisäministeriön Nerg Vieraskynä-kirjoituksessa: Kaikki turvapaikanhakijat eivät voi jäädä Suomeen
On resurssien haaskausta käsitellä tuhansia hakemuksia, ellei viranomaisten päätöksillä ole merkitystä.
Julkaistu: 12.5. 2:00 , Päivitetty: 12.5. 6:54
Vuonna 2015 alkaneeseen pakolaiskriisiin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua käydään yhä. Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kuitenkin laskenut kriisiä edeltävien vuosien tasolle.
Muuttoliike Eurooppaan jatkuu: Italian viranomaisten mukaan keskisen Välimeren reitti on pysynyt vilkkaana. Suomessa tilanne on vielä monella tapaa vakiintumaton.
Vuonna 2015 saapui Eurooppaan yli miljoona turvapaikanhakijaa. Suomeen heistä tuli noin 32 000, Ruotsiin noin 160 000. Seuraukset näkyvät maassamme yhä: Suomessa on vieläkin pari tuhatta vuoden 2015 aikana tullutta turvapaikanhakijaa odottamassa ensimmäistä hakemukseensa liittyvää päätöstä.
Kymmenettuhannet hakijat ovat ratkaisunsa jo saaneet. Noin 11 000 hakijaa on saanut Suomesta turvapaikan ja noin 17 000 kielteisen päätöksen.
Julkisessa keskustelussa on peräänkuulutettu tilapäisen oleskeluluvan myöntämistä kaikille, joilla ei ole ollut edellytyksiä saada turvapaikkaa mutta jotka eivät halua palata kotimaahansa.
Jos näin toimittaisiin, oleskelulupa myönnettäisiin käytännössä kaikille, jotka ovat tulleet Suomeen – riippumatta siitä, onko hakijalla maahanmuuttoviranomaisten tutkinnan ja viime kädessä tuomioistuinten mukaan kansainvälisen suojelun tarve.
Mihin turvapaikkahakemusten tutkintaa tarvitaan, jos tulos on sama prosessista riippumatta? Miksi hakemuksia edes käsiteltäisiin, jos jokainen kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut saisi halutessaan jäädä Suomeen? On resurssien haaskausta käsitellä tuhansia hakemuksia Maahanmuuttovirastossa ja tuhansia valituksia tuomioistuimisissa, ellei päätöksillä ole merkitystä.
Tulisiko meidän todeta, että turvapaikan peruste on ulkomaalaislain ja kansainvälisten sopimusten sijaan ihmisen subjektiivinen tahto?
Turvapaikkapäätökset, palautukset ja inhimilliset kohtalot herättävät paljon tunteita. Se on ymmärrettävää. Yksittäisten tapausten noustessa julkisuuteen voi olla vaikeaa ymmärtää päätösten taustoja – eikä viranomaisilla ole yksilönsuojan takia mahdollisuutta tuoda tietojaan julki.
Se, että suomalaiset ovat aktiivisia ja kantavat huolta kanssaihmisistään, on hienoa ja arvostettavaa. On kuitenkin viranomaisten velvollisuus tarkastella asiaa paitsi yksittäisinä tapauksina myös laajempana kokonaisuutena.
Viranomaisten pitää noudattaa lakeja ja tehdä päätöksiä niiden pohjalta. On oikeusvaltion perusta, että lait ovat samoja kaikille – viranomaiset eivät voi valita, mitä lakeja he milloinkin soveltavat.
Turvapaikkapolitiikassa – myös mahdollisessa tilapäisen oleskeluluvan myöntämisessä – on kysymys koko Euroopan laajuisesta ilmiöstä, ei vain kansallisista päätöksistä. Suomi on sitoutunut hakemaan turvapaikanhakijatilanteeseen yhteistä eurooppalaista ratkaisua, turvapaikkajärjestelmää, palautuspolitiikkaa ja laillisia maahantulon väyliä yhdessä muiden EU-valtioiden kanssa kehittäen. Tästä pidämme kiinni.
Jos Suomi nyt myöntäisi oleskeluluvan jokaiselle, joka on saanut kielteisen päätöksen mutta ei halua palata, linjauksella olisi kauaskantoisia vaikutuksia. Ne koskisivat Suomessa jo olevien ihmisten lisäksi eri puolilla Eurooppaa oleskelevia turvapaikanhakijoita ja niitä ihmisiä, jotka vasta suunnittelevat – usein vaarallista – matkaa Eurooppaan.
Jos oleskelulupa myönnettäisiin Suomessa kaikille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, yhä useampi Eurooppaan tulija – mahdollisesti hyvin suuri joukko – suuntaisi Suomeen. Vastaavaa järjestelmää ei ole yhdessäkään EU-maassa.
Yhteiskuntamme ei ole tällaiseen muutokseen valmis ja varautunut. Miten varmistamme, että jokainen Suomeen tulija sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan? Tällaisella politiikalla olisi vaikutuksia myös sisäiseen turvallisuuteen, kun tulijoiden taustoja ei enää tutkisi kukaan.
Suomea sitovat samat kansainväliset sopimukset ja EU-lainsäädäntö kuin muitakin EU-jäsenvaltioita. Olisi älyllisesti epärehellistä väittää, etteivät tekemämme päätökset heijastuisi muualle.
Suomesta saatu tilapäinen oleskelulupa avaisi ovet lähes kaikkialle Eurooppaan. Siihen olisi muillakin sanomista.
Päivi Nerg
Kirjoittaja on sisäministeriön kansliapäällikkö.
