V
vierailija
Vieras
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuinka-monesta-lapsesta-sina-voisit-luopua/p6DS2tXu
Kuinka monesta lapsesta sinä voisit luopua?
20.7.2017 5:00
Lasten hankkiminen on niin arka asia, että tuskin kukaan on nostamassa sitä ilmastotoimien kärkeen, kirjoittaa Kauppalehden toimittaja Sanna Pekkonen.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi meitä kehotetaan kierrättämään, syömään kasvisruokaa ja vähentämään autoilua. Usein hämäräksi kuitenkin jää, kuinka suuri merkitys arkipäivän valinnoilla lopulta on.
Kun Lundin yliopiston tutkijat kartoittivat arjen ekotekojen ilmastovaikutuksia tuoreessa tutkimuksessaan, oli lopputulos sellainen, jota moni ei haluaisi kuulla. Me rikkaiden maiden asukkaat voimme jättää väliin kaukolennot, ryhtyä vegaaneiksi ja luopua autosta, ja silti niillä teoilla ei ole suurtakaan merkitystä, jos hankimme lapsia.
Environmental Research Lettersissä julkaistun tutkimuksen mukaan lapsen hankkimisen aiheuttamat ilmastovaikutukset ovat ylivoimaisesti suurimmat yksilön käsissä olevista valinnoista. Jokainen lapsi lisää vanhemman hiilijalanjälkeä keskimäärin 58,6 hiilidioksidiekvivalentin tonnin verran. Jos jättää yhden lapsen hankkimatta, säästyy päästöjä siis joka vuosi tämän verran.
Toisena listalla on autoilu, josta luopuminen vähentäisi yhden ihmisen päästöjä 2,4 hiilidioksidiekvivalenttia tonnia vuodessa, ja kolmantena kaukolento menopaluuna 1,6 tonnin päästöillä. Luvut ovat häviävän pieniä, kun niitä vertaa lapsen hankkimiseen. Vielä mitättömämpää on hybridiautoon vaihto, mikä vähentää päästöjä 0,5 tonnia vuodessa, tai kierrätys, jolla on 0,2 tonnin vaikutus.
Ilmastonmuutos tunkeutuu henkilökohtaiselle alueelle.”
Tutkimus osoittaa, kuinka vahvasti ilmastonmuutos tunkeutuu ihmisen henkilökohtaiselle alueelle. Lasten hankkiminen on niin arka asia, että tuskin kukaan on nostamassa sitä ilmastotoimien kärkeen. Puhe ei istu suomalaiseen keskusteluun, jossa ollaan huolestuneita syntyvyyden laskusta ja veronmaksajien hupenemisesta.
Tämän tutkimuksen valossa tuo puhe näyttää kovin yksisilmäiseltä. On tosiasia, että maapallon luonnonvarat eivät riitä nykyisen väestömäärän ja sen kulutustottumusten täyttämiseen.
Voi toki todeta, ettei suomalaisten tekemisillä ole väliä, koska meillä syntyvyys laskee ja muualla lapsia syntyy yhä enemmän. Se ei ole kuitenkaan syy jättää keskustelu käymättä, varsinkaan rikkaissa maissa, joissa aiheutetaan enemmän päästöjä asukasta kohti kuin kehittyvissä maissa.
Tutkijat tuskin haluavat sanoa, että kierrätyksellä tai hybridiautoon vaihtamisella ei olisi mitään merkitystä, mutta eri ilmastotoimien vaikuttavuus olisi tuotava nykyistä paremmin esiin, niin yksilön kuin koko yhteiskunnan tasolla.
Ehkä välillä tarvitaan näin ravistelevia tutkimuksia, että nähdään, miten pienillä panoksilla ilmastotaistelussa nyt toimitaan. Jos ilmastonmuutos etenee vallitsevan käsityksen mukaisesti, on panoksia vielä kovennettava koko yhteiskunnassa.
Kirjoittaja on Kauppalehden toimittaja.
Kuinka monesta lapsesta sinä voisit luopua?
20.7.2017 5:00
Lasten hankkiminen on niin arka asia, että tuskin kukaan on nostamassa sitä ilmastotoimien kärkeen, kirjoittaa Kauppalehden toimittaja Sanna Pekkonen.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi meitä kehotetaan kierrättämään, syömään kasvisruokaa ja vähentämään autoilua. Usein hämäräksi kuitenkin jää, kuinka suuri merkitys arkipäivän valinnoilla lopulta on.
Kun Lundin yliopiston tutkijat kartoittivat arjen ekotekojen ilmastovaikutuksia tuoreessa tutkimuksessaan, oli lopputulos sellainen, jota moni ei haluaisi kuulla. Me rikkaiden maiden asukkaat voimme jättää väliin kaukolennot, ryhtyä vegaaneiksi ja luopua autosta, ja silti niillä teoilla ei ole suurtakaan merkitystä, jos hankimme lapsia.
Environmental Research Lettersissä julkaistun tutkimuksen mukaan lapsen hankkimisen aiheuttamat ilmastovaikutukset ovat ylivoimaisesti suurimmat yksilön käsissä olevista valinnoista. Jokainen lapsi lisää vanhemman hiilijalanjälkeä keskimäärin 58,6 hiilidioksidiekvivalentin tonnin verran. Jos jättää yhden lapsen hankkimatta, säästyy päästöjä siis joka vuosi tämän verran.
Toisena listalla on autoilu, josta luopuminen vähentäisi yhden ihmisen päästöjä 2,4 hiilidioksidiekvivalenttia tonnia vuodessa, ja kolmantena kaukolento menopaluuna 1,6 tonnin päästöillä. Luvut ovat häviävän pieniä, kun niitä vertaa lapsen hankkimiseen. Vielä mitättömämpää on hybridiautoon vaihto, mikä vähentää päästöjä 0,5 tonnia vuodessa, tai kierrätys, jolla on 0,2 tonnin vaikutus.
Ilmastonmuutos tunkeutuu henkilökohtaiselle alueelle.”
Tutkimus osoittaa, kuinka vahvasti ilmastonmuutos tunkeutuu ihmisen henkilökohtaiselle alueelle. Lasten hankkiminen on niin arka asia, että tuskin kukaan on nostamassa sitä ilmastotoimien kärkeen. Puhe ei istu suomalaiseen keskusteluun, jossa ollaan huolestuneita syntyvyyden laskusta ja veronmaksajien hupenemisesta.
Tämän tutkimuksen valossa tuo puhe näyttää kovin yksisilmäiseltä. On tosiasia, että maapallon luonnonvarat eivät riitä nykyisen väestömäärän ja sen kulutustottumusten täyttämiseen.
Voi toki todeta, ettei suomalaisten tekemisillä ole väliä, koska meillä syntyvyys laskee ja muualla lapsia syntyy yhä enemmän. Se ei ole kuitenkaan syy jättää keskustelu käymättä, varsinkaan rikkaissa maissa, joissa aiheutetaan enemmän päästöjä asukasta kohti kuin kehittyvissä maissa.
Tutkijat tuskin haluavat sanoa, että kierrätyksellä tai hybridiautoon vaihtamisella ei olisi mitään merkitystä, mutta eri ilmastotoimien vaikuttavuus olisi tuotava nykyistä paremmin esiin, niin yksilön kuin koko yhteiskunnan tasolla.
Ehkä välillä tarvitaan näin ravistelevia tutkimuksia, että nähdään, miten pienillä panoksilla ilmastotaistelussa nyt toimitaan. Jos ilmastonmuutos etenee vallitsevan käsityksen mukaisesti, on panoksia vielä kovennettava koko yhteiskunnassa.
Kirjoittaja on Kauppalehden toimittaja.
