Masennukseen avun hakeminen ahdistaa

[Masentunut vierailija]

Miten edetä jos epäilee itsellä masennusta? Tein netistä löytyvän testin jossa tulos oli 37 ja vaikea masennus.
Ahdistaa jo pelkkä ajatuskin terveyskeskukseen soittamisesta..
Ja hoitokeinona on psykologin kanssa keskustelut, niin mitä jos ei vaan pysty puhumaan? En ole kovin sosiaalinen muutenkaan, saati sitten että pystyisin omista tuntemuksistani tuntemattomille puhumaan. Tai edes omalle perheellekään
Alkanut vaan pikkuhiljaa tuntumaan siltä etten jaksa enää, kaikki kaatuu niskaan ja ahdistaa koko ajan, mitään en saa aikaiseksi ja olen vaan niin väsynyt ja ärtynyt koko ajan.
Eniten pelottaa kun viimeaikoina on ajatuksiin alkanut hiipiä mietteitä itsemurhasta. Vaikka tiedänkin etten sitä voisi läheisteni takia tehdä, mutta mitä sitten jos tulee hetki ettei silläkään ole enää väliä..
Haluaisin vain olla lapsillenikin parempi ja läsnäolevampi äiti

 

[vierailija]

Ruokavaliosta sen on lähdettävä. Ei siitä kukaan taida puhua siellä?

 

[äiti 79]

Juuri niiden lastesi takia, sinun pitää pitää huolta itsestäsi! Olet hyvä äiti, sen näkee tekstistäsi! Soita auttavaan puhelimeen ja varaa aika psykologille, heistä on oikeasti apua, kokemusta on!

 

[äiti 79]

Ja siellä voi vaikka vaan itkeä, (se on enempi sääntö kuin poikkeus että niin tapahtuu kuulemma) kyllä he sit kyselee ja olo kevenee kummasti käynnin avulla!

 

[vierailija]

Juuri niiden lastesi takia, sinun pitää pitää huolta itsestäsi! Olet hyvä äiti, sen näkee tekstistäsi! Soita auttavaan puhelimeen ja varaa aika psykologille, heistä on oikeasti apua, kokemusta on!

MUTTA onko ohjeet yhä sellaiset, että vähintään kahta lääkettä on kokeiltava, ennen kuin saa terapiaa? Muuan psykologi päätti vaihtaa ammattia sen jälkeen, kun se sääntö tuli voimaan, koska hänen mielestään asia on uurikin toisin päin. Estääkö ne hoitamasta omia asioita totaalisesti vai onko haitat liian suuret, en tiedä.

 

[vierailija]

Miten edetä jos epäilee itsellä masennusta? Tein netistä löytyvän testin jossa tulos oli 37 ja vaikea masennus.
Ahdistaa jo pelkkä ajatuskin terveyskeskukseen soittamisesta..
Ja hoitokeinona on psykologin kanssa keskustelut, niin mitä jos ei vaan pysty puhumaan? En ole kovin sosiaalinen muutenkaan, saati sitten että pystyisin omista tuntemuksistani tuntemattomille puhumaan. Tai edes omalle perheellekään
Alkanut vaan pikkuhiljaa tuntumaan siltä etten jaksa enää, kaikki kaatuu niskaan ja ahdistaa koko ajan, mitään en saa aikaiseksi ja olen vaan niin väsynyt ja ärtynyt koko ajan.
Eniten pelottaa kun viimeaikoina on ajatuksiin alkanut hiipiä mietteitä itsemurhasta. Vaikka tiedänkin etten sitä voisi läheisteni takia tehdä, mutta mitä sitten jos tulee hetki ettei silläkään ole enää väliä..
Haluaisin vain olla lapsillenikin parempi ja läsnäolevampi äiti

Hei! Onko sinulla joku luottoystävä, jonka kanssa mennä terveyskeskukseen? Mikä olisi parasta sinulle tällä hetkellä, hyvä ateria, kävelylenkki vai yksinolo, jospa jaksaisit sen. Olet tärkeä! Muistan sinua.

 

[vierailija]

Katso ensin:
"Vuodet sumussa. Erica Etholén-Urbán sai väärän mielenterveysdiagnoosin ja jäi lääkekoukkuun, Päivi Rissanen väitteli tohtoriksi omasta sairaustarinastaan. Anne Flinkkilän vieraana myös psykiatri Jorma Oksanen.

• Inhimillinen tekijä: Vuodet sumussa "

Näkyy arenalla

 

[vierailija]

Voimia! Hae itsellesi apua mahdollisimman pian! Minä kuljin nuorempana toimintaterapiassa koska en" osannut" puhuam yhä hankala puhua tunteista. Mutta helpotti terapia. Alkuun vaat itkin siellä.

 

[vierailija]

http://www.ts.fi/uutiset/maailma/36...yja+jo+marraskuussa+sanoo+belgialaisministeri

ajatella, mitä kaikkea tuokin on voinut saada aikaan jossakin keksissä, kakussa ym.