Työttömyyden surkeus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Muita työttömiä tai työttömyyden kokeneita? Miten pysytte elämässä kiinni ja saatte päivät kulumaan?

Mun tilanne on todella surkea... Olen ollut 5 kk työttömänä ja elämä alkaa tuntua tosi raskaalta. Päivät kuluu hitaasti ilman sisältöä. Asun yksin. Saatan nousta vasta myöhään aamupäivästä vaikka olen ollut hereillä aamulla. Viivytän nousemista, jotta päivä ei tuntuisi niin pitkältä. Aamuisin ahdistaa ja tekisi mieli jatkaa vaan unia, mutta ei kukaan pysty nukkumaan loputtomiin. Tänään olen lukenut kirjaa, makoillut, käynyt lenkillä ja toistanut saman alusta.

Olen hakenut töitä, olen opiskellut amk-tutkinnon, tehnyt ahkerasti oman alan töitä opiskeluaikana, mutta nyt valmistuttuani en yhtäkkiä enää kelpaa mihinkään. En pääse haastatteluihin, en yhteen ensimmäiseenkään 5 kk aikana. Olen käynyt työnhakuvalmennuksen enkä kirjoita huonoja hakemuksia ja CV on kunnossa.

Tilanteelle ei tunnu löytyvän selitystä ja siksi se tuntuu kestämättömälle. Pelkään, että elämäni on tässä eikä mikään tule muuttumaan. Miten ihmeessä tästä pääsee eteenpäin? Miten kauan pystyy pitämään toivoa yllä, että työpaikka vielä löytyy?
 
Tää nyt ei ole verrannollinen, koska mä en ole työtön. Mutta jokaikinen talvi vietän neljä, viisi kuukautta talven vuoksi "työttömänä".

Mitä pidemmälle kevät etenee, sitä enemmän alkaa ärsyttää koska rahat loppuvat ja joo, aika käy tylsäksi.

Parhaiten tuosta minun mielestäni selviää alkamalla kuntoilun. Tunnin lenkille joka päivä. Lisäksi joku kiva netistä löytyvä haaste tai venyttelyjumppa tai mikä sattuu miellyttämään. Ja silloin tällöin uimahalliin tai punttkselle tai mistä tykkää. Samalla näkee ihmisiäkin. Ja loppuillan saa rötköttää hyväll omallatunnolla.
 
Näin 2 lapsen yh-äitinä tuohua päivissä kyllä riittää :D

Sulla olis nyt aikaa tehdä mitä ikinä haluat.
Kyllä sä jotain keksit :) Onko esim. kavereita samassa jamassa, voisitte yhdessä keksiä vaikka jonkun harrastuksen.
Uimahallit ei oo kovin kalliita, lenkkeily ilmaista.
 
Työttömänä rakennetaan omaa elämää, mille ei ole aikaa kun käy töissä. Ala harrastamaan nettideittejä, se on mielenkiintoista ja joka päivälle on jotain jota odottaa. On vaan mukavaa, jos otat ne rennosti ja teette deittin kanssa jotain arkista ja ilmaista jossa molemmat voi olla ihan vaan omia itsejään. Jos siis rahahuolia on.
Kavereita sulla varmasti on, ovathan he tietoisia, että susta saa seuraa vaikka keskellä päivää lounaalle tai juttelemaan muuten vaan? Työtön kaveri on aina hyvää seuraa, koska työttömistä on yleensä kiva tavata ihmisiä ja he lähtevät innoissaan mukaan kaikenlaiseen. Ja jos sinä olet työtön, joku sun entisistä opiskelukavereistakin on todennäköisesti työtön, ja siinä sulle hyvä vertaisryhmä jonka kanssa käydä aamukaljalla purkamassa tunteitaan. Tai myös aamulenkillä, jos olette tosi reipastuksia.

Lisäksi on aina se mahdollisuus, että voit tehdä tutkintoosi liittyviä vapaaehtoistöitä. Eiväthän ne käytännössä työllistymiseen aina johda, mutta onpahan jotain tekemistä kuitenkin. En tiedä alaasi, mutta joka ikisellä alalla on tarvetta myös heille, jotka voivat sitä omaa ammattitaitoaan käyttää myös muiden hyväksi. Joka tapauksessa työttömyytesi loppuu pian, ja silloin huomaat, ettei se nyt ehkä ole herkkua joka aamu sinne duuniinkaan nousta. Työkaverit eivät saa koskaan korvata niitä oman elämän ihmissuhteita, joten niin ei voi elää, että on ilman opiskelua ja töitä kuin tyhjiössä ja ihan hukassa omassa elämässään. Nyt on hyvä hetki miettiä, mitä omalta elämältään pitkässä juoksussa haluaa. Haluaako perheen, ihmissuhteita ja harrastuksia, haluaako matkustella vai mitä haluaa. Ja mitä voi tehdä asioiden eteen juuri nyt.
 
  • Tykkää
Reactions: *¿*
Tuttua. Todella turhauttavaa. Opiskelijana oli kokoajan töitä tyrkyllä enemmän kuin olisi jaksanut, valmistuttua ei mitään . Ei edes sijaisuuksia tuttuihin paikkoihin saatikka olis päässyt jonnekin muualle.
 
Pystyisitkö muuttamaan työn perässä? Jos sua ei mikään sido kotikaupunkiisi niin voitko laajentaa hakua ympäri Suomen?
 
Tuttua. Todella turhauttavaa. Opiskelijana oli kokoajan töitä tyrkyllä enemmän kuin olisi jaksanut, valmistuttua ei mitään . Ei edes sijaisuuksia tuttuihin paikkoihin saatikka olis päässyt jonnekin muualle.

Nykyajan työmarkkinat ovat muuttuneet siinä kummallisiksi, että työnantajat eivät halua maksaa enää palkkaa työntekijöille ja parin viimeisen hallituksen toimet ovat sen myös mahdollistaneet. On luotu orjatyömarkkinat, joissa vain palkkatukityöllistetyt, ilmaiset työkokeilijat ja työharjoittelijat kelpaavat yrityksille.
 
  • Tykkää
Reactions: *¿* ja .....
Mulla ei oo ongelmaa saada iakaa kuluun. Mun lasten sähläämisten kanssa menee aikaa ihan älyttömästi ja koko ajan saa juosta millon missäki. En mitenkään ehtis tehä töitä ja olis kiva kun työkkärissä se tajuttais. En mä usko et mua kukaan ikinä palkkaa ja ei see oo mun rooli vaan mun rooli on kattua mun lasten perään ja selvittää niitten jutut. Ennen mä en osannu hoitaa omia asioita vaik olin jo äiti mut nykään voisin vaik pyytää maksua siitä kun mä hoitaisn asioita. Se on oikeesti tosi raskasta ja joutuu soittaa tosi paljon ja sitten mennä mukaan.
 
Nykyajan työmarkkinat ovat muuttuneet siinä kummallisiksi, että työnantajat eivät halua maksaa enää palkkaa työntekijöille ja parin viimeisen hallituksen toimet ovat sen myös mahdollistaneet. On luotu orjatyömarkkinat, joissa vain palkkatukityöllistetyt, ilmaiset työkokeilijat ja työharjoittelijat kelpaavat yrityksille.
Totta, nykyisin on ihan hirveä määrä erilaisia kiertoväyliä saada työvoimaa, ilman että maksaa heille palkkaa.
 
  • Tykkää
Reactions: *¿*
Mulla ei ole ongelmaa saada aika kulumaan. Päivät on liian lyhyitä siihen kaikkeen, mitä haluaisin tehdä.
Tosin, olen ollut poissa työelämästä vasta kuukauden ja kohta taas pitää vetää työkamppeet niskaan. En ole ehtinyt tehdä juuri mitään sellaista, mitä olisin halunnut. Olisin halunnut käydä pohjoisessa moikkaamassa sukulaisia ja vaeltelemassa siellä. Vaan täällä kotona olen ja tosiaan työt painaa kohta päälle taas. Onhan se kivaa saada taas kunnon liksaa, mutta kun tuntuu, että työni on tätä nykyä super stressaavaa, niin alkaa kroppa aina brakaamaan.
 
Älä sotke Paula tätäkin ketjua sun vainoharhaisuuksilla.

Ok, joku stalkkeri pystyy ehkä seuraamaan sun kurkumapenkin kasvua sun kännykän kautta, mutta nyt ei kukaan muu ole puhunut vakoilusta kuin sä.
 
Muita työttömiä tai työttömyyden kokeneita? Miten pysytte elämässä kiinni ja saatte päivät kulumaan?

Mun tilanne on todella surkea... Olen ollut 5 kk työttömänä ja elämä alkaa tuntua tosi raskaalta. Päivät kuluu hitaasti ilman sisältöä. Asun yksin. Saatan nousta vasta myöhään aamupäivästä vaikka olen ollut hereillä aamulla. Viivytän nousemista, jotta päivä ei tuntuisi niin pitkältä. Aamuisin ahdistaa ja tekisi mieli jatkaa vaan unia, mutta ei kukaan pysty nukkumaan loputtomiin. Tänään olen lukenut kirjaa, makoillut, käynyt lenkillä ja toistanut saman alusta.

Olen hakenut töitä, olen opiskellut amk-tutkinnon, tehnyt ahkerasti oman alan töitä opiskeluaikana, mutta nyt valmistuttuani en yhtäkkiä enää kelpaa mihinkään. En pääse haastatteluihin, en yhteen ensimmäiseenkään 5 kk aikana. Olen käynyt työnhakuvalmennuksen enkä kirjoita huonoja hakemuksia ja CV on kunnossa.

Tilanteelle ei tunnu löytyvän selitystä ja siksi se tuntuu kestämättömälle. Pelkään, että elämäni on tässä eikä mikään tule muuttumaan. Miten ihmeessä tästä pääsee eteenpäin? Miten kauan pystyy pitämään toivoa yllä, että työpaikka vielä löytyy?
mitkä jutut sua kiinnostaa niin tekisin niitä hommia esim jos maalus kiinnostaa mee maala kurssille voi vaik lenkekillä tai kydä kahvilassa istumassa vaik ei olisi tuttuikaan niin ihmisten ilmoilla aivot nopaisti ahdistuu kierteessä ja oikeet rytmit ois kyl pirteyden kannalta hyvä ja jos haluut duunia ni elä ota luovutus asenetta aivot on jännä juttu oon ittekin joskus sortunut luovtuus fiilikseen ja het alkaa kaikki huono
 
Tollanen valittaminen ei johda mihinkään. Jos on äiti nii aika mneee. Se on niin et lapset pysyy omina lapsina aina ja niitten asioiita joutuu hoitaan aina. Mulle 24 tunita ei riitä päivässä koska asioita on niin älyttömästi. Tänään oltu kelassa vaik kuinkan kauan. sen lisäks kauppaa ostamaan on maksaa lasku ja puhelin soi ihan koko ajna koska mä en jaksa kirjottaa viestiä koko ajna vittu kela on tosi sairas paikka ja ihan sairaat jonot ja sit kun ei tajuu mitä kuuluu täyttää ja ihan pimieitä kysymuksiä.
 
mitkä jutut sua kiinnostaa niin tekisin niitä hommia esim jos maalus kiinnostaa mee maala kurssille voi vaik lenkekillä tai kydä kahvilassa istumassa vaik ei olisi tuttuikaan niin ihmisten ilmoilla aivot nopaisti ahdistuu kierteessä ja oikeet rytmit ois kyl pirteyden kannalta hyvä ja jos haluut duunia ni elä ota luovutus asenetta aivot on jännä juttu oon ittekin joskus sortunut luovtuus fiilikseen ja het alkaa kaikki huono
Ei elämää pidä tuollalailla rakentaa, että sitä yritetään väkisin kuluttaa.
Ihan ensiksi kiinnostaako sinun nykyinen ammattisi oikeasti?
Jos kiinnostaa, niin mikset kehitä taitojasi?
En ikinä palkkaisi töihin ketään joka on valmistunut 3 vuotta sitten ja ei ole sen jälkeen päivääkään nähnyt mitään vaivaa sen eteen, että kehittäisi lisää itseään.
Miehen kaveri on ammatiltaan kokki, oli työtön pitkään ja tuolloin opetteli ohjelmoimaan.
No nyt sit vetää 7000e palkkaa yhdessä koodausyrityksessä ja elää onnellista elämää.
Työttömyys on loppujen lopuksi Suomessa aika ihanaa, kun voi tuolloin ihan vapaasti tehdä juuri sellaisia asioita mistä itse pitää ja ei tarvitse huolehtia mistä saa rahaa.
Miettikääpä opiskelijoita.. Saavat 200e kuukaudessa käyttörahaa ja se riittää hyvin.
Ja miksi? Koska sitä ei yksinkertaisesti ehdi kuluttamaan kun on niin kiire opiskella.
Miksei työttömät tee sitten samoin?
 
Ei elämää pidä tuollalailla rakentaa, että sitä yritetään väkisin kuluttaa.
Ihan ensiksi kiinnostaako sinun nykyinen ammattisi oikeasti?
Jos kiinnostaa, niin mikset kehitä taitojasi?
En ikinä palkkaisi töihin ketään joka on valmistunut 3 vuotta sitten ja ei ole sen jälkeen päivääkään nähnyt mitään vaivaa sen eteen, että kehittäisi lisää itseään.
Miehen kaveri on ammatiltaan kokki, oli työtön pitkään ja tuolloin opetteli ohjelmoimaan.
No nyt sit vetää 7000e palkkaa yhdessä koodausyrityksessä ja elää onnellista elämää.
Työttömyys on loppujen lopuksi Suomessa aika ihanaa, kun voi tuolloin ihan vapaasti tehdä juuri sellaisia asioita mistä itse pitää ja ei tarvitse huolehtia mistä saa rahaa.
Miettikääpä opiskelijoita.. Saavat 200e kuukaudessa käyttörahaa ja se riittää hyvin.
Ja miksi? Koska sitä ei yksinkertaisesti ehdi kuluttamaan kun on niin kiire opiskella.
Miksei työttömät tee sitten samoin?
noh riippuu alasta mut kyl mä sain tytarjouksia ja pääsin haastiksii nvaik olin koti isänä kaks ja puol vuotta enkä sillon ollu päässyt treenamaan toi juttu oli siihen ahdistukseen et päivissä ei o omitään tekemistä ja se alkaa ahdistaa ja sanoinhan et jos oikeesti sitä työtä haluaa niin ei kannaa luovuttaa sitä homma pitää sisällä lyhykäisyydessään tuon ittensä motivoimisen luulin taas et se on itsetään selvyys. mut mitä takoittaa tuo väkisin kuluttaa? siis takoitkko mun ammatiani mähän oon vaan varstomies mut kerinny tkeen kaikenlaisia hommia nytkun ollut vapaa aikaa enempi oon juuri mennyt ja kokeillut uusia juttui nyt huomasin että maalaus on mukavaa ja tod näkösästi sinne kouluun se on rentouttavaa hommaa en olisi tuota tajunnut jos olisin ollut kiinni vanhassa työttömyys avartaaa kokeilemaan kun ei pelkoo mistään menetyksistä..
 
Minulla tällähetkellä se, tilanne, että oon työttömänä, yks tutkinto (amis) suoritettu, mut en niitä hommia pysty tekemään. Onhan tää kyllä ahdistavaa, Pystyn kyllä harrastamaan ja harrastankin liikuntaa noin 2-3 kertaa viikossa. Kavereita ei juurikaan ole. Että juu. Tsemppiä kaikille teille.
 

Yhteistyössä