Rahasta puhuminen ahdistaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Kaikki alkoi siitä kun oltiin asumiserossa. Silloin olin niin rikki, niin loppu ja niin ahdistunut, että jaksanut, halunnut puhua miehen rahasta. Minusta oli todella noloa ja nöyryyttävä pyytää mieheltä rahaa lasten menoihin (näin suositteli lastenvalvoja, lapset asuivat silloin viikko-viikko toisella).
Aika meni ja palattiin yhteen. Nyt en kaipa tähän arvostusta, lapsilla on hyvä koti, perhe ja rakkautta. Meidän välitkin on ihan ok. MUTTA en pysty puhumaan rahasta. Minusta se on edelleen hyvin nöyryyttävä. Meillä on "taloustili" tili mihin molemmat siirrämme varmaan n puolet palkasta. Siitä maksetaan lainaa, ruokaa, laskut ja matkat(about kerran vuodessa). Nyt ei onneksi ole sattunut mitään pahempaa, mutta esim talon maalaus pitäisi hoitaa kesällä ym..mistä rahoista se hoidetaan? En yksinkertaisesti pysty aloittamaan sitä keskystelua koska nolottaa ja samalla en tiedä mihin hän säästää/tuhlaa oman palkansa...
Että näin.. olisiko neuvoja?
 
Talon maalauksen kustannatte puoliksi. Ei kai tuossa nyt mitään ihmeellistä ole. Sinulla ei ole oikeutta miehesi rahoihin eikä hänellä sinun. Yhteiset kulut jaetaan puoliksi. Normaalia aikuisten toimintaa.
 
Mutta mitä jos hänellä ei olekaan rahaa? En voi tietää mihin hän loput palkastaankäyttää
No minunko se pitäisi tietää? Mitä helvettiä täällä kyselet? Miten vaikeaa voi kommunikoiminen parisuhteessa olla? Ei tuohon mitään viisasten kiveä ole. Otat asian puheeksi ja kysyt että hei kuule äijä, mites se maalaushomma, onko meillä siihen oikeasti fyrkkaa ja miten jaetaan kulut? Jos kustannusarvio ei ole tiedossa, niin ole vaikka oma-aloitteinen ja selvitä se. Siinä on hyvä faktapohja keskustelulle, tässä on euromäärä mitä tarvitaan, mistä revitään tuohet? Raha-asioista puhuminen kun pitäisi aina olla fakta- eikä fiilispohjaista. Muuten tulee riitoja ja väärinkäsityksiä.
 

Yhteistyössä