Toggle sidebar

Rehellinen mielipide adhd:sta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja (Laura)
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
(Laura)

(Laura)

Tunnettu jäsen
24.02.2014
4 446
422
83
Onko vain huonoa kasvatusta vai neurologinen sairaus?

Sen verran kommentoin jo valmiiksi kun joku sanoo kuitenkin että on muotisairaus joka on jokatoisella että on paljon vanhempia joiden lapsi on ylivilkas tai rauhaton/ahdistunut jotka sanovat lapsella olevan adhd tai add mutta heillä ei ole virallista diagnoosia. Joten puhutaan tässä lapsista joilla on neurologin tai psykiatrin tekemä virallinen diagnoosi.
 
Sekä että. Monissa tapauksissa adhd-lapsi tarvitsisi paljon enemmän kasvatusta/koulutusta kuin "normitapaus", mutta syystä tai toisesta vanhemmat eivät siihen kykene.
Helposti turvaudutaan vain siihen diagnoosiin, ja tavallaan lyödään hanskat tiskiin.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Alkuperäinen kirjoittaja (Laura):
Onko vain huonoa kasvatusta vai neurologinen sairaus?

Sen verran kommentoin jo valmiiksi kun joku sanoo kuitenkin että on muotisairaus joka on jokatoisella että on paljon vanhempia joiden lapsi on ylivilkas tai rauhaton/ahdistunut jotka sanovat lapsella olevan adhd tai add mutta heillä ei ole virallista diagnoosia. Joten puhutaan tässä lapsista joilla on neurologin tai psykiatrin tekemä virallinen diagnoosi.
Click to expand...

Itse koen, että kyseessä on enemmänkin ominaisuus kuin sairaus. Kenties he tarvitsevat enemmän ohjausta jossakin, mutta sitten taas on osa- alueita, jossa he ovat valovuosia edellä muita. He ovat tarpeellisia palasia yhteiskunnassa siitä huolimatta, ettei kaikki suju ihan keskiverto tavalla. On ikävää, että tämäkin ominaisuus lyö haitallisen leiman otsaan jo lapsena siksi, että muilla on vaikeuksia sopeutua heidän erilaisuuteensa.
 
Mä sanoisin ettei kyse ole kasvatuksen puutteesta vaan siitä että nykyelämä ei ole ihmiselle soveliasta. Aivan liikaa hälinää ja ääniä ja varottavia ja muistettavia asioita.

Sairaudeksikaan en sanoisi vaan poikkeavuudeksi.
 
Mennään perimmäisten kysymysten äärelle, että mikä on tauti ja mikä ominaisuus. Onko se "tervettä" kiihottua vaippoihin pukeutumisesta, tai samasta sukupuolesta? Onko se normaalia oppia tykkäämään olivin mausta, joka on suussa karvas? Onko tavallista olla villi, vai pitäisikö kaikkien olla luonteeltaan rauhallisia?
 
Neurologinen... joskus sairaus, joskus yhteensopimattomuus ympäröivän yhteiskunnan kanssa, jossain toisenlaisessa järjestelmässä ongelmia ei välttämättä olisi tai ne olisivat lievempiä. Esim. uuden Opsin mukainen toiminta vaikeuttaa entisestäön nepsy-poikkeavien toimintaa, onko silloin yksiselitteisesti kyse sairaudesta ja viasta yksilössä. Miten ADHD-oireiluun johtava poikkeama nupissa näyttäytyy 28 oppilaan itsenäisen opiskelun tilanteessa vrt. paimentolaisarjessa Somalian aavikolla - en tiedä, mutta nämä on sairauksia/oireistoja suhteessa ympäristön odotuksiin. Ja loppuvuodesta syntyneillä on enemmän adhd-diagnooseja kuin alkuvuodesta syntyneillä ja selitykseksi tarjotaan sitä että nuoremmista isommalla osalla on vaikeus vastata koulumaailman odotuksiin ihan vain siksi että heillä on ollut liki vuosi vähemmän aikaa kypsyä ja kasvaa. Onko silloin kyse siitä että loppuvuoden lapset ovat yksilöinä sairaampia? Tuskin.

Kasvatuksella voi pahentaa oireilua tai auttaa selviytymään sen kanssa, mutta en sanoisi että "huono kasvatus" koska se mikä toimii nepsy-normaalille voi olla haitaksi nepsy-poikkeavalle ja yrityksen, erehdyksen, tiedon lisääntymisen ja ajan kanssa löytyy ne toimivat jutut.
 
Kyllä ne virallisen diagnoosin saaneet ovat normista poikkeavia. Ikävä kyllä monen diagnoosin saaneen vanhemmat ratsastaa sillä diagnoosilla ja kun diagnoosiin lisää vielä tuon kasvattamattomuudun, niin ei ole hyvät lähtökohdat. Toiset vanhemmat taas ottavat diagnoosin huomioon ja asettavat tarvittavat rajat ja hyödyntävät tietoa, mikä toimii heidän jälkikasvunsa kanssa, eikä hirveitä ongelmia pääse syntymään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 0oo0:
Mä sanoisin ettei kyse ole kasvatuksen puutteesta vaan siitä että nykyelämä ei ole ihmiselle soveliasta. Aivan liikaa hälinää ja ääniä ja varottavia ja muistettavia asioita.

Sairaudeksikaan en sanoisi vaan poikkeavuudeksi.
Click to expand...
Tuo kyllä varmaan totta. Adhd-tyyppiset lapset hyötyisivät paljon vähemmän virikkeellisestä ympäristöstä ja luonnossa olemisesta.
 
Kun näitä kommentteja lukee, niin väkisinkin alkaa epäilemään, että tunnetteko te IHAN oikeasti ketään adhd-tyyppiä, tai tiedättekö adhd:sta yhtään mitään? Ei se villeys niinkään ole sen merkki, vaan keskittymiskyvyttömyys siellä pään sisällä. Kyllä erikoislääkäri sen pystyy tutkimaan ja siihen on syytä luottaa.
Kasvatus on olennaisessa osassa, mutta ei se adhd:ta poista tai edes lievennä, vaan lapsi oppii vaan käyttäytymään ja hallitsemaan itseään.

Mulla on hirveän villi poika, eskariaikaan tehtiin testit, mutta hänellä ei ole neuropsykologista häiriötä joten kaikki menee kasvatuksen piikkiin :ROFLMAO: No ei vais, ei sitä villiyttäkään saa kasvatuksella pois kitkettyä, mutta poika on saatava oppimaan hyvää käytöstä ja paikoillaan istumista:) 12 vuodessa on oppinut paljon, mutta edelleen on vauhdikas menijä, ja ruokapöydästä ja läksyjen äärestä hyppää herkästi, jos tulee joku muu asia mieleen...
 
  • Tykkää
Reactions: (Laura)
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Tarkoitatko, kuten tuolla sivulla 29 ?
Click to expand...
"Jos lasta laiminlyödään jatkuvasti jättämällä hänet lähes täysin vaille rakkauden osoituksia, läheisyyttä ja fyysistä mielihyvää, on hyvin todennäköistä, että lapsi ajautuu emotionaaliseen deprivaatioon. Deprivaatio voi ilmetä esimerkiksi lapsen yliaktiivisuutena ja sosiaalisena kyvyttömyytenä (ks. esim. Sacker, Schoon & Bartley 2002)."
 
Alkuperäinen kirjoittaja .....:
Sekä että. Monissa tapauksissa adhd-lapsi tarvitsisi paljon enemmän kasvatusta/koulutusta kuin "normitapaus", mutta syystä tai toisesta vanhemmat eivät siihen kykene.
Helposti turvaudutaan vain siihen diagnoosiin, ja tavallaan lyödään hanskat tiskiin.
Click to expand...

Tässä on usein se ongelma, että ainakin toinen vanhempi on kanssa AD/HD ja elämä kenties rempallaan. Joten hommat senkus kertautuu.

AD(H)D on osittain periytyvää, joten tietyissä suvuissa esiintyy vahvana ja negatiiviset vaikutukset kertaantuvat.

AD/HD ei muuten ole mikään sairaus, vaan ominaisuus. Menestyksekkäissä ihmisissä on myös AD/HD-ihmisiä, joskin kyllä se monelle iso haitta ja rasite on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Asperger ja adhd ovat ne mitkä yleensä livahtaa enemmin huononkasvatuksen piikkiin kuin ovat sairauksia.
Click to expand...
Ei ole sairaus, mutta ei myöskään johdu huonosta kasvatuksesta!

Ja Asperger on keskushermoston kehityshäiriö.

Vai mitäs sanot Asperger-pojan pakkomielteestä järjestää kenkä- ja hattuhyllyt aina ohikulkiessaan jos joku on vähän vinossa, mutta ei sit välitä tippaakaan vaikka lehtipino olis kaatunut lattialle tai matot rytyssä? Tai että ei pysty tekemään läksyjä yhtäsoittoa, kun käsi hikoaa ja se inhottaa niin että pitää levätä 3 minuutin välein? Tai että tulee puhumaan asiansa 10cm päähän naamasta eikä voi lopettaa kesken vaan jatkaa vaikka yksikseen jos kuulija häipyy?
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa