Ap tässä...
Kyllä, siitähän mä lähdinkin kirjoittamaan että ongelma on tuo mies! En kysellytkään lapsen jutuista, vaan siitä, että miksi mieheni on niin herkkänahkainen? Hän ei kestä yhtään, että joku sanoo lapselle muutakin kuin pelkkiä kehuja. Ärsyttää se, että minun tekemisiä mies arvostelee välillä julmastikin ja tekee itse perään samalla tavalla!
Onko tuo mieheltä mustasukkaisuutta lapsesta? Vai joku äärimmilleen viety omistushalu, kun lapsen biologinen äiti ei ole kuvioissa kun muutaman päivän vuodessa. Miksi syttyy sota, jos joku uskaltaa sanoa mitään hänen lapsesta, pyytää lapselta jotain tai ylipäätään vaan suhtautua neutraalisti. Miksi vain lässytys ja ylitsevuotavat kehut riittää? Ja todella kukaan ei saa sanoa lapsesta mitään, ei edes lapsen mummo.
Jos itselläni olisi lapsia en edes haluaisi kasvattaa lasta siihen uskoon, että hän on maailman paras kaikessa ja kaikki mitä hän tekee on ehdoitta parempaa kun mihin muut pystyy. Koska sellaisista lapsista kasvaneita aikuisia on ihan liikaa maailmassa! Toisekseen on kivinen tie oppia ettei maailma mene niin :I
Onko isoksi tytöksi sanominen vittuilua? Sitä kuitenkin kuulee tuolla maailmalla paljon ja lastenkasvatuksen ammattilaiset myös kehottaa vanhempia muistuttamaan lapsia siitä, että ollaan 'isoja'. Ja tuo lapsen vauvapuhehan on osittain tahallista, siksi olen sanonut että puhuu kuin isot tytöt. Tokikaan ei normaalissakaan puheessa ole kaikkia kirjaimia, mutta silti selkeästi lapsi välillä lässyy vauvapuhetta että saisi esim palvelua osakseen, tai herkkuja.
