Musta katumaasturi herätti pyöräilijässä alkukantaisen raivon

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006044168.html

Se oli videon perusteella erittäin klassinen liikenneraivokohtaus, jonka polkupyöräilijämies sai torstaina aamulla kello 8.35 Espoon Otaniemessä.

Ensin auton takaa-ajo, rinnalle nousu reilusti yli 30 kilometriä tunnissa polkien, ohitus ja kiilaaminen eteen. Sitten lyönti auton ikkunaan ja auton oven tempaisu auki.

Videolle tallentui rankkaa kiroilua, erilaista uhkailua ja lopuksi antaumuksellista sylkemistä. Pyöräilijä uhkaa vetää päin näköä ja turpaan, nenää poskelle ja tulevaisuudessa naarmuttaa autoa, jonka rekisterin on ottanut ylös.

Taas kerran yksi pyöräilijä, joka ei osaa sääntöjä tai ei kunnioita niitä ja syyttää omasta mokastaan muita. Hän on kuninkaallinen pyöräilijä, tieliikenteen yläluokkaa, ja hänellä on oikeus!

Olisi korkea aika saada pyörät rekisteriin. Armeijassa on jo vuosikymmeniä ollut jokaisessa pyörässä tunnistenumero. Ei olisi mikään ongelma luoda vastaavaa järjestelmää siviilipuolelle. Sillä tavalla saataisiin nämä liikenneterroristit edes hieman vastuullisiksi tekosistaan.
 
Olisi korkea aika saada pyörät rekisteriin. Armeijassa on jo vuosikymmeniä ollut jokaisessa pyörässä tunnistenumero. Ei olisi mikään ongelma luoda vastaavaa järjestelmää siviilipuolelle. Sillä tavalla saataisiin nämä liikenneterroristit edes hieman vastuullisiksi tekosistaan.
No eipä tuo autojenkaan rekisteröinti kummoisti vaikuta siihen, etteikö kaiken maailman sokeita jurpoja löytyisi sieltä ratin takaa.
 
Pyöräilijä on väistämisvelvollinen. Sitä paitsi ei se siltä voi näyttää kun katsoo videota. Pyöräilijä ei koukkaa keulan kautta perään, vaan tulee suoraan auton taakse.
Samaa kyllä mietin, mutta ei voi tietää, kun ei näkynyt pätkällä.
Onhan näitä tyhjästä tuohtujia toki aina liikenteessä. Ja voi tosiaan olla, että kuvitteli, että auto väistämisvelvollinen.
 
Ehkä tuossa näytti pyöräilijän näkökumasta siltä, että oli jo siinä suojatiellä, kun autoilija lähti liikkeelle ja meinasi ajaa päälle.
Mutta silti pyöräilijä on väistämisvelvollinen, kun tulee kolmion takaa, olisi ilman kolmiotakin, kun näyttäisi, että on kävely/pyörätie keskellä tietä, mutta kolmio selventää pyöräilijöille tilannetta, kun useimmat kuvittelevat tuossa tilanteessa heillä olevan etuajo-oikeus, kun on suojatiekin. Jos taluttaisi pyöränsä tien yli, niin auton pitäisi väistää.

Jos niitä naarmuja ilmestyy autoon, niin löytyy sumentamaton video tekijästä, eiköhän joku sen tunnista, jos vaan noin pienestä rikoksesta saa laittaa tunnistettavaksi.
 
Mutta silti pyöräilijä on väistämisvelvollinen, kun tulee kolmion takaa, olisi ilman kolmiotakin, kun näyttäisi, että on kävely/pyörätie keskellä tietä, mutta kolmio selventää pyöräilijöille tilannetta, kun useimmat kuvittelevat tuossa tilanteessa heillä olevan etuajo-oikeus, kun on suojatiekin. Jos taluttaisi pyöränsä tien yli, niin auton pitäisi väistää.

Jos niitä naarmuja ilmestyy autoon, niin löytyy sumentamaton video tekijästä, eiköhän joku sen tunnista, jos vaan noin pienestä rikoksesta saa laittaa tunnistettavaksi.
Ehkä tyyppi ei vain osannut liikennesääntöjä. Se on aika yleistä niin fillarilla kuin autolla liikkuville.
 
https://www.is.fi/autot/art-2000005405516.html

Kovavauhtiset urheilupyöräilijät eivät juuri pyri pyöräilyn mallimaa Hollannissa kaupunkiliikenteen sekaan. Suomessa asia on usein päinvastoin.
Suomen isoissa kaupungeissa on kuluneen kesän mittaan saatu jälleen todistaa turhankin tuttua liikenneilmiötä, eli kaupunkialueella vaarallisen kovavauhtisesti liikkuvia urheilupyöräilijöitä.

Silloin tällöin menoon on kovan tilannenopeuden lisäksi liittynyt myös suoranaista tahallista liikennekonflikteihin ja vaaratilanteisiin hakeutumista; joskus jopa kameralla tarkoituksella tallentaen ja liikenneraivoa myöhemmin vielä sosiaalisessa mediassa jatkaen.

Mutta onko raivokas kovavauhtinen urheilupyöräily ahtaalla kaupunkialueella tuttu ilmiö myös niissä Euroopan maissa joissa pyöräilykulttuuri on vanhaa ja pitkälle kehittynyttä – kuten vaikkapa Hollannissa?

Kysyimme asiasta Hollannin pyöräilyliitto Fietsersbondin puheenjohtaja Saskia Kluitilta.

Suomessa on aggressiivinen pyöräilykulttuuri, lukuisissa maailman kaupungeissa runsaasti pyörällä liikkunut Kluit sanoo.

Kluitin mukaan Hollannin pyöräteillä tyypillisin sana pyöräilijöiden välisessä kommunikaatiossa on ”anteeksi”.

– Suomessa näin ei ole. Helsingissä muita kovempaa ajaneet eivät sanoneet mitään tai sitten huusivat kovaa että anna tietä.

Mutta mitä suomalaisen pyöräilykulttuurin aggressiiviselle puolelle voisi Suomessa tehdä?

– Hollannissa urheilupyöräilijät eivät tule kaupunkialueelle koska he eivät pääse etenemään sillä vauhdilla millä haluavat. Muu pyöräliikenne tukkii heidän kannaltaan pyörätiet. Mitä enemmän liikenteessä on jokamiespyöräilijöitä, sitä vähemmän tilaa jää kovavauhtiselle urheilupyöräilylle.
 
https://www.is.fi/autot/art-2000005405516.html

Kovavauhtiset urheilupyöräilijät eivät juuri pyri pyöräilyn mallimaa Hollannissa kaupunkiliikenteen sekaan. Suomessa asia on usein päinvastoin.
Suomen isoissa kaupungeissa on kuluneen kesän mittaan saatu jälleen todistaa turhankin tuttua liikenneilmiötä, eli kaupunkialueella vaarallisen kovavauhtisesti liikkuvia urheilupyöräilijöitä.

Silloin tällöin menoon on kovan tilannenopeuden lisäksi liittynyt myös suoranaista tahallista liikennekonflikteihin ja vaaratilanteisiin hakeutumista; joskus jopa kameralla tarkoituksella tallentaen ja liikenneraivoa myöhemmin vielä sosiaalisessa mediassa jatkaen.

Mutta onko raivokas kovavauhtinen urheilupyöräily ahtaalla kaupunkialueella tuttu ilmiö myös niissä Euroopan maissa joissa pyöräilykulttuuri on vanhaa ja pitkälle kehittynyttä – kuten vaikkapa Hollannissa?

Kysyimme asiasta Hollannin pyöräilyliitto Fietsersbondin puheenjohtaja Saskia Kluitilta.

Suomessa on aggressiivinen pyöräilykulttuuri, lukuisissa maailman kaupungeissa runsaasti pyörällä liikkunut Kluit sanoo.

Kluitin mukaan Hollannin pyöräteillä tyypillisin sana pyöräilijöiden välisessä kommunikaatiossa on ”anteeksi”.

– Suomessa näin ei ole. Helsingissä muita kovempaa ajaneet eivät sanoneet mitään tai sitten huusivat kovaa että anna tietä.

Mutta mitä suomalaisen pyöräilykulttuurin aggressiiviselle puolelle voisi Suomessa tehdä?

– Hollannissa urheilupyöräilijät eivät tule kaupunkialueelle koska he eivät pääse etenemään sillä vauhdilla millä haluavat. Muu pyöräliikenne tukkii heidän kannaltaan pyörätiet. Mitä enemmän liikenteessä on jokamiespyöräilijöitä, sitä vähemmän tilaa jää kovavauhtiselle urheilupyöräilylle.
Eiköhän ongelma ole kaiken kaikkiaan suomalaisten aggressiivisesta ja omaa napaa tuijottavasta asenteesta liikenteessä, ollaan liikkeellä sitten autolla, pyörällä tahi kävellen.
Kaikki tuijottavat vain sokeasti omia oikeuksiaan, eivätkä osaa joustaa yhtään.
 
Eiköhän ongelma ole kaiken kaikkiaan suomalaisten aggressiivisesta ja omaa napaa tuijottavasta asenteesta liikenteessä, ollaan liikkeellä sitten autolla, pyörällä tahi kävellen.
Kaikki tuijottavat vain sokeasti omia oikeuksiaan, eivätkä osaa joustaa yhtään.
Plus pyöräilijät luulevat heillä olevan vain oikeuksia ja muilla vain velvollisuuksia pyöräilijöitä kohtaan
 
Plus pyöräilijät luulevat heillä olevan vain oikeuksia ja muilla vain velvollisuuksia pyöräilijöitä kohtaan
Tämä vastakkainasettelu on jotenkin myös niin suomalaista. Jokainen haluaa pitää oman reviirinsä ja lisäksi löytyy liian vahva minä-vastaan-muut-ajattelutapa (ja kyllä, syyllistyn siihen itsekin).
Liikenne pitäisi nähdä joukkupelinä, jossa jokainen huolehtisi paremmin omasta käyttäytymisestään ja huomioisi paremmin muita tiellä liikkuvia.
 
Ei kuitenkaan niin helpossa muodossa, että pyöräilijät kykenisivät ne ymmärtämään...
Luulevatko jotkut oikeasti, että pyöräilijät ajavat aina pyörällä ja autoilijat ajavat ihan aina autolla?

Eiköhän valtaosa ole niitä tyyppejä, jotka välillä ajavat autoa, välillä fillaroivat ja välillä kulkevat jalkaisin.
Näin ollen se liikenteessä tolloilu ei ole kulkupelistä vaan ihmisluonteesta kiinni.
Jotkut vain ovat törppöjä, olivat he liikkeellä millä tahansa.
 

Yhteistyössä