Miesystävä vaatii minua muuttamaan luokseen vaikka lapsensa eivät pidä minusta

[vierailija]

Onko kellään kokemuksia tai neuvoja tilanteeseen? Olen itse lapseton ja asuin hänen ja lastensa luona jo pari vuotta. Suhtauduin lapsiin tosi ystävällisesti, mutta lopulta en jaksanut kokemaani torjuntaa ja ilkeilyä. Muutin siis takaisin omaan asuntooni. Mies odottaa ja painostaa minua tulemaan takaisin kaikista ongelmista huolimatta. Itsestäni tuntuu, että se ei olisi hyväksi mulle eikä lapsille. Vaikka meidän suhde onkin muuten hyvä.

 

[vierailija]

Ei tietenkään kannata muuttaa sinne. Sinä ja lapset ette voi kärsiä vuosikausia. Saat kyllä hyvän miehen ja teette sitten omia lapsia.

 

[vierailija]

Ihan varmistuksena vaan: kai pidät nille lapsille kurin eli huolehdit siitä, että epäkunnioittavasta käytöksestä tulee lapsille seuraamukset?

Se on lapsille tyypillistä, että ne käyttäytyvät enemmän tai vähemmän törkeästi kaikkia sellaisia lähipiirin ihmisiä kohtaan jotka eivät pidä lapselle kuria vaan katsovat törkeää käytöstä sormien välistä. Sillä, että lapsi käyttäytyy näin ei yleensä sinänsä ole mitään tekemistä sen kanssa pitääkö lapsi jostain ihmisestä vai ei. Se on vaan lasten luontoista empatianpuutetta ja vallankäyttöä.

 

[Elena777]

Miten mies suhtautuu siihen ettei hänen lapset pidä sinusta ja ovat ilkeitä?
Minkä ikäisiä nää lapset ovat? Ihan pienten kanssa nyt voi saada helpommin välit kuntoon ja vanhempien kanssa taas kannattaa koittaa viettää yhteistä aikaa ja istua keskustelemaan asiat selviks.
Mä en kanssa muuttais sinuna takaisin ennenkun asioihin on tullut edes jonkinlainen muutos.
Eikä sun tartte olla miehesi lasten ovimatto rauhan säilyttämiseksi.

 

[vierailija]

Mun mielestä ei tarvii muuttaa. Sulla ei ole lapsia, joten ei sulta voi mitään vaatiakkaan. On jo paljon että olet hyväksynyt miehen jolla on lapsia. Ei ne ikuisuutta asu kotona!

 

[vierailija]

Mun mielestä ei tarvii muuttaa. Sulla ei ole lapsia, joten ei sulta voi mitään vaatiakkaan. On jo paljon että olet hyväksynyt miehen jolla on lapsia. Ei ne ikuisuutta asu kotona!

 

[vierailija]

Ei ne ikuisuutta asu kotona!

Mitä nyt vaan ehkä 20 vuotta jokainen.

 

[vierailija]

Kiitos kommenteista. Yritin pitää kuria ja jonkinlaisia peruskäytöstapoja opettaa. Mutta kun isänsä antoi kaikessa periksi niin eihän se onnistunut. Pojat ovat nyt jo 15 ja 16 vuotiaita.

 

[vierailija]

Niin ja lapset ovat ilkeitä myös isälleen. Hakevat varmaan juuri rajoja, mutta kun niitä ei aseteta. Mutta heillä tietysti yhteys kuitenkin erilainen keskenään.Biologista äitiä ei enää ole. Mies varmaan luulee että se on rakkautta kun ei kielletä mitään.

 

[Aqela]

Mies vaikuttaa oudolta. En muuttaisi hänen luokseen. Tiedä mikä seko se on.

 

[vierailija]

Ap, olet aikuinen ihminen joka päättää ITSE missä asuu.
Et kai tosissasi anna miehen sanella asioita puolestasi?

Tilanteessa on se hyvä puoli (jos suhteenne kestää) että pojat ovat jo isoja.
Eli ei mene älyttömän montaa vuotta, että alkavat muuttaa omilleen.

Tuon ikäiset pojat voivat olla todella vaikeita, tiedän.
Mites mies, tukeeko sinua millään tavoin kasvatuskysymyksissä?

En itse muuttaisi takaisin talouteen, jossa joutuisin aikuisena asemaan, missä en saa millään tavoin puuttua lasten kasvatukseen mutta asuttaisiin silti saman katon alla.

 

[Elena777]

Pojat ovat nyt jo 15 ja 16 vuotiaita.

Eli just sen ikäisiä että ymmärtävät kyllä oikein hyvin järkipuhetta, mutta ongelma on siinä miten saada heidät kuuntelemaan.

Niin ja lapset ovat ilkeitä myös isälleen.

Ihan varmasti ovatkin, jos saavat kaikessa häneltä periksi.

 

[KalaMies]

Eli just sen ikäisiä että ymmärtävät kyllä oikein hyvin järkipuhetta, mutta ongelma on siinä miten saada heidät kuuntelemaan.


Ihan varmasti ovatkin, jos saavat kaikessa häneltä periksi.

Parhaimmat lastenkasvatusmetodit ovat kiristys, lahjonta, uhkailu ja julkinen nolaaminen

 

[.....]

Kiitos kommenteista. Yritin pitää kuria ja jonkinlaisia peruskäytöstapoja opettaa. Mutta kun isänsä antoi kaikessa periksi niin eihän se onnistunut. Pojat ovat nyt jo 15 ja 16 vuotiaita.

Tuon ikäiset ovat kyllä ylipäänsä kamalia.
Riippuisi siitä, miten rakastunut mieheen olisin. Ja kuinka kamalia ne lapset. Olen tarvittaessa varsin tiukka, ja varmaan yrittäisin itse laittaa lapset kuriin ja käyttäytymään.
Jos meinaat miehen kanssa tulevaisuutesi viettää, joudut niitä lapsia silloin tällöin enivei sietämään. Sitä ajatellen, olisi hyvä, jos nyt jo saisi välit kuntoon.

Päällisin puolin vittumaisesta käytöksestä huolimatta, tuon ikäiset oikeasti kaipaavat rajoja, välittämistä ja turvallisuuden tunnetta. Jos isä ei niitä pysty tarjoamaan, voisi olla palkitsevaa paitsi sinulle, niin lapsille toimia sinä järkevänä vanhempana.