Meidän erkan kanssa tuli noihin koulukyyditysjuttuihin tutustuttua vähän tarkemmin, niissä on kilometrirajat, mitä kävelymatka saa enintään olla ja toinen rajoittava juttu on matkan kokonaiskesto. Koulutaksi ei ole silloinkaan mikään automaatio, vaan voi joutua kävelemään kilometrejä bussipysäkille.
Meidän vaki-eskarikuski haki ja toi ihan kotiovelle, siinä oli helppo kääntää auto ongelmitta. Virallisesti kuulema olisi pitänyt olla ison pihan toisella laidalla pelastustiellä, joka on idioottimaisin paikka tukkia. Tuota paikkaa kyselin sen kerran jälkeen, kun "taksi-pomo" oli itse ratin takana ja jouduimme sinne pihan toiselle puolen menemään. Suurin ongelma oli, kun tämä on monen talon piha, niin samoihin aikoihin sama taksifirma haki toisella autolla eläkeläisiä "päivähoitoon" ja toinen toista erkkaa eri kouluun aina joskus. Ei tarvinnut juosta arpomassa, että onko tämä meidän taksi. Matkan kesto etenkin kotiinpäin saattoi vaihdella pahimmillaan tunnilla, riippui sattuiko olemaan lenkin ensimmäinen vai viimeinen tuotava.
Oma lukunsa oli sitten bussikyyditykseen siirtyminen vaihtoineen ja odotuksineen.
Asumme ihan yhden koulun lähellä, mutta sopivaa erityisopetusta oli tarjolla yli 5 km päässä olevalla koululla. 5 km on lakisääteinen raja, jolloin kunnan on järjestettävä koulukuljeus, tosin pienille koululaisille kunta saattaa tarjota sen pienemmälläkin matkalla. Sukulaisen lapset saivat alle 3 km matkalle koululaisbussikortit, kun matka katsottiin liian vaaralliseksi kävellä.