Valtionyhtiöiden johdon palkat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
https://www.iltalehti.fi/talous/a/670fbb78-a7cc-42b4-8db7-b8757f7169cc

Näin toimitusjohtajat tienaavat

Posti: Heikki Malinen, yhteensä 987 764 euroa. Yhtiön hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot noin 400 000 euroa.

Finnair: Topi Manner, vuosipalkka noin 650 000 euroa. Lisäksi kannustepalkkioita jopa usean kymmenen prosentin edestä.

VR: Rolf Jansson, ansiot noin 571 000 euroa. Toimitusjohtajan palkka ja palkkiot nousivat noin 100 000 eurolla vuodesta 2017.

Alko: Leena Laitinen, 351 000 euroa sisältäen luontaisetuudet.

Veikkaus: Olli Sarekoski, palkka ja palkkiot 437 000 euroa. Kokonaissumma laski 44 000 euroa vuodesta 2017.

Patria: Olli Isotalo (sai potkut tammikuussa 2019), kokonaispalkka 535 000 euroa. Noin viidennes summasta koostuu tulospalkkioista tai muista lisistä.

Finavia: Kimmo Mäki, kokonaisansiot 589 636 euroa. Summasta lähes puolet tulospalkkioita.

Gasum: Johanna Lamminen, kokonaisansiot 582 000 euroa.

Yleisradio: Lauri Kivinen, Merja Ylä-Anttila (1.9. alkaen), yhtiön toimitusjohtajan palkka 385 000 euroa, sisältää luontoisedut.

Vapo: Vesa Tempakka, vuosipalkka 307 000 euroa.

Arctia: Kim Höijer, vuosipalkka 253 000 euroa.

Fortum: Pekka Lundmark, 1 270 000 euroa, sisältää tulospalkkiot.

Finnvera: Pauli Heikkilä, vuositulot 399 000 euroa.

Kemijoki: Tuomas Timonen, 255 100 euroa, sisältää 57 000 euron tulospalkkion.

VTT: Antti Vasara, vuosipalkka 245 026 euroa. Lisäksi palkkioita 28 875 euroa.

Fingrid: Jukka Ruusunen, vuosipalkka palkkioineen 452 000 euroa.

Suomen Malmijalostus: Matti Hietanen, palkat ja palkkiot yhteensä 182 136 euroa.

Finnairin ja Fortumin tapaiset yhtiöt sentään kilpailevat markkinoilla, mutta miten kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja voi ylipäätään saada palkkaa? Mitä se tyyppi johtaa kun toiminta on monopolia, kilpailijoita ei edes voi tulla monopolia häiritsemään ja hinnoittelupäätökset ovat poliittisessa ohjauksessa. Tuo on sellainen pesti, joka pitäisi olla jonkun virkamiehen hoidettavana 6000-8000 euron kuukausipalkalla. Ja sama juttu Finavian kohdalla. Jos Kimmo Mäki haluaa perustaa Suomeen uuden lentokentän, niin mitä luulette, että onnistuuko? Tätä voi verrata siihen, että hampurilaisfirma haluaa perustaa uuden hampurilaisravintolan. Kumpi johtaja tekee oikeasti päätöksiä ja aidosti johtaa: se hampurilaiskaveri vai Finavian mies?

Jos Suomessa on oikeasti sellaisia huippujohtajia, että niitä ei alle satojen tuhansien liksaa saa duuniin, niin antaa heidän mennä kaikessa rauhassa ulkomaalaisten suuryhtiöiden hommiin. Kyllä noiden yllä listattujen lafkojen johtamiseen riittävät ne huippujohtajat sijoilta 50-100. Kun se 80. paras johtaja tarttuisi Fingridin puikkoihin, tulos olisi ihan tasan sama kuin nytkin.
 
  • Tykkää
Reactions: .....
https://www.iltalehti.fi/talous/a/670fbb78-a7cc-42b4-8db7-b8757f7169cc



Finnairin ja Fortumin tapaiset yhtiöt sentään kilpailevat markkinoilla, mutta miten kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja voi ylipäätään saada palkkaa? Mitä se tyyppi johtaa kun toiminta on monopolia, kilpailijoita ei edes voi tulla monopolia häiritsemään ja hinnoittelupäätökset ovat poliittisessa ohjauksessa. Tuo on sellainen pesti, joka pitäisi olla jonkun virkamiehen hoidettavana 6000-8000 euron kuukausipalkalla. Ja sama juttu Finavian kohdalla. Jos Kimmo Mäki haluaa perustaa Suomeen uuden lentokentän, niin mitä luulette, että onnistuuko? Tätä voi verrata siihen, että hampurilaisfirma haluaa perustaa uuden hampurilaisravintolan. Kumpi johtaja tekee oikeasti päätöksiä ja aidosti johtaa: se hampurilaiskaveri vai Finavian mies?

Jos Suomessa on oikeasti sellaisia huippujohtajia, että niitä ei alle satojen tuhansien liksaa saa duuniin, niin antaa heidän mennä kaikessa rauhassa ulkomaalaisten suuryhtiöiden hommiin. Kyllä noiden yllä listattujen lafkojen johtamiseen riittävät ne huippujohtajat sijoilta 50-100. Kun se 80. paras johtaja tarttuisi Fingridin puikkoihin, tulos olisi ihan tasan sama kuin nytkin.

Fingridin tulos on ennalta määrätty laein ja asetuksin eikä toimitusjohtaja voi siihen omilla toimillaan vaikuttaa. Sen sijaan hän voi vaikuttaa sähköverkon toimitusvarmuuteen, turvallisuuteen ja kantaverkkomaksuihin. Jos Ruususen tilalle valittaisiin joku tavan virkamies niin edellä mainitsemani asiat kärsisivät.
 
Fingridin tulos on ennalta määrätty laein ja asetuksin eikä toimitusjohtaja voi siihen omilla toimillaan vaikuttaa. Sen sijaan hän voi vaikuttaa sähköverkon toimitusvarmuuteen, turvallisuuteen ja kantaverkkomaksuihin. Jos Ruususen tilalle valittaisiin joku tavan virkamies niin edellä mainitsemani asiat kärsisivät.
Paskapuhetta. Toimitusjohtaja ei todellakaan ole mikään velho, joka omin päin luovii monopolimarkkinan karikossa. Jos pahimmat pultsarit ja romanikerjäläiset suodatettaisiin joukosta, Helsingin keskustan kadulta löytyisi 30 minuutin aikana kymmeniä tehtävään soveltuvia ihmisiä, joista 99 % työskentelee tällä hetkellä alle 10k kuukausiliksalla.
 
Jotenkin ihan naurettavia nuo palkat Suomen mittakaavassa.
Näissä on samanlainen illusio kuin poliitikkojenkin palkoissa. Aikoinaan oli lehdessä vertailu Suomen presidentin ja USA:n sekä Venäjän presidenttien palkoista. Ikään kuin Suomen presidentinvirka olisi mitenkään yhteismitallinen. Oikea vertailukohta olisi jonkun keskisuuren jenkkikaupungin kunnallispoliitikkojen liksat. Siinä pressajutussa todettiin, että onhan Tarja Halonen nyt kuitenkin palkkakuopassa suhteessa muihin presidentteihin, vaikka toki saakin vähän enemmän kuin Arnold Scwartzenegger Kalifornian kuvernöörinä. Sillä ei tietenkään ole mitään merkitystä, että Kalifornia olisi itsenäisenä valtiona maailman 5. suurin talous.

Yritysjohtajien palkoissa on meillä samanlainen mittakaavavirhe. Poislukien pari suurinta suomalaista firmaa, meidän puljumme ovat sellaisia tavanomaisia maailman keskikokoisia vastaavia. Siis esim. sellaisia jenkkifirmoja, joista kukaan ei ole kuullut ja joita ei oikein viitsitä listata pörssiin kun ne ovat sinne liian pieniä. Ja sellaisia Greenfield Metal Works -firmoja (kuvitteellinen esimerkki) johdetaan oikein hienosti 150 000 dollarin vuosiansioilla. Mutta kun meillä se jenkkisnägärin liikevaihtoon yltävä konepaja on kuitenkin oikein pörssiyritys, niin tokihan sen toimarin pitää saada sitä vastaavaa liksaa. Siis vertailukohta voidaan katsoa Dow Jones -indeksin metallipajoista.
 
Näissä on samanlainen illusio kuin poliitikkojenkin palkoissa. Aikoinaan oli lehdessä vertailu Suomen presidentin ja USA:n sekä Venäjän presidenttien palkoista. Ikään kuin Suomen presidentinvirka olisi mitenkään yhteismitallinen. Oikea vertailukohta olisi jonkun keskisuuren jenkkikaupungin kunnallispoliitikkojen liksat. Siinä pressajutussa todettiin, että onhan Tarja Halonen nyt kuitenkin palkkakuopassa suhteessa muihin presidentteihin, vaikka toki saakin vähän enemmän kuin Arnold Scwartzenegger Kalifornian kuvernöörinä. Sillä ei tietenkään ole mitään merkitystä, että Kalifornia olisi itsenäisenä valtiona maailman 5. suurin talous.

Yritysjohtajien palkoissa on meillä samanlainen mittakaavavirhe. Poislukien pari suurinta suomalaista firmaa, meidän puljumme ovat sellaisia tavanomaisia maailman keskikokoisia vastaavia. Siis esim. sellaisia jenkkifirmoja, joista kukaan ei ole kuullut ja joita ei oikein viitsitä listata pörssiin kun ne ovat sinne liian pieniä. Ja sellaisia Greenfield Metal Works -firmoja (kuvitteellinen esimerkki) johdetaan oikein hienosti 150 000 dollarin vuosiansioilla. Mutta kun meillä se jenkkisnägärin liikevaihtoon yltävä konepaja on kuitenkin oikein pörssiyritys, niin tokihan sen toimarin pitää saada sitä vastaavaa liksaa. Siis vertailukohta voidaan katsoa Dow Jones -indeksin metallipajoista.
Kiitos, juuri näin.
Ei mitään lisättävää.
 
Näissä on samanlainen illusio kuin poliitikkojenkin palkoissa. Aikoinaan oli lehdessä vertailu Suomen presidentin ja USA:n sekä Venäjän presidenttien palkoista. Ikään kuin Suomen presidentinvirka olisi mitenkään yhteismitallinen. Oikea vertailukohta olisi jonkun keskisuuren jenkkikaupungin kunnallispoliitikkojen liksat. Siinä pressajutussa todettiin, että onhan Tarja Halonen nyt kuitenkin palkkakuopassa suhteessa muihin presidentteihin, vaikka toki saakin vähän enemmän kuin Arnold Scwartzenegger Kalifornian kuvernöörinä. Sillä ei tietenkään ole mitään merkitystä, että Kalifornia olisi itsenäisenä valtiona maailman 5. suurin talous.

Yritysjohtajien palkoissa on meillä samanlainen mittakaavavirhe. Poislukien pari suurinta suomalaista firmaa, meidän puljumme ovat sellaisia tavanomaisia maailman keskikokoisia vastaavia. Siis esim. sellaisia jenkkifirmoja, joista kukaan ei ole kuullut ja joita ei oikein viitsitä listata pörssiin kun ne ovat sinne liian pieniä. Ja sellaisia Greenfield Metal Works -firmoja (kuvitteellinen esimerkki) johdetaan oikein hienosti 150 000 dollarin vuosiansioilla. Mutta kun meillä se jenkkisnägärin liikevaihtoon yltävä konepaja on kuitenkin oikein pörssiyritys, niin tokihan sen toimarin pitää saada sitä vastaavaa liksaa. Siis vertailukohta voidaan katsoa Dow Jones -indeksin metallipajoista.

Annappa ihan todellisia esimerkkejä suomalaisista vs. jenkkifirmoista jotka ovat saman kokoisia. Katotaan että missä mitäkin tienataan.
 
Kai nyt jumaliste pörssiyhtiön tai muun yksityisessä omistuksessa olevan yhtiön omistajat saavat maksaa valitsemalleen johtajalle mitä haluavat, omilla rahoillaanhan ne sen tekevät. Valtionyhtiöt tietenkin erikseen.
 
Annappa ihan todellisia esimerkkejä suomalaisista vs. jenkkifirmoista jotka ovat saman kokoisia. Katotaan että missä mitäkin tienataan.
Jos lähdetään siitä, että S&P 500 -indeksin pienin yhtiö on News Corporation, jonka markkina-arvo on n. 9 miljardia dollaria ja liikevaihto päälle 10 miljardia. Yli 8 miljardin arvoisia yrityksiä on Helsingin pörssissä 10 kpl. Suuruusjärjestyksessä pienimmästä suurimpaan Stora Enso, UPM-Kymmene, Telia, Fortum, Sampo, Neste, Nordea, Ericsson, Nokia, Kone. Nämä ovat niitä maailmanluokan yrityksiä. Lähimpänä News Corporationin lukuja on Stora Enso. Markkina-arvo 8,34 miljardia ja liikevaihto n. 10 miljardia.

Mutta sitten on se valtaisa piirisarja. Fiskars, markkina-arvo 1,01 miljardia ja liikevaihto runsas miljardi. Marimekko, markkina-arvo 235 miljoonaa ja liikevaihto 120 miljoonaa. Ponsse, markkina-arvo 775 miljoonaa ja liikevaihto 600-700 miljoonaa. Nuo ovat niin pieniä firmoja, että jenkeissä melkein mikä vaan piirisarjan yritys voi olla samaa kokoluokkaa. Täytyy muistaa, että pelkästään yhdessä osavaltiossa toimiva yritys kasvaa helposti tuohon Marimekon luokkaan ja jos se laajenee liittovaltiotasolle tai edes pariin-kolmeen osavaltioon, se on äkkiä suurempi kuin enemmistö Helsingin pörssin firmoista.
 
Kai nyt jumaliste pörssiyhtiön tai muun yksityisessä omistuksessa olevan yhtiön omistajat saavat maksaa valitsemalleen johtajalle mitä haluavat, omilla rahoillaanhan ne sen tekevät. Valtionyhtiöt tietenkin erikseen.
Toki, mutta esimerkiksi itse suomalaisena sijoittajana olen hyvin kyllästynyt siihen, että näihin nappikauppalafkoihin pitää saada "huippujohtajia" ja niille luoda tulospalkkiojärjestelmät yms. Yhtiökokouksessa voi niihin yrittää vaikuttaa, mutta käytännössä asenne on se, että näin sen vaan on mentävä.
 
Tänään oli uutinen Metsähallituksen pääjohtajasta. Hänellä mainitaan olleen 17000€ kuukausipalkka joka sinänsä tuntuu suurin piirtein järkevältä likulta. Jutussa kerrotaan hänen irtisanoutuneen tehtävästään perhesyiden takia ja että hänelle maksetaan vuoden palkkaa vastaava erokorvaus. Ihmettelen että miksi, hän ei joutunut lähtemään vaan otti itse loparit.

https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/534666/317aba6961
 
"kohun keskellä vellovan Postin ylin johto voi saada joulukuussa erityisen 2X-bonuksen, jos tavoitteet täyttyvät.

Palkka- ja palkkioselvityksen mukaan Postin tavoitteiden täyttyessä ylin johto saisi erityisen 2X-kannustimen joulukuussa. Asiasta kertoo Turun Sanomat. Siinä pienin mahdollinen palkkio on 12 ja maksimikorvaus 60 prosenttia vuosipalkasta."

MTV Uutiset (ei saa linkkiä lisättyä!)
 
"kohun keskellä vellovan Postin ylin johto voi saada joulukuussa erityisen 2X-bonuksen, jos tavoitteet täyttyvät.

Palkka- ja palkkioselvityksen mukaan Postin tavoitteiden täyttyessä ylin johto saisi erityisen 2X-kannustimen joulukuussa. Asiasta kertoo Turun Sanomat. Siinä pienin mahdollinen palkkio on 12 ja maksimikorvaus 60 prosenttia vuosipalkasta."

MTV Uutiset (ei saa linkkiä lisättyä!)

eikö se ole ihan oikein että bonarit tömähtää tilille jos tavoitteet täyttyy?
 
Tänään oli uutinen Metsähallituksen pääjohtajasta. Hänellä mainitaan olleen 17000€ kuukausipalkka joka sinänsä tuntuu suurin piirtein järkevältä likulta. Jutussa kerrotaan hänen irtisanoutuneen tehtävästään perhesyiden takia ja että hänelle maksetaan vuoden palkkaa vastaava erokorvaus. Ihmettelen että miksi, hän ei joutunut lähtemään vaan otti itse loparit.

https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/534666/317aba6961
Hyvä kysymys. Ei pitäisi olla kultaista kädenpuristusta. Tosin voihan se tietenkin olla, että ei oikeasti irtisanoutunut perhesyiden takia, mutta kaikkien osapuolten kasvojen säilyttämisen takia se annetaan syyksi.
 
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...mismuoto/0f05b47c-84e7-457f-966e-d5fa8ad7f746

Äijälän kokonaiskompensaatio oli viime vuonna noin 163 000 euroa, josta oli kiinteää peruspalkkaa noin 154 000 euroa ja vuosittain vaihtelevaa tulospalkkiota noin 9800 euroa.

Viime vuoden kokonaiskompensaation perusteella Äijälän eläketulo olisi 8150 euroa kuussa ja pelkän peruspalkan perusteella 7700 euroa.

Borealin liikevaihto oli viime vuonna 9,4 miljoonaa euroa, ja se kuuluu liikevaihtonsa perusteella pienimpien valtionyhtiöiden joukkoon.
Tuo liikevaihto on isohkon K-marketin tai pienen K-supermarketin luokkaa. Joku valtatien huoltoasemakompleksi ravintoloineen pääsee samaan. Yleensä tuon kokoluokan firmoja johtavat yrittäjät eikä niihin palkata ammattijohtajia. Valtiolla tietenkin pitää olla ammattijohtaja, mutta miksei se voisi olla virkamies virkamiehen palkalla? Tuo operaatio on niin pieni, että tavalliset everstit tai poliisipäälliköt johtavat paljon kalliimpia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia jatkuvasti osana normaalia päivittäistä virkatyötään.
 
Väitän, että suomalaiset johtajat eivät vertaa itseään vastaavien pikkufirmojen johtajiin, vaan pyöristävät ylöspäin. Eihän meillä ole edes dataa siitä miten ranskalainen tai italialainen pikkufirma menestyy. Niinpä katsotaan miten Fiatin konsernijohtajaa tai Arevan rahoitusjohtajaa palkitaan ja ollaan ihmeissään kun Suomessa ei päästä samaan. Vinkki: päästään heti kun ensimmäinen suomalainen ydinvoimala toimitetaan ulkomaille tai suomalainen autojätti lanseeraa mallistonsa koko maailmaan.
 

Yhteistyössä