V
vierailija
Vieras
IS:
Kommentti: Niinistö piti kovan puheen – EU:n säännöt on petetty
Julkaistu: 12:33
Presidentti Sauli Niinistö piti suurlähettiläspäivillä kovan puheen. Kovinta antia oli EU:n moittiminen, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Suomen suurlähettiläät on komennettu alkuviikosta Helsinkiin käskynjakoon.
Suurlähettiläspäivien kovin juttu on aina ulkopolitiikkaa johtavan tasavallan presidentin puheenvuoro.
Niin nytkin.
Presidentti Sauli Niinistö piti suurlähettiläille kovan puheen, kovimman vuosiin.
Puheesta saisi montakin kärkeä, mutta tärkein oli presidentin kanta EU:hun ja sen massiiviseen, koronan takia tehtyyn elpymis- tai elvytyspakettiin.
NIINISTÖN linja EU:n lainarahoilla tehtyyn suunnanmuutokseen ei jäänyt epäselväksi:
– EU:n periaatteet ovat kadonneet.
– Kerta toisensa jälkeen, Niinistö lisäsi.
Niinistön mukaan kyseessä on, ei enempää eikä vähempää, EU:n legitimiteetti. Perussopimukset on unohdettu. Uudet sovellutukset ovat muuttuneet käytännöksi.
Velkarahallahan unionia ei pitänyt pitää pystyssä.
Niinistö muistutti myös, että aikoinaan tehtiin selväksi, että no bail out -systeemi ei käy.
Nyt EU on tehnyt asiasta uuden tulkinnan. Se jää elämään, varoitti presidentti. Se voi vaikuttaa myös EU:n ulkosuhdesopimuksiin.
PRESIDENTIN puheessa ja sen kansainvälisessä osiossa monelle saattoi palata mieleen vanhat ajat. Niinistö puhui kansainvälisestä politiikasta lähinnä Kiinan ja USA:n taisteluna, mutta lisäsi loppuun myös Venäjän pyrkimykset.
Pienen maan etu on kansainvälisten sopimusten verkko.
Kansainvälinen sääntöpohja on tärkeää, Niinistö sanoi. EU:ssa luottamuksen on säilyttävä.
PUHE TOI mieleen kumisevan kaiun kaukaa 1930-luvulta. Tuolloin Suomi etsi tukea reunavaltiopolitiikasta ja pohjoismaisesta suuntauksesta. Lopulta Suomi jäi yksin, Kansainliitostakaan ei apua ollut.
Presidentin virka on yksinäistä hommaa. Se näkyy Niinistön pohdinnoissa.
MUTTA pienenkin maan presidentillä voi olla vaikutusvaltaa.
Siitä kertoo esimerkiksi se, että puoli tuntia sen jälkeen, kun Niinistö oli viime viikonvaihteessa keskustellut Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Aleksei Navalnyin siirtämisestä Berliiniin sairaalaan, Navalnyi oli jo ambulanssikoneessa.
Niinistö vähätteli itse rooliaan, mutta se oli kaikkiaan ratkaisevaa – sen jälkeen, kun Niinistö oli keskustellut asiasta Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa, ja sen jälkeen siis Putinin kanssa.
Suomen media mitätöi Niinistön toimintaa, kuinkas muutenkaan, mutta Saksan ja Ranskan media tiesivät paremmin.
Niinistö oli avainroolissa.
Presidentti tuntuu tietävän, miten pieni maa diplomatiaansa hoitaa.
Timo Haapala
Kommentti: Niinistö piti kovan puheen – EU:n säännöt on petetty
Julkaistu: 12:33
Presidentti Sauli Niinistö piti suurlähettiläspäivillä kovan puheen. Kovinta antia oli EU:n moittiminen, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Suomen suurlähettiläät on komennettu alkuviikosta Helsinkiin käskynjakoon.
Suurlähettiläspäivien kovin juttu on aina ulkopolitiikkaa johtavan tasavallan presidentin puheenvuoro.
Niin nytkin.
Presidentti Sauli Niinistö piti suurlähettiläille kovan puheen, kovimman vuosiin.
Puheesta saisi montakin kärkeä, mutta tärkein oli presidentin kanta EU:hun ja sen massiiviseen, koronan takia tehtyyn elpymis- tai elvytyspakettiin.
NIINISTÖN linja EU:n lainarahoilla tehtyyn suunnanmuutokseen ei jäänyt epäselväksi:
– EU:n periaatteet ovat kadonneet.
– Kerta toisensa jälkeen, Niinistö lisäsi.
Niinistön mukaan kyseessä on, ei enempää eikä vähempää, EU:n legitimiteetti. Perussopimukset on unohdettu. Uudet sovellutukset ovat muuttuneet käytännöksi.
Velkarahallahan unionia ei pitänyt pitää pystyssä.
Niinistö muistutti myös, että aikoinaan tehtiin selväksi, että no bail out -systeemi ei käy.
Nyt EU on tehnyt asiasta uuden tulkinnan. Se jää elämään, varoitti presidentti. Se voi vaikuttaa myös EU:n ulkosuhdesopimuksiin.
PRESIDENTIN puheessa ja sen kansainvälisessä osiossa monelle saattoi palata mieleen vanhat ajat. Niinistö puhui kansainvälisestä politiikasta lähinnä Kiinan ja USA:n taisteluna, mutta lisäsi loppuun myös Venäjän pyrkimykset.
Pienen maan etu on kansainvälisten sopimusten verkko.
Kansainvälinen sääntöpohja on tärkeää, Niinistö sanoi. EU:ssa luottamuksen on säilyttävä.
PUHE TOI mieleen kumisevan kaiun kaukaa 1930-luvulta. Tuolloin Suomi etsi tukea reunavaltiopolitiikasta ja pohjoismaisesta suuntauksesta. Lopulta Suomi jäi yksin, Kansainliitostakaan ei apua ollut.
Presidentin virka on yksinäistä hommaa. Se näkyy Niinistön pohdinnoissa.
MUTTA pienenkin maan presidentillä voi olla vaikutusvaltaa.
Siitä kertoo esimerkiksi se, että puoli tuntia sen jälkeen, kun Niinistö oli viime viikonvaihteessa keskustellut Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Aleksei Navalnyin siirtämisestä Berliiniin sairaalaan, Navalnyi oli jo ambulanssikoneessa.
Niinistö vähätteli itse rooliaan, mutta se oli kaikkiaan ratkaisevaa – sen jälkeen, kun Niinistö oli keskustellut asiasta Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa, ja sen jälkeen siis Putinin kanssa.
Suomen media mitätöi Niinistön toimintaa, kuinkas muutenkaan, mutta Saksan ja Ranskan media tiesivät paremmin.
Niinistö oli avainroolissa.
Presidentti tuntuu tietävän, miten pieni maa diplomatiaansa hoitaa.
Timo Haapala
