mies pitää naisellisuudesta - arvaa löytyykö sitä minulta

[juntti]

Olemme 40 -+ pariskunta, takana seurustelua n. vuosi. Asumme maalla, käymme töissä, molemmilla omat murheemme omakotitalojemme kanssa plus mies vielä auttelee vanhaa äitiään. Mies on ollut aiemmin naimisissa rouva täydellisen kanssa. Ei kylläkään joka käänteessä mainosta eksän erinomaisuutta mutta välillä menneisyys tulee ihan tavallisissa jutuissa ilmi mikä on ihan normaalia, onhan meillä jokaisella menneisyys.

Mutta.

Erosivat rouvan tahdosta. Miehellä kesti vuosia päästä sen yli. Oli syvästi rakastunut ja pettyi kun ei se kestänytkään elämän loppuun asti. Tämänkin ymmärrän.

Ex oli (en ole nähnyt) ilmeisesti äärimmäisen naisellinen nainen. Kaunis, viehättävä, halukas tulee rivien välistä ilmi. Seurallinen, piti juhlista, osasi pukeutua.

Minä olen tavallinen maalaisjuntti, en osaa eikä edes kiinnosta pukeutua. Mies osti minulle kynsilakkaa (!) kun olisi niin hienoa nähdä mun kynnet lakattua. Aluksi koetin vähän huolehtia ulkonäöstä mutta nyt kesälomalla (mies töissä) kun maalaan taloa, teen klapihommia niin en viitsi keskeyttää töitä, mennä suihkuun, "tuunata" tukkaa ja meikata jotta ehdimme turisemaan niitänäitä tunnin verran kun hän tulee töistä ja menee sitten omaan kämppäänsä tekemään omia hommiaan ja mä jatkan omiani.

Miehellä on ns. miehisiä harrastuksia joissa ex on ollut mukana ja ollut äärimmäisen hyvä niissä. Tästä syystä mua ei kiinnosta alkaa harrastamaan samantyyppisiä lomia kun on koko ajan takaraivossa tunne että joo-o, samat harrastukset, akka vaan vaihtuu. Ja turhaan sitä edes yrittää kun ex on jo tehnyt kaikki täydellisesti. Kiinnostaisi kyllä mutta into meni, en viitsi kilpailla rouva täydellisen kanssa josta on tehty joku Angelina Jolie II.

Heillä on yhteinen mutta onneksi jo täysi-ikäinen lapsi joka naittaa heidät tietty ikuisesti yhteen. Miehen äiti on tyyliä " silloin kun "pertsalla" oli vielä perhe, he viettivät kaikki lomat yhdessä, hän oli niin onnellinen". Kai sillä nyt sitten menee päin peetä.

Vaikka siltä vaikuttaisi, mies ei koko ajan höpötä eksästään. Minun pitäisi jotenkin päästä yli siitä että ennen oli ennen ja nyt on nyt. Silti on sellainen tunne että priima pääsi miehen sormista ja nyt pitää tyytyä sekundaan.

Mulla on sellainen tunne kun mies niitä stanan kynsilakkojaan ostelee että olen kuin joku helkatin nukke mitä hän koettaa muokata mieleisekseen. Minua ei kiinnosta korkokengät yms. mutta kun en niitä käytä, tulee mieleen aina kun julkisilla paikoilla ollaan kaipaako hän rinnalleen sellaista jota kaikki miehet kadehti ja nyt siinä olen vain minä. Turha kai sanoa ettei ole kovaa hinkua lähteä yhtään minnekään.

Kummallisinta on että meillä menee tosi hyvin kun törötetään kotioloissa. Se mikä mua ottaa eniten pattiin on se että tunnen kilpailevani täydellisen eksän haamun kanssa. Miten tästä pääsisi yli?

 

[Kokija]

Ei tuohon voi muuta neuvoa kuin vastaa samalla mitalla! Kehu eksää, neuvo sukkien värissä ja muuta. Tässä oli yksi vastaus. Toinen tulee tässä: Mies ei osaa olla yksin ja sinä olet sopivasti saatavilla oleva laastari. Haette joko tossun paikan tai annat tossua ukolle. Tussu ei ole oikea vaihtoehto.

 

[Helena]

Unohda miehen ex ja ole ihan oma itsesi
Jos mies sinua rakastaa, niin hän hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet - siis omana ,luonnollisena itsenäsi.

Jos hän koettaa sinua muokata johonkin toiseen muottiin, mitä et itse tunne olevasi, muistuta häntä, että vain itseään voi muuttaa, ei toista ihmistä.

Niin tai näin, älä ole hölmö huiputettava, vaan ihan hyvä oma itsesi

 

[*Siri*]

Jätetyillä miehillä se menneisyys raahautuu mukana tavallista pidempään ja joko katkeroittaa tai sitten siitä tulee jotain sadunomaista. Mies ei ole päässyt vielä yli exästään eikä näköjään miehen äitikään.
Sinuna olisin kyllä sen verran utelias, että haluaisin edes nähdä sen exän ja todeta, onko kehuissa mitään katetta.

Jos miehen äiti kehuu heidän olleen onnellisia, mikä estää sinua palauttamasta häntä maan pinnalle muistuttamalla, että se rouva täydellisyys ei ollut onnellinen kun jätti miehen?
Mikä estää sinua myöskään palauttamasta miestä todellisuuteen? Vaimo meni ja sinä et ole hän, vaan ihana oma itsesi. Eikä sinun tarvitse tullakaan keneksikään toiseksi, olet riittävän hyvä noin.

Kynsilakat ja muut sinulle sopimattomat tilpehöörit voit palauttaa, laittakoon mies niitä itse, jos tykkää sellaista katsella. Te olette kohtuullisen nuori pari. Miksi mies on alkanut sinun kanssasi olemaan, onhan siihen joku syy. Ja se syy ei ole varmasti ollut se, että olisit exän kaksoisolento, eihän?

 

[MiesMies]

Ei sinun kannata mihinkään kauneuskilpailuun mennä mukaan mutta kyllä maailmaan mahtuu paljon myös ylitälläytymisen ja meikittömyyden väliltä. Mies on varmaan sinun kanssasi siksi että pitää sinusta, ei ulkonäkösi tähden. Mutta se ei tarkoita sitä että sinun kannattaa aina ja joka hetki olla ihan "luonnontilassa". Mökkiä maalatessa ollaan tietysti remonttiasussa mutta muuten voi kyllä joskus sitä meikkiä vähän sipaista.
Pieni panostus ulkonäköön on jo ihan kohteliaisuutta ja toisen huomioimista. Näin miehenä minun täytyy sanoa että se on ihan sama asia kuin se että mies on ns. "herrasmies" eli käyttäytyy kunnioittavasti naista kohtaan yms. Enkä tarkoita mitään vanhanaikaista "mies on älykäs ja komea ja nainen kaunis ja hiljaa" meninikiä vaan ihan sitä että otetaan ne omat hyvät (myös ulkonäölliset) seikat huomioon.
Itseänkin usein vähän harmittaa kun vaimoni pesee aina heti meikit pois tullessaan töistä tai juhlista (joissa käymme harvoin yhdessä, pieniä lapsia kun on kotona...). Toki sen ymmärrän että se on mukavampaa mutta kun olisi joskus mukava nähdä se oma vaimo niin hurmaavan kauniina kun hän on kun on edes vähän itseään laittanut. Sitä poninhäntäistä ja meikitöntä kyllä ehtii katsoa ihan tarpeeksi arkena
Mieti siis vähän vielä suhtautumistasi itsesi laittamiseen. Miksi se on niin vastenmielistä? Onko kyseessä vain tuo ex vai oletko sitä tyyppiä jonka mielestä miehen pitää ottaa nainen ilman että ulkonäöllä on mitään merkitystä? Jos olet niin olet valitettavasti väärässä. Ihminen on aina kokonaisuus jossa luonne ja ulkonäkö muodostavat kokonaisuuden. Jos mies on muuten mieleinen ja haluat suhteen jatkuvan niin pieni panostus ulkonäköön silloin tällöin ei voi olla liian suuri uhraus. Joutuuhan parisuhteen takia tekemään muutenkin töitä jotta se onnistuisi.

 

[M i e s]

Miksi se on niin vastenmielistä?

Koska se on valehtelua. Siksi en seurustele meikkaavien naisten kanssa.

Lisäksi kaikenlaiseen koristautumiseen liittyy ihmisarvon välineellistäminen.

Katsotaan mies (nainen) eikä nuttu.

 

[MiesMies]

Koska se on valehtelua. Siksi en seurustele meikkaavien naisten kanssa.

Lisäksi kaikenlaiseen koristautumiseen liittyy ihmisarvon välineellistäminen.

Katsotaan mies (nainen) eikä nuttu.

Onko valehtelua jos ei päästä estottomasti pierua kun siltä tuntuu? Onko valehtelua jos ei aina sano juuri sitä mitä ajattelee? Onko valehtelua käyttäytyä kohteliaasti ja korrektisti vaikka ei pitäisikään ollenkaan jostain ihmisestä?
Ne kaikki ovat itsensä muuttamista, sisimmän peittämistä ja ulkoisen kuvan muuttamista. Kuka kuitenkaan haluaisi aina ja kaikessa täysin "luonnollisen" ihmisen? En minä ainakaan. Jokainen meistä tekee ulkonäkövalintoja vaikka ei meikkaisikaan. Me valitsemme aina jonkinlaiset vaateet ja leikkamme hiuksen johonkin malliin (tai emme leikkaa ollenkaan). Ne ovat kaikki valintoja ja viesti jostain. Myös hoitamattomuus ja välinpitämättömyys on singnaali, ei vain jotain luonnollisuutta.
Meistä jokainen myös käyttäytyy erilailla jos haluaa tehdä johonkin vaikutuksen esim. seurustelun alkuaikoina. Sekin on tavallaan valehtelua kun annetaan itsestä mahdollisimman edullinen kuva. Sama on meikkauksen kanssa. Mutta kyllä jokainen mies näkee kun nainen on meikannut. Ei se siksi ole mitään pettämistä joka äkkiä paljastuu. Se on kulttuurinen tapa jolla korostetaan niitä puolia joita pidetään yleisesti kauniina.

 

[Utelias Ulla]

Koska se on valehtelua. Siksi en seurustele meikkaavien naisten kanssa.

Lisäksi kaikenlaiseen koristautumiseen liittyy ihmisarvon välineellistäminen.

Katsotaan mies (nainen) eikä nuttu.

Saanko kysyä, mitä käytät etumuksesi peitteenä kun viikunanlehdet lie harvinaisia? Käykö tammenlehdet vai riittäkö ihan koivunlehti? Entäpä talvi?

Ihmisarvoa voi kyykyttää ja sitä tehdään paljon pahemmilla asioilla kuin ripsivärillä. Tuon tason pipertämisen linkittäminen arvokysymykseen on jotain muuta. Pelkoako siitä, että joku toinen vie ripisvärin vuoksi naisesi?

Se taas jos meikittömyyden syy on naisen oma valinta, eli hän ei koe siihen tarvetta, se on eria asia.

 

[M i e s]

Ihmisarvoa voi kyykyttää ja sitä tehdään paljon pahemmilla asioilla kuin ripsivärillä.

Kyllä se vain niin on, että kauneusteollisuus, johon meikkaaminenkin oleellisesti kuuluu, nyrjäyttää maailmaa syrjälleen koko ajan enemmän ja enemmän. Jopa kirjailijoilta on alettu vaatia ulkonäköä. Enää hyvin kirjailijan mitta ei ole kirja itsessään vaan hänen kauneuteensa perustuva markkina-arvonsa.

Se taas jos meikittömyyden syy on naisen oma valinta, eli hän ei koe siihen tarvetta, se on eria asia.

Ainahan se on naisen oma asia. Mitäpä mehellä siihen olisi sanomista.

Asia on niin, että jos nainen on luonnonkaunis, niin meikki ainoastaan peittää hänen kauneuttaan. Jos nainen taas on ruma, niin meikki ainoastaan korostaa hänen rumuuttaan. Parasta on, kun ei meikkaa lainkaan.

 

[Ulla]

Kyllä se vain niin on, että kauneusteollisuus, johon meikkaaminenkin oleellisesti kuuluu, nyrjäyttää maailmaa syrjälleen koko ajan enemmän ja enemmän. Jopa kirjailijoilta on alettu vaatia ulkonäköä. Enää hyvin kirjailijan mitta ei ole kirja itsessään vaan hänen kauneuteensa perustuva markkina-arvonsa.



Ainahan se on naisen oma asia. Mitäpä mehellä siihen olisi sanomista.

Asia on niin, että jos nainen on luonnonkaunis, niin meikki ainoastaan peittää hänen kauneuttaan. Jos nainen taas on ruma, niin meikki ainoastaan korostaa hänen rumuuttaan. Parasta on, kun ei meikkaa lainkaan.

Ole mielummin huolissasi vaikka Itä-merestä. Oikein käytetty meikki kaunistaa. Nämä ovat makukysymyksiä ja minun pointtini asiaan oli se, että turha vedota ihmisarvon välineellistämiseen kun kyse kuitenkin vain makuasiasta. Minä en pidä maksamakkarasta mutta en käy rutisemaan vaikka mieheni sitä käyttää päivittäin. Kaikki ei tykkää kaiekesta.

 

[M i e s]

Oikein käytetty meikki kaunistaa.

Oikein käytetty meikki peittää virheitä. Jos oma maailmankuva ja ihmiskuva perustuu virheettömyyden vaalimiseen, niin mikä ettei. Minusta se on tavattoman pinnallista ja valheellista. En myöskään kiinnostu naisista, joissa ei ole särmää ja virheitä. Se koskee niin ulkonäköä kuin luonnettakin.

 

[MiesMies]

Kyllä se vain niin on, että kauneusteollisuus, johon meikkaaminenkin oleellisesti kuuluu, nyrjäyttää maailmaa syrjälleen koko ajan enemmän ja enemmän. Jopa kirjailijoilta on alettu vaatia ulkonäköä. Enää hyvin kirjailijan mitta ei ole kirja itsessään vaan hänen kauneuteensa perustuva markkina-arvonsa.



Ainahan se on naisen oma asia. Mitäpä mehellä siihen olisi sanomista.

Asia on niin, että jos nainen on luonnonkaunis, niin meikki ainoastaan peittää hänen kauneuttaan. Jos nainen taas on ruma, niin meikki ainoastaan korostaa hänen rumuuttaan. Parasta on, kun ei meikkaa lainkaan.

Ihmisillä on aina ollut taipumus kauneuden hakemiseen. Ei pelkästään ihmisten ulkonäössä vaan niin taiteessa, muotoilussa kuin luonnossa. Miksi haluamme matkustaa katsomaan "kauniita maisemia" tai asua "kauniilla paikalla" vaikka paikan ja luonnon kauneus on vain ihmisen oma arvotus, ei mikään absoluuttinen totuus? Jos joku pitää kaatopaikkaa kauniin maisemana niin ei se tarkoita että meidät muut on vain pilattu kaikilla kauniilla luontokuvilla niin että emme enää ymmärrä "oikeaa kauneutta".
Ihmisten jatkuvasti lisääntyvä ulkonäön laittaminen ei myöskään ole vain ja ainoastaan markkinamiesten aikaansaamaa (toki heilläkin on osansa). Aina lisääntyvä varallisuus ja mahdollisuus kaunistautua ovat luonnollisesti lisänneet ulkonäön merkitystä. Sata vuotta sitten maalla ei ollut aikaa eikä rahaa laittaa kauneuteen, joten sitä pidettiin turhuutena. Ja vaikka nykyään se ei enää olekaan oikein keneltäkään pois, jotkut pitävät sitä edelleen turhuutena. Samalla samat ihmiset saattavat nauttia myös vaikka kauniista musiikista, teatterista tai kuvataiteesta vaikka ne ovat ihmisen olemassaolon kannalta myös pelkkää turhuutta.

 

[Monimutkanen]

Oikein käytetty meikki peittää virheitä. Jos oma maailmankuva ja ihmiskuva perustuu virheettömyyden vaalimiseen, niin mikä ettei. Minusta se on tavattoman pinnallista ja valheellista. En myöskään kiinnostu naisista, joissa ei ole särmää ja virheitä. Se koskee niin ulkonäköä kuin luonnettakin.

Jos sinä et pidä meikatuista naisista, siitä ei automaattisesti seuraa että meikatuista naisista pitävät miehet olisivat jotenkin huonompia tai pinnallisempia kuin sinä. Tai että sinä olisit jotenkin aidompi tai kumppanina jotenkin parempi. Myös sinulla on kauneusihanteita (=meikitön nainen) joten myös sinä haluat juuri jotain tietynlaista vaikka luuletkin että se on vain jotain aitoa. Kuitenkin ihannenaisesi tuskin on sellainen joka ei koskaan leikkaa tai kampaa hiuksiaan ja kulkee säkki päällä. SInulla on siis juuri sinun oma käsityksesi kauniista ja se ei ole sen aidompi tai vapaampi kulttuurisista sidoksista kuin muidenkaan vaikka muuta haluatkin uskoa.

 

[Ulla]

Oikein käytetty meikki peittää virheitä. Jos oma maailmankuva ja ihmiskuva perustuu virheettömyyden vaalimiseen, niin mikä ettei. Minusta se on tavattoman pinnallista ja valheellista. En myöskään kiinnostu naisista, joissa ei ole särmää ja virheitä. Se koskee niin ulkonäköä kuin luonnettakin.

Oletpas hassu. Nyt vedät mukaan jo maailmankuvan ja ihmiskuvan. Meikittömyyden arvostus on sinun juttu, meikillisyys jonkun toisen juttu. Minusta on kumma, että ihmiset ryhtyvät fanaattiseksi eivätkä hyväksy toistensa mielipiteitä jotka perustuvat MAKUASIOIHIN. Luulen, että tuollaisen jyrkkyyden edessä ihmisestä tulee alistettu. Sinä ikäänkuin hyväksymällä virheet, rumuuden (mitä se nyt kenenkin mielestä on) pakotat ihmisen haluaamaasi muottiin. Jos toista rakastaa ja kunnioittaa, niin hänet pitäisi hyväksyä karvoineen kaikkineen. Meikeillä tai ilman. Mietin hypoteettista tilannetta jossa tapaisit naisen luonnontilassa, vaikkapa pitkällä patikkareissulla. Kun tulisi kaupunkitreffien aika, niin sinäkö hylkäisit naisen ripisvärin takia?

Minä meikkaan erittäin vähän ja aika harvoin. Kasvojen väriä tasoittavaa rasvaa kuluu eniten. Sekin on väri, joka korostaa ihon omaa väriä, ei peitä sitä. Minä en voisi seurustella kanssasi. Ei sen tähden, ettenkö voisi lupua meikeistä, vaan siksi, että ehdottomuutesi (jopa fanaattisuuteen asti menevä?) ja syiden perustelut muuttuvat lennossa.

 

[Ulla]

Jos sinä et pidä meikatuista naisista, siitä ei automaattisesti seuraa että meikatuista naisista pitävät miehet olisivat jotenkin huonompia tai pinnallisempia kuin sinä. Tai että sinä olisit jotenkin aidompi tai kumppanina jotenkin parempi. Myös sinulla on kauneusihanteita (=meikitön nainen) joten myös sinä haluat juuri jotain tietynlaista vaikka luuletkin että se on vain jotain aitoa. Kuitenkin ihannenaisesi tuskin on sellainen joka ei koskaan leikkaa tai kampaa hiuksiaan ja kulkee säkki päällä. SInulla on siis juuri sinun oma käsityksesi kauniista ja se ei ole sen aidompi tai vapaampi kulttuurisista sidoksista kuin muidenkaan vaikka muuta haluatkin uskoa.

Juuri näin.

 

[M i e s]

Meikittömyyden arvostus on sinun juttu, meikillisyys jonkun toisen juttu.

Näinhän se kaikissa makukysymyksissä on.

En kuitenkaan ymmärrä, miksi meikkaamisen vastustajia yritetään vetää alta kölin. Lisäksi olen huomannut, että meikkaavat ja laittautuvat naiset ovat todella herkkiä ottamaan itseensä, jos joku heidän rahankäyttöään ja pynttäytymistään arvostelee tai edes punnitsee.

Kaikki tapaamani naiset, jotka eivät meikkaa, ovat olleet itsetunnoltaan rautaa. Eiköhän meikki usein lienekin viimeinen naamio epävarmuutta vastaan. Siksi meikkaaminen raunioittaneekin seksikkyyden. Itsestään epävarma tai itsensä ulkoistanut kun ei voi olla seksikäs.

 

[Ulla]

Näinhän se kaikissa makukysymyksissä on.

En kuitenkaan ymmärrä, miksi meikkaamisen vastustajia yritetään vetää alta kölin.

Höpsistä. SINÄ vedät alta kölin, tässä muutama esimerkki:

-meikkaavat ja laittautuvat naiset ovat todella herkkiä ottamaan itseensä

-meikki usein lienekin viimeinen naamio epävarmuutta vastaan

-meikkaaminen raunioittaneekin seksikkyyden. Itsestään epävarma tai itsensä ulkoistanut kun ei voi olla seksikäs.

-Jos oma maailmankuva ja ihmiskuva perustuu virheettömyyden vaalimiseen, niin mikä ettei. Minusta se on tavattoman pinnallista ja valheellista

-Koska se on valehtelua. Siksi en seurustele meikkaavien naisten kanssa.

Lisäksi kaikenlaiseen koristautumiseen liittyy ihmisarvon välineellistäminen.

 

[Ulla]

Unohtui tuosta edellisestä. Ovatko kaikki tuntemasi meikkaavat naiset huonoitsetuntoisia luusereita?

 

[M i e s]

Höpsistä. SINÄ vedät alta kölin, tässä muutama esimerkki:

Saahan toki puolustautua, koska meikkaaminen tuntuu olevan yhteiskunnassa jonkinlainen hyväksytty normi. Kehitys on kulkenut niin sairaaksi, ettei vajaita ihmisiä uskalleta kohta enää edes katsoa. Sairaatkin hylätään helposti yksinäisyyteen.

Tässä on esimerkki meikkaamisen kauhuista. Tämä nainen on muovinen, luontaantyöntävä ja turvaton. Tämä nainen sen sijaan on kiehtova, turvallinen ja polveileva.

Tuostakin sen näkee, ettei meikillä saa aikaan muuta kuin kaiken syvyyden peittävän muovisen pinnan, joka piilottaa persoonan ja ihmisen.

 

[M i e s]

Ovatko kaikki tuntemasi meikkaavat naiset huonoitsetuntoisia luusereita?

Eivät, mutta meikkaamattomiin naisiin verrattuna heissä näkyy pyrkyrimäisyys nousta sosiaalisessa asteikossa ja hakea hyväksyntää. Meikkaamisen tarkoitus on olla muille jotain muuta kuin oikeasti on.

 

[Ulla]

Huono väittelijä sotkee asioihin kaksi eri ääripäätä. Katsoitko eilen dokumentin lapsimisseistä? siinäpä sinulle vielä yksi ääriesimerkki. Ja niin. Tuo "muovinen" nainen saattaa olla joidenkin mielestä todella viehättävä. Se on makuasia.

Minusta nuo sinun kommentit eivät ole puolustelua, vaan naisten, jotka meikkaavat, aliarvioimista, väheksyntää, halveksuntaa... jne.

 

[Pinnalliselle miehelle]

Kuvat luovat vain mielikuvia. Ensimmäisen kuvan nainen saattaa olla hyväntekijä joka rahoillaan ja teoillaan on pelastanut tuhansia meksikolaisia lapsia. Kuvan 2 nainen taas saattaa olla kulahtanut narkkari huora, jonka lapset nainen numero 1 pelasti. Ihmisen arvoa ei määritä meikittömyys, vaan teot. Järkkyä, että joku luokittelee ihmiset noin pinnallisesti hyviin ja pahoihin.

 

[mielistelijä(kö muka)]

...meikkaamattomiin naisiin verrattuna heissä näkyy pyrkyrimäisyys nousta sosiaalisessa asteikossa ja hakea hyväksyntää. Meikkaamisen tarkoitus on olla muille jotain muuta kuin oikeasti on.

Mä olen oikeasti meikkaava nainen. Ripsarin kanssa tulee myös sellainen tunne kuin silmät olisivat paremmin auki. Varsinkin kun väsyneinä aamuina taivutan ripset pois silmiltä, tulee heti pirtämpi olo. Haen hyväksyntää myös pukeutumalla kivan näköisiin vaatteisiin, sellasiin jotka on ehjiä, puhtaita ja istuu hyvin.

 

[juntti]

Mökkiä maalatessa ollaan tietysti remonttiasussa mutta muuten voi kyllä joskus sitä meikkiä vähän sipaista.

Mieti siis vähän vielä suhtautumistasi itsesi laittamiseen. Miksi se on niin vastenmielistä?

Harvoin muutenkaan itseäni laitan, joskus käännän tukkaa ja laitan hiukan ripsiväriä. Pointti onkin nyt se että olen käytännössä lomallani töissä eli roudaan romua hiki hatussa, lippis päässä maaliset verkkarit jalassa sen ajan kun mies on omissa töissään. En tosiaan viitsisi jonkun kahvihetken takia alkaa itseäni tälläämään.

Joo, varmaan olisi kivaa kun täällä odottaisi raikas hehkeä akka mutta tosiaan joku kynsilakka ei oikein istu tärpätin kanssa heiluessa. Ehkä pitäisi tosiaan vetää tällingit naamaan ja lakat kynsiin ja odotella että joku muu tekisi nämä likaiset hommat niin vois itse keskittyä olemaan barbina. Oletettavasti ex teki niin. Ei vaan ole mun tyyliä. Tosiaan on sellainen tunne että mies kesämekko- ja korkokenkäpuheineen (ehdotti että ostetaan sulle sellaiset - juu ostan kyllä ryysyni itse kuten aina ennenkin, kiitos vaan) haluaa tehdä minusta jonkin muun mikä olen.

 

[toinen näkökulma]

Minusta tuntuu, että exän haamu kummittelee pahemmin sinun kuin miehesi päässä. Älä tuhlaa aikaasi vertailemalla itseäsi exään. Sinä olet sinä, täysin ainutlaatuinen paketti, etkä vertailukelpoinen kenenkään muun kanssa. Merkityksellistä on, että mies on nyt sinun kanssasi ja entinen on entinen. Ja jos exä olisi oikeasti ollut täydellinen, tokkopa se suhde olisi loppunut. Ongelmiin tarvitaan aina kaksi osapuolta.

Mitä mekko- ja kenkäostoksiin tulee, niin älä hyvä nainen kieltäydy niistä! Ole imarreltu siitä, että miehesi haluaa katsoa vartaloasi korkokengissä ja kauniissa mekossa - nauti shoppailusta ja osta hitsi vie kalleimmat rimpsut, mitä kaupasta löydät. Tuo on tilaisuus! Itse olisin kovin iloinen siitä, jos miestäni kiinnostaisi, mitä päälleni pistän. Valitettavasti en enää edusta hänelle mitään seksuaalista, hänelle on ihan sama kuljenko säkissä vai minihameessa.

Kyllä miehesi varmasti sinusta välittää. Välitä sinäkin itsestäsi niin paljon, ettet enää alennu vertailemaan itseäsi mielikuvitushahmoon. Mielikuvitushahmosta nimittin on kysymys siinä vaiheessa, kun et tunne ihmistä, mutta olet toisten huterien kuvailujen pohjalta demonisoinut päässäsi Angelina Jolien. Eiköhän se exäkin ole vaan ihminen ja tulet sen huomaamaan, kun väistämättä tutustut häneen paremmin.