P
Pete
Vieras
9 vuotta yhdessa joista 7 naimisissa ja kaksi lasta. joitakin kuukausia sitten vaimoni jai kiinni pettamisesta, ei kertonut itse vaan sain selville. ei meinannut myontaa, mutta painostuksen alla niin teki. suurin huolen aihe hanelle oli ettei toisen miehen perhe saa tietaa. teko oli harkittu pitkallisen mietinnan tulos (yhteisen tuttavan kanssa).
tama heratti minut huomaamaan kuinka pahasti olen laiminlyonyt vaimoani alusta lahtien. olen hakenut apua ja olemme asioista jutelleet. vaimo myonsi ettei ole minua rakastanut pitkaan aikaa ja erokin on enemman kuin mahdollinen. nyt olemme paatyneet ratkaisuun (asumme ulkomailla) etta vaimo muuttaa takaisin suomeen lasten kanssa mina jaan tanne viela vuodeksi. saamme kumpikin hieman miettia ja fyysinen ero tekee hyvaa, vaikka vaimolla tuleekin olemaan raskasta pienten lasten kanssa.
Mina herasin huomaamaan kuinka vaimoani rakasta ja havettaa niin paljon kaikki se ymmartamattomyys ja toisen huomioonottamatta jattaminen, vaikka toinen on sanonut suoraan, ja useasti. olen ollut maailma itsekkain ihminen ja siita saan nyt karsia. Miten olen edes voinut kuvitella etta suhde toimii itsestaan, havettaa ja nolottaa. ei kaikkia naita vuosia voi pyyhkia pois just like that.
ymmarran etta se vie aikaa ja olenkin nyt muuttunut, valaistunut, osallistun myos henkisesti arkeen, olen alkanut puhua, kipeistakin asioista, hellimaan ja koskettamaan vaimoa ilman seksuaalista latausta, kuuntelemaan hanta ja olemaan lasna. kertomaan kuinka arvostan hanta ja hanen panostaan perheemme arjessa ja kuinka hieno ihminen ja kuinka mahtava aiti ja nainen, myos haluttava, han on.
meilla on viela noin 6 kk yhdessa ennen muuttoa, ja ymmarran senkin ettei siina ajassa asioita saada nollattua, mutta se on alku, tulos voi olla sitten mita vain mutta se on myoskin aina uusi alku,ei loppu. olen karsimaton luonteeltani ja se on vaikeaa kun ammatti-ihmiselta saa tiedon etta prosessissa menee ainakin 2 vuotta ja siihen pitaa olla sitoutunut, taysilla. siina haetaan kultamitalia, ja sen eteen pitaa olla valmis tekemaan toita, ja paljon.
Olisi kiva saada asiallisia kommentteja asian tiimoilta.
tama heratti minut huomaamaan kuinka pahasti olen laiminlyonyt vaimoani alusta lahtien. olen hakenut apua ja olemme asioista jutelleet. vaimo myonsi ettei ole minua rakastanut pitkaan aikaa ja erokin on enemman kuin mahdollinen. nyt olemme paatyneet ratkaisuun (asumme ulkomailla) etta vaimo muuttaa takaisin suomeen lasten kanssa mina jaan tanne viela vuodeksi. saamme kumpikin hieman miettia ja fyysinen ero tekee hyvaa, vaikka vaimolla tuleekin olemaan raskasta pienten lasten kanssa.
Mina herasin huomaamaan kuinka vaimoani rakasta ja havettaa niin paljon kaikki se ymmartamattomyys ja toisen huomioonottamatta jattaminen, vaikka toinen on sanonut suoraan, ja useasti. olen ollut maailma itsekkain ihminen ja siita saan nyt karsia. Miten olen edes voinut kuvitella etta suhde toimii itsestaan, havettaa ja nolottaa. ei kaikkia naita vuosia voi pyyhkia pois just like that.
ymmarran etta se vie aikaa ja olenkin nyt muuttunut, valaistunut, osallistun myos henkisesti arkeen, olen alkanut puhua, kipeistakin asioista, hellimaan ja koskettamaan vaimoa ilman seksuaalista latausta, kuuntelemaan hanta ja olemaan lasna. kertomaan kuinka arvostan hanta ja hanen panostaan perheemme arjessa ja kuinka hieno ihminen ja kuinka mahtava aiti ja nainen, myos haluttava, han on.
meilla on viela noin 6 kk yhdessa ennen muuttoa, ja ymmarran senkin ettei siina ajassa asioita saada nollattua, mutta se on alku, tulos voi olla sitten mita vain mutta se on myoskin aina uusi alku,ei loppu. olen karsimaton luonteeltani ja se on vaikeaa kun ammatti-ihmiselta saa tiedon etta prosessissa menee ainakin 2 vuotta ja siihen pitaa olla sitoutunut, taysilla. siina haetaan kultamitalia, ja sen eteen pitaa olla valmis tekemaan toita, ja paljon.
Olisi kiva saada asiallisia kommentteja asian tiimoilta.