Johdattaako Jumala aviopuolison luokse?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mikko Lahti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Minua on hämmentänyt vaimon kielteinen suhtautuminen alastomuuteen. Ainakin sellaiseen läheisempään tarkasteluun
Erotiikasta puhuminen on hänelle myös kiusallista. Pitäisikö puhuminenkin lopettaa.
Onko minulla ihan mahdottomat toiveet?
Minua hieman kummastuttaa nimittäin ettekö sitten ennen avioliiton solmimista keskustelleet erotiikasta yms. eli mitä se avioliitto käytännössä on. Vaikkei ennen virallista avioliittoa eläkään avioelämää niin kyllä kai olisi syytä tutkailla kumppanin in spe näkemyksiä ja käsityksiä siitä mitä avioliitto sitten käytännössä olisi.
 
Viimeksi muokattu:
Minua hieman kummastuttaa nimittäin ettekö sitten ennen avioliiton solmimista keskustelleet erotiikasta yms. eli mitä se avioliitto käytännössä on. Vaikkei ennen virallista avioliittoa eläkään avioelämää niin kyllä kai olisi syytä tutkailla kumppanin in spe näkemyksiä ja käsityksiä siitä mitä avioliitto sitten käytännössä olisi.
Ei kyseisessä tilanteessa erotiikasta puhuminen onnistu, koska puhuminenkin kuului vasta avioliittoon.
Jälkeenpäinajatellen olisi pitänyt puhua.

Avioliitosta muullatasolla tietysti puhuttiin, ja hellyyttä tietysti oli.

Erotiikan oletti tulevan automaattisesti mukaan.
Ja onhan sitä tietysti ollutkin, vaikka joitakin kipukohtia on ollut.
Tai sitten olen oppinut hyväksymään hänen erilaisuutensa.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kyseisessä tilanteessa erotiikasta puhuminen onnistu, koska puhuminenkin kuului vasta avioliittoon.
Jälkeenpäinajatellen olisi pitänyt puhua.

No nyt minua alkoi kiinnostamaan.
Siis kadut? Mutta et ole valmis eroamaan. Etkä vapauta vaimoasi itsekkäistä syistä. Koska Jumala käskee niin, vaikka ihminen sinussa kertoo jotain ihan muuta.

Melkoista todellista kristillisen touhua tuollainen. Lähimmäisen rakkautta - jee!!!
 
Viimeksi muokattu:
"Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Jotain tuollaista jossain kirjoitetaan. Enkä edes väitä vastaan. Mutta. Minusta tämä lause kehoittaa ihmistä rakastamaan ensisijaisesti itseään. Niin paljon, että kykenee pyyteettömästi rakastamaan myös lähimmäistään. Pyyteetöntä rakastamista ei ole sellanen itsekäs asenne: "Vittu, et mua kaduttaa koko avioliittoni, mut täs mä pysyn, koska niin on tullu luvattua heikkona hetkenä ja, koska joku saatanan JUMALA on olemassa ja se on joskus käskenyt tehdä niin." Se jokin - minulle "korkeampi voima" - on käskenyt rakastaa lähimmäistäni niin kuin itseäni.
 
"Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Jotain tuollaista jossain kirjoitetaan. Enkä edes väitä vastaan. Mutta. Minusta tämä lause kehoittaa ihmistä rakastamaan ensisijaisesti itseään. Niin paljon, että kykenee pyyteettömästi rakastamaan myös lähimmäistään. Pyyteetöntä rakastamista ei ole sellanen itsekäs asenne: "Vittu, et mua kaduttaa koko avioliittoni, mut täs mä pysyn, koska niin on tullu luvattua heikkona hetkenä ja, koska joku saatanan JUMALA on olemassa ja se on joskus käskenyt tehdä niin." Se jokin - minulle "korkeampi voima" - on käskenyt rakastaa lähimmäistäni niin kuin itseäni.
Suusi saeppuella, tae luoja ottaa sulta tilton poes...
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Väenö;11318814:
Suusi saeppuella, tae luoja ottaa sulta tilton poes...
Kukaan ei ota minulta mitään pois, kun uskon, luotan ja rakastan. Mut, jos alkaisin itsekkääksi kusipäämanipuloijamarttyyriksi, alkais varmaan munkin "korkeinta voimaani" kiinnostaa ja vaan siksi, että mulla ei olis puhtaat jauhot pussissa. Luulen, että siinä tilanteessa en enää sais aina, kun huvittaa, en pystyis matkustaa tapaamaan ystäviäni, lapseni ei tulis mun luokseni, kun niin toivon, en sais sateesta aurinkoa....
 
Kukaan ei ota minulta mitään pois, kun uskon, luotan ja rakastan. Mut, jos alkaisin itsekkääksi kusipäämanipuloijamarttyyriksi, alkais varmaan munkin "korkeinta voimaani" kiinnostaa ja vaan siksi, että mulla ei olis puhtaat jauhot pussissa. Luulen, että siinä tilanteessa en enää sais aina, kun huvittaa, en pystyis matkustaa tapaamaan ystäviäni, lapseni ei tulis mun luokseni, kun niin toivon, en sais sateesta aurinkoa....

Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Jumalan ja saatanan rinnastaminen on rohkea veto; Jumala sen ymmärtää, mutta ei saatana. Wiltsun ymmärryksen piiriin tuo ei sittem kuulunut.
 
Viimeksi muokattu:
No nyt minua alkoi kiinnostamaan.
Siis kadut? Mutta et ole valmis eroamaan. Etkä vapauta vaimoasi itsekkäistä syistä. Koska Jumala käskee niin, vaikka ihminen sinussa kertoo jotain ihan muuta.

Melkoista todellista kristillisen touhua tuollainen. Lähimmäisen rakkautta - jee!!!
Kiva kun kiinnostaa.

En kuitenkaan kadu niinpaljon, että haluaisin erota vaimosta.

Kumpikaan ei pidä toisistaan kynsinhampain kiinni.
Kumpikin voi erota halutessaan, ja se on puhuttuasia.

Ja miten se vaihtamalla paranisi, voisi vaikka huonontua.
Sillä kyllä minä tiedän ettei vaimo ole ainoa nainen joka ujostelee seksistä puhumista.

Eikä kukaan ole minua tähän tilanteeseen käskyttänyt.
 
Viimeksi muokattu:
"Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Jotain tuollaista jossain kirjoitetaan. Enkä edes väitä vastaan. Mutta. Minusta tämä lause kehoittaa ihmistä rakastamaan ensisijaisesti itseään. Niin paljon, että kykenee pyyteettömästi rakastamaan myös lähimmäistään. Pyyteetöntä rakastamista ei ole sellanen itsekäs asenne: "Vittu, et mua kaduttaa koko avioliittoni, mut täs mä pysyn, koska niin on tullu luvattua heikkona hetkenä ja, koska joku saatanan JUMALA on olemassa ja se on joskus käskenyt tehdä niin." Se jokin - minulle "korkeampi voima" - on käskenyt rakastaa lähimmäistäni niin kuin itseäni.
Minua ihmetyttää, miksi näitä hirvittäviä hyökkäyksiä tehdään jotakin olematonta vastaan.
Eihän olematon mitään voi tehdä.
Vai onko sittenkin olemassa, kun pelkotiloja kohtaatte?

Osaisitteko nätisti vastata.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja kerettiläinen_.;9935011:
Itse Jeesus ei ole mitään sanomisiaan kirjoittanut ylös, vaan Uusi Testamentti on kirjoitettu vasta kauan aikaa hänen kuolemansa jälkeen. Ne, jotka ovat raamattua lukeneet, tietävät, että Markuksen, Matteuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumit kertovat samoista asioista, mutta painottaen joitakin asioita enemmän kuin toisia ja jätten toiset asiat kokonaan pois. Raamattu on IHMISTEN kirjoittamaa tekstiä, ei jumalan kirjoittamaa.

Minusta Raamatussa on paljon hyvää, mutta myös paljon sellaista, mikä otetaan aivan liian kirjaimellisesti. Eihän esimerkiksi Raamatussa puhuta sanaakaan papeista tai paaveista. Miksi siis esimerkiksi katolilaisuus on niin suuri uskontokunta, mutta siihen oleellisesti kuuluvat rukousnauhat, paavit, rippituolit yms. ovat sellaisia, jotka on vasta jälkikäteen tuotu uskontoon mukaan? Minusta on outoa, että esimerkiksi paavia palvotaan ("...on vain yksi jumala, älä tunnusta muita jumalia..."), mutta Raamattua puolestaan tulkitaan kirjain kirjaimelta esimerkiksi abortti- ja homoasiassa.

Olisikohan tässä kyseessä sama asia kuin siinä vanhassa sanonnassa: "Mitäs tykkäätte työväenaatteesta?" "Aate on hyvä, mutta jätkät pilas".
Kristityistä tuli hyvin nopeasti terroristijärjestö (ristiretket) ja maallisen vallan käyttäjä (noitavainot, inkvisitio) Mitään tällaista ei kristinoppi sinänsä edellytä, mutta niin moni katsoi hyötyvänsä siitä.
Eli jokaisen näitä asioita pähkäilevän olisi ensin osattava eroittaa, mitä ja mihin uskoo tai sitten ei.
Uskooko Jumalaan, kirkkoon vai uskontoon. jumala on jumala, mutta kirkko ja uskonto ovat ihmisen luomuksia.
Ja Raamattua voi todellakin lukea jokainen tavallaan. Minulle se on lähinnä tietoteos ihmisen henkisiin juuriin ja moraalin syntymiseen. Eräs pappi sanoi minulle kerran, että ihmisellä on aivot siksi(kin), ettei hänen tarvitsisi lukea Raamattua sananmukaisesti.
 
Raamatusta siis. Minua kiinnostaa, miten Raamattu johdattaa sinut ihmisen moraalin syntymiseen.
Ennenkuin vastaan tuohon, haluan noinninkuin pohjaksi määritellä, mitä minä moraalilla ymmärrän. Siis kahdella lauseella sanottuna: moraali on ihmisyhteisön senhetkisissä olosuhteissa syntynyt ja kehittynyt käyttäytymiskoodi. Moraalin tarkoitus on yhteisönsisäisen turvallisuuden luominen ja ylläpitäminen.
Kun luet Vanhaa Testamenttia ilman mitään kirkollisia tai poliittisia taka-ajatuksia, se avautuu täysin erilaisena.
Hetimiten, kun on tuskin selvitty luomiskertomuksesta, joudutaan tekemisiin moraalin synnyn kanssa. kertomuksessa Paratiisista Jumala antoi selvät pelisäännöt, jotka ihmiselle ominaisella innokkuudella rikottiin heti, kun vai muilta kiireiltä ehdittiin.
Mitä hyvänsä tuo kielikuva (hyvän- ja pahantiedon puusta syöminen) pitääkään todellisuudessa sisällään, on sillä mitä ilmeisemmin ollut merkittävä vaikutus ihmislajin kehityksen suuntaan.
Asiaa hiukan sekoittaa se, että tämäkin tapaus on kulkenut muistitietona ties kunka monta sukupolvea.
Jokatapauksessa sen muistiinmerkinnän ajankohdalla on jo yhteisöllä ollut jonkinlainen moraali.
"Vaimo, jonka minulle annoit..."Tämä lause kertoo, että elettiin miesten maailmassa.Kun oli mokattu ja kärähdetty, piti homma turvallisuuden nimissä kaataa jonkun sellaisen niskaan, jolla ei muutenkaan ollut oikein minkäänlaista ihmisarvoa. Tällaista moraalia noudatettiin silloin "vanhaan hyvään aikaan".
Joka tapauksessa opetus oli, että rikkomus moraalisääntöjä vastaan tuotti rangaistuksen.
Seuraavan kerran tuli ristiriita yksilön ja moraalin kesken kertomuksessa Kainista ja Abelista. Siinä ei enää näperreltykään omenavarkaissa vaan pistettiin velipoika kylmäksi.Tapauksen selvittely ja ratkaisu sitten taas kuvaa, millaisessa moraalisessa ympäristössä siihen aikaan elettiin.
Näin se siis menee, Vanha Testamentti on täynnä rikoksia, ihan laidasta laitaan, mutta se on myös täynnä tietoa siitä, miten mihinkin aikaan yhteisön säännöt noihin juttuihin ovat suhtautuneet.
Kymmenen käskyä eli Mooseksen Laki oli ensimmäinen Raamattuun kirjattu moraalisäännöstö. Tosin sekin myöhemmin jäi vain massiivisen direktiivikokoelman, Talmud`n sisällysluetteloksi.
Siis tähän tapaan on mielestäni helppoa seurata eriaikaisten moraalikäsitysten syntyä ja kehitystä Raamatusta. Edellyttää kuitenkin, että jaksaa lukea tarpeeksi pitkään.Jokunen sata sivua ei vielä välttämättä anna minkäänlaista kuvaa kokonaisuudesta. Suosittelen.:)
 
Viimeksi muokattu:
Ennenkuin vastaan tuohon, haluan noinninkuin pohjaksi määritellä, mitä minä moraalilla ymmärrän. Siis kahdella lauseella sanottuna: moraali on ihmisyhteisön senhetkisissä olosuhteissa syntynyt ja kehittynyt käyttäytymiskoodi. Moraalin tarkoitus on yhteisönsisäisen turvallisuuden luominen ja ylläpitäminen...


Aivan oikein! Moraali on loppujen lopuksi pelkoa kiinnijäämisestä!
 
Viimeksi muokattu:
Niin onhan vaimoni mukava, en kait muuten yli 40-vuotta olisi saman katon alla viihtynykkää.
Parisuhteessa pittää muistoa, että se rakkaus muuttaa muotoaa, ei elämä oo pelekkeä juhloa se on joskus myös ruusuilla tanssoamista...

Ps. Se mennöö jotenni näen: Ihastuminen>rakastuminen>arki>läheisriippuvuus>yhessä vanaheneminen>leskeksi jeäminen>lopun varmaa arvaottahi...
 
"Jokunen sata sivua ei vielä välttämättä anna minkäänlaista kuvaa kokonaisuudesta. Suosittelen.:) "

Täällä Helsingissä on paljon raamatturyhmiä seurakunnissa. Monessa kirkossa on raamattuluentoja ja Radio Dei lähettää jatkuvasti aiheesta ohjelmaa.

Vanha Testamentti on äärettömän kiinnostava kirja. Harmittaa kun käyn enää harvoin kirkon tilaisuuksissa. Johtuu ehkä siitäkin ettei minkään asia erityisemmin askarruta mieltäni.

Hieno vastaus copypastaamaltani henkilöltä.
 
Olisikohan tässä kyseessä sama asia kuin siinä vanhassa sanonnassa: "Mitäs tykkäätte työväenaatteesta?" "Aate on hyvä, mutta jätkät pilas".
Kristityistä tuli hyvin nopeasti terroristijärjestö (ristiretket) ja maallisen vallan käyttäjä (noitavainot, inkvisitio) Mitään tällaista ei kristinoppi sinänsä edellytä, mutta niin moni katsoi hyötyvänsä siitä.
Eli jokaisen näitä asioita pähkäilevän olisi ensin osattava eroittaa, mitä ja mihin uskoo tai sitten ei.
Uskooko Jumalaan, kirkkoon vai uskontoon. jumala on jumala, mutta kirkko ja uskonto ovat ihmisen luomuksia.
Ja Raamattua voi todellakin lukea jokainen tavallaan. Minulle se on lähinnä tietoteos ihmisen henkisiin juuriin ja moraalin syntymiseen. Eräs pappi sanoi minulle kerran, että ihmisellä on aivot siksi(kin), ettei hänen tarvitsisi lukea Raamattua sananmukaisesti.


Juuri näin. Puhdas usko, mitä se sitten on? Jokainen voi uskoa mihin haluaa siihen, ei tarvita temppeleita ja vippaskonsteja. Ihminen on tehnyt uskosta kauppatavaraa, kiristyskeinon, keinon ansaita rahaa toisten kustannuksella, sotia, tehdä väkivaltaa ja rikkoa lakia.
 
Viimeksi muokattu:
Juuri näin. Puhdas usko, mitä se sitten on? Jokainen voi uskoa mihin haluaa siihen, ei tarvita temppeleita ja vippaskonsteja. Ihminen on tehnyt uskosta kauppatavaraa, kiristyskeinon, keinon ansaita rahaa toisten kustannuksella, sotia, tehdä väkivaltaa ja rikkoa lakia.

Ei jokainen tule uskollaan autuaaksi.

Autuaaksi eli Jumalan siunaamaksi tullaan uudestisyntymisen kautta.
Siis silloin, kun katuva ihminen uskoo veriruskeat syntinsä - esim. kateuden, ylpeyden, petoksen tai huorintekemisen synnit - anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Tämä elävä usko puhdistaa sydämen lunta valkeammaksi.

"Autuaita ovat puhdassydämiset,sillä he saavat nähdä Jumalan ", ilmoittaa Raamattu

Nythän meitä jatkuvasti aivopestääni uskomaan että homostelukin on oikeaa ja luonnollista rakkautta.

Päivän Hesarissa Fingerpori iskee asian ytimeen.
Mummo kantaa marketin kauppakassia ja valittelee:" Ostoskassi painaa kuin synti".

Seuraavassa kuvassa nähdään tiedemies javaaka, joka näyttää tasapainoa. Vaa'an toisessa päässä mummon kauppakassi. Toisessa kaksi alastonta jormaa päällekkäin peiton alla.


Tiedemies mummulle:"Arvioit oikein".
 
Viimeksi muokattu:
Sitä oikeaa etsivät uskovaiset ja jumalattomat.

"Mistä tiedän, kuka on Jumalan valitsema kumppani minulle?" kysyi netissä eräs uskova nainen.

Kysyin Herralta neuvoa vaikeaan kysymykseen. Ja salattu Jumala vastasi:" Vain sydämellään näkee hyvin. Sillä missä sinun aarteesi on,siellä on myös sinun sydämesi".

Ts.jos sinä lukija ,olet etsinyt Raamatun Jumalan tahtoa puolison valinnassa,niin Herra kyllä johdattaa sinut kultasi luokse. Pyhä Henki, joka asuu jokaisen uudestisyntyneen uskovan sydämessä ,kyllä kertoo sinulle aikanaan että olet oikean avun saanut.

Eri asia on tietysti,kelpaako sinulle Herran valitsema apu kumppaniksi?

Muistathan, miten Pyhä Henki johdatti Aabrahamin palvelijan ,Elieserin löytämään Rebekan Iisakille vaimoksi?,ks. 1 Moos 24.

Jumalattomillahan ei ole Herran apua puolisovalinnassakaan.Ja se näkyy valitettavalla tavalla avioerotilastoissa.

Mikko Lahti
saarnaaja
Eri asia on tietysti,kelpaako sinulle Herran valitsema apu kumppaniksi? Niin, tämä...ulkonäkö siinä tietysti ja nähtävästi auttaa, siksi useat uskovat parit ovatkin varsinaisia kiiltokuva tyyppejä.
 
Jos oikein muistan,jumala luonut ihmisen omaksi kuvakseen.Jos noin on,ei oooo kehumista luojassaan.

En osaa arvioida mitä alkukielessä sanotaan mutta luin kerran selityksen että tuo 'kuvakseen' olisi paremminkin käännettävissä 'varjokuvakseen'.
- Muuten yleensäkään ei kannata erikoisemmin kiivailla suomalaisen eikä minkään muunkaan käännöksen pohjalta joistain erillisistä nippelikysymyksistä. Kääntäessä ja toisenlaisessa kulttuuri- ja tapapiirissä asioiden tarkastelu voi johtaa aivan harhaan.
Hyvä lyhyt kuvaus käännöksien hankaluuksista on lyhyehkö luku käännöstyöstä Soini ja Kaija Olkkosen Papua-Uudessa-Guineassa suorittamasta Raamatun käännöstyöstä kertovassa kirjassa "Näky toteutuu viidakossa".
 
Tuskin sitä puolisoa raamatusta löytyy, mutta uskovaisen ihmisen kannattaa ottaa siitäkin hyöty irti ja toivoa itselleen uskovaista kumppania, sillä aidosti uskova on rehellinen ja sydämellinen ihminen. Ja on taas yksi asia enemmän, joka yhdistää.

No ei nyt vain toivoa vaan ihan rukoilla ja pyytää johdatusta. Nykyään on aiheesta paljon kirjoja sekä netistäkin löytyy asiasta puheita ja kirjoituksia, nimenomaan myös kristilliseltä pohjalta.
 
Entä jos on jo yhden kanssa mennyt naimisiin, niin mistä tietää onko hän Jumalan minulle tarkoittama? Voiko Jumala järjestää minulle uuden miehen, vaikka Raamatunhan mukaan "sitä ei saa erottaa, minkä Jumala on yhdistänyt" ? Ja eikös Jumala juuri yhdistänyt, kun meidät vihittiin.

Aina on tuntunut, että mies ei ole minulle oikea, mutta työtä tekemällä saan sen tunteen itselleni, että hän on oikea.

Voi olla ettei sinun alunperin olisi pitänyt solmia avioliittoa jonkin henkilön kanssa mutta kun avioliitto on solmittu, niin sen jälkeen puolisot ovat toisillensa oikeita ja heidän tehtävänsä on yhdessä kehittää ja parantaa aviosuhdettansa, kunnes kuolema erottaa.
 

Uusimmat

Yhteistyössä