ei sormuksia

[rakastunut liisa]

Miesystäväni tahtoisi kihlata minut muutaman vuoden seurustelun jälken. Minä taas olen vannonut etten sormuksia enää halua. Hän ei ymmärrä tätä ollenkaan vaan kokee sen niin, etten rakasta häntä.
En jaksaisi enää asiasta edes keskustella. Toisaalta ymmärrän hänen näkökantansa. Pitäisikö vaan antaa periksi? Ei minulla muuta estettä ole kuin periaate.

 

[tämä ratkaisee]

Miesystäväni tahtoisi kihlata minut muutaman vuoden seurustelun jälken. Minä taas olen vannonut etten sormuksia enää halua. Hän ei ymmärrä tätä ollenkaan vaan kokee sen niin, etten rakasta häntä.
En jaksaisi enää asiasta edes keskustella. Toisaalta ymmärrän hänen näkökantansa. Pitäisikö vaan antaa periksi? Ei minulla muuta estettä ole kuin periaate.

Kumpi sulle on tärkeämpi: mies vai periaate?

 

[Heh]

No onpa sulla varsinainen teinimies.

 

[Ei kaksinen]

Miksi tuo on periaatteesi? Perustele.

Omasta mielestäni se on täysin hölmö periaate, sillä en keksi yhtäkään asiaa, jolla voisi perustella sitä, että vakavassa suhteessa ei sitouduta myös muodollisesti. Minulle kieltäytyminen merkitssisis samaa kuin miehellesi, toinen ei ole asiassa tosi mielellä, vaan paremman puutteessa.

 

[juuli88]

Oisko paikallaan testata tunnelukkoja, jos on tuollainen tilanne? Osoite http://www.tunnelukkosi.fi/testi.php ja kumppanista on myös testi jossain tuolla sivuilla mutta en sitä nyt löytänyt?

 

[Näin se vaan menee]

Joopa. Ja sitten unohdatte kaikki nuo typerät testit ja tunnelukot. Jos oma vaisto ei kerro teille mitään, niin olkaa yksin ja tutustukaan itseenne. Nuo testit on kuin alakoulun nimirimmausjuttuja -mitä useampi kirjain käy yksiin ihastuksen kanssa, sitä paremmim sopii yhteen...

 

[Mara]

Miesystäväni tahtoisi kihlata minut muutaman vuoden seurustelun jälken. Minä taas olen vannonut etten sormuksia enää halua. Hän ei ymmärrä tätä ollenkaan vaan kokee sen niin, etten rakasta häntä.
En jaksaisi enää asiasta edes keskustella. Toisaalta ymmärrän hänen näkökantansa. Pitäisikö vaan antaa periksi? Ei minulla muuta estettä ole kuin periaate.

Kun mentiin naimisiin, ostin vaimolle Italiasta hienon timanttisormuksen. Nyt hän on lopettanut sormusten käytön kokonaan. Ihmetyttää minua, mutta minkäs teet...en viitsi kysellä miksi ei käytä, ainoastaan kerran kysyin kun ainakin 3 kk oli käyttämättä. Mulle myös pian ihan sama....sitä saa mitä tilaa.

 

[Tätyli]

Kun mentiin naimisiin, ostin vaimolle Italiasta hienon timanttisormuksen. Nyt hän on lopettanut sormusten käytön kokonaan. Ihmetyttää minua, mutta minkäs teet...en viitsi kysellä miksi ei käytä, ainoastaan kerran kysyin kun ainakin 3 kk oli käyttämättä. Mulle myös pian ihan sama....sitä saa mitä tilaa.

Itse en voinut työn takia pitää sormuksia, joten aikaa myöten ne jäi sittenlopullisesti koru laatikkoon.Nuorena sormus aiheutti melkein vakavan onnettomuuden niin, että koko sormi meinasi mennä. Onneksi oli niin hyvä itsetuntoinen mies,ettei sentään erolla uhannut, kun en sormuksia käyttänyt. Kun nykyään kattelen kavereiden sormuksia, niin ne näyttää joltain tautipesältä, tummia ja likaisia. Avoliitot on muuten tuttavapiirissä kestänyt kauemmin, kuin sormustettujen.

 

[myös sormukseton]

Kun mentiin naimisiin, ostin vaimolle Italiasta hienon timanttisormuksen. Nyt hän on lopettanut sormusten käytön kokonaan. Ihmetyttää minua, mutta minkäs teet...

Ehkäpä hän lopetti sormusten käytön ihan yksinkertaisesti käytännöllisyyden vuoksi. Sormuksia on hankala pitää, jos vähänkin pitää jotain käsillä tehdä ja yleensä mitä hienompi ja ylellisempi sormus on, sitä hankalampi myös. En itsekään käytä timanttivihkisormustani muuten kuin ns. erikoistilaisuuksissa, kihlasormusta sitten vähän useammin, se kun on pelkkä sileä rengas eikä ole niin pahasti tiellä jokapäiväisissä töissä.

Ja vaikka en käytäkään vihkisormustani joka päivä, ei se silti tarkoita etten olisi sitoutunut avioliittooni ja aviomieheeni.

 

[Ilmankin pärjää]

Just meni viides hääpäivä eikä sormuksia ole vieläkään. Eikä ole ollut puhetta edes niiden hankkimisesta. Mitä niillä tekee? Henkinen sitoutuminen on tärkeämpää kuin timangit mitä voi muille näytellä.. ;-)

Niin, ja jotkuthan pitävät sormusta vain siksi, että muut näkisivät kuka on varattu.

 

[saiman ongelma]

Meillä taas on niin, että mies ei halua edes kihlautua. Mnä koen sen niin, ettei hän rakasta minua tarpeeksi. Jos tykätään niin tykätään ja jos toinen puolisko haluaisi, niin silloin sen pitäisi olla mahdollista juuri sen vuoksi että rakkautta on.Jos ei rakasta tarpeeksi, niin ei kai sitä sitten sormuksia haluakkaan.

 

[Mietippä]

Meillä taas on niin, että mies ei halua edes kihlautua. Mnä koen sen niin, ettei hän rakasta minua tarpeeksi. Jos tykätään niin tykätään ja jos toinen puolisko haluaisi, niin silloin sen pitäisi olla mahdollista juuri sen vuoksi että rakkautta on.Jos ei rakasta tarpeeksi, niin ei kai sitä sitten sormuksia haluakkaan.

Mulla taas on se kuva, että miehet haluaa kihlautua, koska niille se, että on edes joku. on tärkeää. Ehkä sun miehellesi sinä itse riität sellaisena kuin olet. Kannattaa arvostaa sellaista miestä, joka ei kahlitse eikä merkkaa "omaisuuttaan".

 

[akat.]

Miesystäväni tahtoisi kihlata minut muutaman vuoden seurustelun jälken. Minä taas olen vannonut etten sormuksia enää halua. Hän ei ymmärrä tätä ollenkaan vaan kokee sen niin, etten rakasta häntä.
En jaksaisi enää asiasta edes keskustella. Toisaalta ymmärrän hänen näkökantansa. Pitäisikö vaan antaa periksi? Ei minulla muuta estettä ole kuin periaate.

Miten sormukset liittyvät kihlautumiseen? Kihlaus on sopimus avioliiton solmimisesta, eikä siihen sormuksia tarvita. Voisihan hän ostaa sinulle kaulakorun, korvikset tms.

 

["Seurustelua"]

Meillä tämä sormukseton ja aameneton parisuhde ja seurustelu on kestänyt reippaasti yli parikymmentä vuotta. Alkuvuosina munkin mielessäni pyöri, jotta miksei metalleja, mutta se on aikapäiviä sitten lakannut askarruttamasta.

Sitoutuminen on todellakin pään sisäinen asia. Meillä se pelittää loistavasti, sama osoite on ja yhteiset romppeet. Hommat on järjestelty siten, jotta kummallekaan ei tule hätää, jos toinen jättää maallisen majapaikkansa tai sairastuu. Dokumentit ja asiakirjat vain omien toivettemme mukaisesti järjestykseen.

Silti, jos nyt tulisi sellainen tilanne, jotta kumppani haluaisi niitä muodollisia kihloja ja sitoumuksia, suostuisen ne vastaanottamaan. Siksi, jotta mulla ei ole periaatetta esteenä, olemmehan jo toisemme testanneet ja hyväksi todenneet. Mikään ei muuttuisi elämässämme, mutta sukukuna saattaisi hämmästyä, jotta mikä niille nyt tuli!

 

[-----------]

Miesystäväni tahtoisi kihlata minut muutaman vuoden seurustelun jälken. Minä taas olen vannonut etten sormuksia enää halua. Hän ei ymmärrä tätä ollenkaan vaan kokee sen niin, etten rakasta häntä.
En jaksaisi enää asiasta edes keskustella. Toisaalta ymmärrän hänen näkökantansa. Pitäisikö vaan antaa periksi? Ei minulla muuta estettä ole kuin periaate.

Se on jotenkin itsetutkiskelun paikka, jos omaa sellaisia periaatteita, joista on läheisille ja itselle haittaa. Jos mies olisi fiksu, hän ei yrittäisi enää sinun suhteesi mitään muuta kuin jakaa kattiloita ja hopeita.

 

[kokemusta on]

Mulla taas on se kuva, että miehet haluaa kihlautua, koska niille se, että on edes joku. on tärkeää. Ehkä sun miehellesi sinä itse riität sellaisena kuin olet. Kannattaa arvostaa sellaista miestä, joka ei kahlitse eikä merkkaa "omaisuuttaan".

Haluatko olla miehellesi vaan se joku?

Olen aina tuntenut niin, että olen kuka tahansa, joka nyt suostuu tekemään kaikki kotityöt ja passaamaan sitä hällä väliä narsistimiestä, sitoutumiskammoista vastuutonta alkoholistiperheen kasvattia.

Mielummin tuntisin itseni arvostetuksi ja ainutlaatuiseksi, oikeasti siksi oikeaksi naiseksi mieheni tähänastisessa elämässä. Sen sijaan mies kehuu exiänsä, joiden kanssa ei koskaan edes asunut yhdessä. Olen kuitenkin ainoa, joka on häntä vioistaan huolimatta koskaan rakastanut.

 

[----------]

Miesystäväni tahtoisi kihlata minut muutaman vuoden seurustelun jälken. Minä taas olen vannonut etten sormuksia enää halua. Hän ei ymmärrä tätä ollenkaan vaan kokee sen niin, etten rakasta häntä.
En jaksaisi enää asiasta edes keskustella. Toisaalta ymmärrän hänen näkökantansa. Pitäisikö vaan antaa periksi? Ei minulla muuta estettä ole kuin periaate.

Kuulostat aika tympeeltä ämmältä. Voisin vaihtaa vastuuttoman ja sitoutumiskammoisen alkoholistiperheessä kasvaneen mieheni siihen sun romanttiseen miesystävääsi.

 

[vieras]

Meillä taas on niin, että mies ei halua edes kihlautua. Mnä koen sen niin, ettei hän rakasta minua tarpeeksi. Jos tykätään niin tykätään ja jos toinen puolisko haluaisi, niin silloin sen pitäisi olla mahdollista juuri sen vuoksi että rakkautta on.Jos ei rakasta tarpeeksi, niin ei kai sitä sitten sormuksia haluakkaan.

Niin, jotkut on niin sitoutumiskammoisia, etteivät halua edes vakituista työpaikkaa. Hän rakastaa omalla tavallaan, vapaasti ilman sitoumuksia ja lähtee lätkimään heti ensimmäisen riidan jälkeen tai sitten kun olet raskaana.

 

[kirstikin]

Miusta on rakkauden puutetta jos ei sitä saata sormuksin näyttää..
Mietipä vielä jos todella rakastat.