Tyttömme on kova kirkumaan

[Korvatulpat]

Pian 2-vuotta täyttävä tempperamenttinen tyttömme on ollut kova kirkumaan aina koliikki-iästä asti. Tyttömme kirkuu ja kiljahtelee niin kovaa, että korvamme soivat, oli sitten kyse itkusta tai riemunkiljahduksista. Nyt tullessaan uhmaikään on huomannut, miten meitä hänen kovaäänisyytensä häiritsee, ja kiljuu ihan tahallaan saadakseen huomiota.

Vanhempi poikamme on ollut ihan toisenlainen. Onko kirkuminen tyttöjen juttu? Miten saisi siihen vähän tolkkua?

 

[Mamma mia]

Niin kauan kun hänen onnistuu herättää huomiota kirkumalla, hyvää tai huonoa, hän jatkaa sitä.

 

[habibati]

Meillä 2v tyttö samanlainen. Yritän nykyisin ohittaa kirkumisen ettei hän saisi sillä huomiota. Vaikeaa on. Minulle lupailtiin, että kun puhe ja kommunikaatio on sillä tasolla, että hän saa asiansa sanottua niin kiljuminen vähenee. Sitä odotellessa. Toinen tyttö 7kk on samanlainen kiljuja.

 

[ap.]

Tyttömme aiemmin myös puri minua, mutta se on sentään jäänyt ihan itsestään pois. Nyt tulee jo paljon sanoja ja alkeellisia lauseitakin.... ja kiljumista. Myös hänen innostunut puhetyylinsä on kiljahtelua.

Sentään tyttömme osaa joissakin sosiaalisissa tilanteissa olla nätisti, esim kerhoillessa, jos on paljon vieraita ympärillä.

 

[---neito----]

Meillä kuopus tyttö osoittaa mieltään huutamalla kovaa. Ikää hänellä 1 vee ja 8 kk. Kun asiat eivät mene hänen haluamallaan tavallaan, niin huuto on kova. Olen nyt viime aikoina alkanut tekemään niin että vien hänet huutamaan meidän sänkyyn ja suljen oven perässä. Kun huuto loppuu, palaan hakemaan hänet. Esikoinen on hiljaisempaa sorttia ja myös selkeästi kärsii, kun sisko rupeaa huutamaan. Ja välillä esikoinen hakee kuulosuojaimet ja laittaa ne päähänsä... Mun tekisi mieli tehdä sama. Korvat soivat mullakin ja välillä tuntuu, että mulla on kuulo huonontunut kuopuksen takia. Olen nyt järjestämällisesti alkanut jättää tyttöä huomiotta, kun hän on ruvennut huutamaan ja olemaan niin kuin hän ei huutaisi. Enkä anna periksi asioissa. Jos olemme menossa ulos, niin menemme ulos, huudettiin tai ei. Yritän opettaa, ettei huutamalla saa asioita läpi. Katsotaan tehoaako vai ei. Odottelen tässä milloin naapurilla menee hermot huutamiseen...

 

[Harmi2]

^Vaikutat olevan terveellä järjellä varustettu äiti. Uskon, että toimintasi ajan mittaan toimii! Tsemppiä. Laita vaikka pienet korvatulpat korviisi niin kirkuminen ei häiritse...

 

[ei helppoa]

Meillä 2v tyttö samanlainen. Yritän nykyisin ohittaa kirkumisen ettei hän saisi sillä huomiota. Vaikeaa on. Minulle lupailtiin, että kun puhe ja kommunikaatio on sillä tasolla, että hän saa asiansa sanottua niin kiljuminen vähenee. Sitä odotellessa. Toinen tyttö 7kk on samanlainen kiljuja.

Toinen tyttö ottaa tietysti mallia vanhemmasta. Lujia hermoja sinulta vaaditaan.