Toggle sidebar

Väkisin onnellinen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Manda
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

Manda

Vieras
Tänä aikana joka tuutista tursuaa onnellisuusvalmennusta, mindfullnessia ja itseensä tyytyväisyyden hallintaa. "Olemalla onnellinen omasta itsestäsi, vedät puoleesi positiivista energiaa".

Onko tuon tolkuttoman hypetyksen tarkoitus opettaa minut sietämään paremmin epävarmaa osa-aikatyötäni, hyväksymään poikaystäväni juopottelua, vai uskomaan heikon taloustilanteen takia useaan kertaan siirtyneisiin vauvahaaveisiin? Ole nyt onnellinen niin kaikki onnistuu! Hymyile!

Oikeiden, konkreettisten ilon ja menestyksen aiheiden puuttuessa tuntuu että meistä tehdään väkisin onnellisia. "Pienet ilon aiheet" - minusta on itsensä pettämistä tulla autuaaksi reippaasta treenistä ja kynttilänvalossa hörpitystä tunnelmallisesta erikoiskahvista, jos töissä on yt:t alkamassa ja sinulla ei ole kunnolla varaa serkun häälahjaan.

Minä olen onnellinen sitten kun on oikeasti aihetta.
 
ei onnellisuus on mikään status quo, vaan se on tunneryöppy. Muutenhan sitä ihminen olisi jatkuvasti pilvessä.
Aikoinaan voiti ison rahasumman, tuli sellainen kaikkivoipainen ihana tunne, aivan kuin olisi ilmassa, mutta ei se kestänyt, se tunne, kuin pari tuntia.
 
Heitä juoppo poikaystävä ensimmäisenä pois elämästäsi, niin avaat mahdollisuuden onnenhetkiesi lisääntymiseen.

Ei se tietenkään sinun työtilannettasi paranna, mutta lisää sen sijaan mahdollisuutta, että tapat kunnollisen miehen jonka kanssa voit myöhemmin toteuttaa vauvahaaveitasi.

Pienet asiat antavat sinulle tyytyväisen ja iloisen ilmeen, jonka ansiosta saat uusia tuttavuuksia. Ja niissähän ne mahdollisuudet piilevät. Uuden elämäsi tulppa on vain juoppo kumppanisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tsot:
Heitä juoppo poikaystävä ensimmäisenä pois elämästäsi, niin avaat mahdollisuuden onnenhetkiesi lisääntymiseen.

Ei se tietenkään sinun työtilannettasi paranna, mutta lisää sen sijaan mahdollisuutta, että tapat kunnollisen miehen jonka kanssa voit myöhemmin toteuttaa vauvahaaveitasi.

Pienet asiat antavat sinulle tyytyväisen ja iloisen ilmeen, jonka ansiosta saat uusia tuttavuuksia. Ja niissähän ne mahdollisuudet piilevät. Uuden elämäsi tulppa on vain juoppo kumppanisi.
Click to expand...

Olen samaa mieltä. Juoposta poikaystävästä ei tarvitse kenenkään olla onnellinen. Sen sijaan voit tehdä päätöksiä.
juoppo poikaystävä. Ei hyvä, poistetaan elämästä
ystävä. Kiva tavata. Tavataan enemmän tai ainakin nykyinen määrä.
kupillinen kahvia. Hyvä asia. Pidetään elämässä.
Yt-neuvottelut. Ei kiva asia. Tälle en juuri nyt voi mitään. Voin toivoa oman työni säilymistä ja tarvittaessa katsella uusia.
käsityökurssi kansalaisopistossa. Uusi ja kiehtova asia. Lisätään elämään.
 
Viimeksi muokattu:
Aika itsekästä sanoa että heitä "ei hyvät" asiat pois.

Työttömyyttä, sairauksia ja läheisiä ihmisiä ei noin vain heitetä pois. Olisi keinotekoista onnea shoppailla itselleen seesteinen elinympäristö ja tietoisesti unohtaa realiteetit. Mikä onnellisuuskiire meillä on. Keskittykää ihmiset hyväksymään tosiasiat alituisen nautinnon tavoittelun sijaan. Silloin ne pienet ilon aiheet alkaa oikeasti virkistää mieltä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja kahtakauniimpaa:
Aika itsekästä sanoa että heitä "ei hyvät" asiat pois.

Työttömyyttä, sairauksia ja läheisiä ihmisiä ei noin vain heitetä pois. Olisi keinotekoista onnea shoppailla itselleen seesteinen elinympäristö ja tietoisesti unohtaa realiteetit. Mikä onnellisuuskiire meillä on. Keskittykää ihmiset hyväksymään tosiasiat alituisen nautinnon tavoittelun sijaan. Silloin ne pienet ilon aiheet alkaa oikeasti virkistää mieltä!
Click to expand...

Mikä pysyvä ja säilytettävä tosiasia juoppo poikaystävä olisi? Kun ei ole edes vielä aviomies, on vasta kokeiluvaiheessa ja juoppous on ehdottomasti sellainen vika, että heivattavaksi joutaa. Ei sellainen ominaisuus koskaan pysyvästi itsestään häviä, mutta estää monta hyvää asiaa toteutumasta.

"Kahtakauniimpaa" -nimimerkin mielipide vaikuttaa vanhalta uskovaisten vaatimukselta: kärsi, kärsi, niin myöhemmin kirkkaan kruunun saat.
Ei se noin mene.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja kahtakauniimpaa:
Aika itsekästä sanoa että heitä "ei hyvät" asiat pois.

Työttömyyttä, sairauksia ja läheisiä ihmisiä ei noin vain heitetä pois. Olisi keinotekoista onnea shoppailla itselleen seesteinen elinympäristö ja tietoisesti unohtaa realiteetit. Mikä onnellisuuskiire meillä on. Keskittykää ihmiset hyväksymään tosiasiat alituisen nautinnon tavoittelun sijaan. Silloin ne pienet ilon aiheet alkaa oikeasti virkistää mieltä!
Click to expand...

Laitoin tuon gatekorian: Asiat joille et juuri nyt voi mitään. Niihin kuuluvat työttömyys, sairaus ja läheiset ihmiset.
Nämä toki varauksella. Työtön voi hakea töitä, vaikka se ei automaattisesti auta lama-aikana. Hän voi myös kurssittaa itseään jne.
Kaikille sairauksille ei voi mitään, mutta osaan voi vaikuttaa. Ne mihin ei voi vaikuttaa, on hyväksyttävä osaksi itseään.
Läheiset ihmiset. Voi vähentää yhteydenpitoa, jos seura rasittaa. Samalla toki voi yhteys heiketä myös mukaviin ihmisiin. Jos omaishoitajuus on rasitteena, voi yrittää hankkia intervallihoitoa tms.

Kysymys on asenteesta: alistunko vai onko vaihtoehtoja
 
Viimeksi muokattu:
olen sitä mieltä että asioiden muuttaminen ja onnellisuus lähtee aina ihmisestä itsestään päin.

Juoppo poikaystävä.
Ei sinun ole pakko katsella toisen juomista. Jos mies ei osaa lopetta ryyppäämistä nätisti pyytämällä, ja se miehen juominen haittaa sinua toistuvasti, eroa. Ei ole mitään järkeä elää suhteessa jossa itsellä on koko ajan huono olla.

Yt:t.
Sinä teet työsi niin hyvin kuin voit, jos se ei riitä ja lopputili tulee kouraan, mieti, jäätkö päivärahalle ja aktiiviseksi työnhakijaksi, menetkö opiskelemaan lisää tai jopa täysin uutta ammattia. Päätitpä mitä tahansa, toteuta suunnitelmasi ja siinä sivussa pidä huolta itsestäsi.

Lapsen saaminen
Voi olla, että koko elämäsi onkin jatkuvaa pätkätyötä ja epävarmuutta, sitä ei voi koskaan tietää etukäteen. Älä lykkää lapsen hankintaa liian pitkälle.
Käytä hyväksi vahvuuksiasi, niitä taitoja joita sinulla on ja vahvista omaa osaamistasi. Se kantaa sinua kaikkina aikoina. Tekee sinusta vanhemman ihmisen kun tiedät, että olet hyvä jossain.

Vanha sanonta lapsi tuo leivän tullessaan pitää yleensä paikkansa.
Jäin työttömäksi raskaana ollessani. Rahasta teki tiukkaa tosissaan. Olen erittäin kätevä käsistäni, tajusin, että pystyn elättämään itseni omalla työlläni. Hyvin on mennyt, toki työtä se vaatii, mutta kertaakaan en ole katunut tämän 15 vuoden aikana sitä, että ryhdyin yrittäjäksi.

Onnellisuutta on montaa eri astetta. Itselleni päivittäistä iloa on tuonut lapseni ja kätteni jäljen näkeminen vähän siellä ja täällä ;). Pienet ilot kantavat eteenpäin päivästä toiseen.
Tärkeintä minun mielestäni on se, että pysähtyy päivittäin hetkeksi ja katsoo mitä hyvää tänään on tarjolla, eikä vaan nenä maata kyntäen tarvo eteenpäin alakulon vallassa.
 
Kuka on vastuussa onnestasi? Mieskö, joka toivon mukaan raitistuu, vaurastuu ja haluaa isäksi? Vai kenties sinä itse?

Kaveri joutui keväällä työttömäksi. Sen työnantaja tarjosi työelämävalmennusta, jossa konsultti antoi hyvän neuvon: Heti, kun kuulet sanan YT, ala hakemaan töitä. Älä jää odottamaan epätietoisuuteen vaan tee jotain. Jos työpaikka kuitenkin lähtee alta, on jo monta koukkua vedessä. Sitä paitsi aina on mahdollisuus saada jotain parempaa. Ylensä firma, joka hakee työntekijää, ei heti ole samasta hommasta potkuja antamassa.

Juopon miehen kanssa ei lapsia kannata tehdä. Olet varmaan ennenkin kuullut, että sitten on lasten lisäksi yksi isompi lapsi hoidettavana eikä apuna. Kohta olet yksinhuoltaja, eikä se ainakaan taloudellista tilannetta paranna.

Kannattaisiko etsiä se uusi duuni, säästää rahaa ja pistää mies kiertoon. Se on ainoa tapa saada toivomasi. Koska prosessi on kuitenkin pitkä, ehtii siinä samalla harjoittaa mielenhallintaa, joogaa ja nautiskella maustekahveista. Yksinhän ne eivät toimi, kuten itsekin totesit. Onnea muutoksen tielle! Vai uskallatko sittenkään?
 
Hyviä neuvoja tuntuu riittävän. Minusta aloittaja ei nyt kysynyt niitä. Hän kyseenalaisti, onko meistä pakko tekemällä tehdä onnellisia kaiken maailman kurssitusten ja tekohymykekkereiden avulla. Eli aikaansaadaan keinotekoisesti se onnellisuuden tunne, joka ennen syntyi luonnostaan ilman pohtimisia mistä milloinkin voisi iloita.

Se itsessään on pirun totta. Ihminen jolla on asiat hyvin, ei tarvitse noita osuvasti mainittuja nykypäivän "onnellisuusorgioita".
 
Alkuperäinen kirjoittaja Helleena:
Hyviä neuvoja tuntuu riittävän. Minusta aloittaja ei nyt kysynyt niitä. Hän kyseenalaisti, onko meistä pakko tekemällä tehdä onnellisia kaiken maailman kurssitusten ja tekohymykekkereiden avulla. Eli aikaansaadaan keinotekoisesti se onnellisuuden tunne, joka ennen syntyi luonnostaan ilman pohtimisia mistä milloinkin voisi iloita.

Se itsessään on pirun totta. Ihminen jolla on asiat hyvin, ei tarvitse noita osuvasti mainittuja nykypäivän "onnellisuusorgioita".
Click to expand...


ei minua ole kukaan pakko-onnellistanut.
Olen saanut kävellä juuri niin iloisena tai masentuneessa tilassa kuin kulloinkin on ollut päällä.
Jos en olisi itse hoitoon hakeutunut, niin eipä olisi kukaan kotoakaan noutamaan tullut.

Missä näitä väkisin tehtyjä tekohymykekkeri- tai onnellisuusorgiasessioita on ollut?
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja kuka tekee:
ei minua ole kukaan pakko-onnellistanut.
Olen saanut kävellä juuri niin iloisena tai masentuneessa tilassa kuin kulloinkin on ollut päällä.
Jos en olisi itse hoitoon hakeutunut, niin eipä olisi kukaan kotoakaan noutamaan tullut.

Missä näitä väkisin tehtyjä tekohymykekkeri- tai onnellisuusorgiasessioita on ollut?
Click to expand...

Olen kuullut erilaisista kekkereistä, mutta ketään en tiedä sellaisiin käsiraudoissa raahatun.

Miksi me iän karttuessa unohdamme kokeilun ilon ja tarkoituksen? Lapset opettelevat monia uusia asioita, eivätkä he sano: Ei en minä pyöräile, kun en ole ennenkään pyöräillyt.
Lapsi katsoo, että isoveikka pyöräilee ja tahtoo tehdä samaa ja tulla paremmaksi. Hän nauttii, kun pystyy ajamaan apupyörillä.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja teemielesimukaan:
Olen kuullut erilaisista kekkereistä, mutta ketään en tiedä sellaisiin käsiraudoissa raahatun.

Miksi me iän karttuessa unohdamme kokeilun ilon ja tarkoituksen? Lapset opettelevat monia uusia asioita, eivätkä he sano: Ei en minä pyöräile, kun en ole ennenkään pyöräillyt.
Lapsi katsoo, että isoveikka pyöräilee ja tahtoo tehdä samaa ja tulla paremmaksi. Hän nauttii, kun pystyy ajamaan apupyörillä.
Click to expand...

Vanhalla ihmisellä on enemmän menetettävää eikä enää mahdollisuuksia. Näin se vaan elämässä menee, mitä enemmän tulee ikää sen vähemmän tulee niitä mahiksia oli kyse sitten mistä tahansa elämänalueesta. Taloudellinen riski, parisuhdemarkkinat, työ, terveys valitse noista.
Kyllä se on realismia, turha tulla tarjoamaan sitä elämä on ittestä kiinni. Joo on se, jos ikää on 20 vee.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja palleroinen:
Vanhalla ihmisellä on enemmän menetettävää eikä enää mahdollisuuksia. Näin se vaan elämässä menee, mitä enemmän tulee ikää sen vähemmän tulee niitä mahiksia oli kyse sitten mistä tahansa elämänalueesta. Taloudellinen riski, parisuhdemarkkinat, työ, terveys valitse noista.
Kyllä se on realismia, turha tulla tarjoamaan sitä elämä on ittestä kiinni. Joo on se, jos ikää on 20 vee.
Click to expand...

Tähän ketjuun on jo moni vastannut, joten kommentoin lähinnä viimeiseen kommenttiin.

Elleissä ikähaarukka on leveä. Uudistuksen myötä ylläpitäjän selvä toive on painottua nuoriin naisiin.
Anna on aina ollut enemmän nuorten lehti. Nuorena miettimisen aiheet ovat erilaiset kuin kypsässä iässä.

Minulla suurin osa ap:n haaveista on jo toteutunut. Alkoholismista olen kirjoittanut Ellit-palstat tukkoon. Siihen asiaan ei ole enää mitään lisäämistä. Luin tänään jutut Frendit tv-sarjan miehenhenkilön sekakäytöstä jo parikymppisenä tv-tähtenä. Siinä hyvä esimerkki miten toivoaan ei pidä koskaan menettää. En minäkään menettänyt ja lasten isä on jo pitkään ollut irti päihteistä.
Ilo on palannut hänellä elämään kuten Fredillä Hesarin kk-liitteen jutussa.

Ei elämään ole kenelläkään käsikirjoitusta. Kukapa meistä vaikeuksia kaipaa.
Mutta elämään kuuluu suru ja ilo eri vahvuuksilla. Jos omassa elämässä ei sillä hetkellä on murhetta jollakin toisella on siitäkin edestä. Empatia ja myötäelämisen kyky. Sitä minulle on ehkä annettu liiankin isolla kauhalla. En minä sitä itse olisi tajunnut, mutta moni on siitä maininnut ellit-palstoilla.

Keskityn lähiaikoina vahvasti omaan hyvinvointiin. Ei ole varaa painua murheeseen.
Olen sairastunut vahvuuteen ja itseriittoisuuteen. Kun olin aikoinaan siipi maassa niin sitä minulle jankutettiin ja aloin uskoa siihen itsekin.

Virve Rosti elättää itsensä laulamalla kestohittia Vahva oon. Ehkä minun pitäisi sanoittaa laulu uudestaan tyyliin heikko oon. Tai en minä ole heikko, mutta Suomen talous on kuralla.
Säästetään väärissä kohdissa ja lisätään kurjuutta. Joku viisas voisi kertoa mitä tehdään.
Mutta kun kansa äänestää joukot töihin ja sitten tässä ollaan.

Don't worry be happy oli kesäbiisi 90-luvulla. Minulla musiikki on aina kantanut vaikeiden aikojen läpi. Annetaan hevosen surra, kun sillä on isompi pää. Ulkomainen toimittaja oli ihan kujalla, kun Timo Soini heitti tuon tsoukin. Ravimies on aina ravimies ja pelimiehistä en ikinä kirjoita.
Lasteni isä yritti olla pelimies, mutta ei hänestä siihen ollut. Maailman lutuisin ja ihanin mies, jota on aina ikävä. Kaikkea voi katua, mutta ei miesvalintojaan. Siinä ap. olet ison asian edessä.
Ei mies vaihtamalla parane. Älä usko ellejä. En ikinä minäkään ole uskonut.
 
Viimeksi muokattu:
Joko kaunistelet tilannetta omalta kohdaltasi tai et ole koskaan kuunnellut muita naisia: useimmat katuvat nimenomaan entisen elämänsä huonoja miesvalintoja.

Useimmat ovat todenneet, että vaihatamalla kumppani paranee. uudessa suhteessa ei enää tee samoja virheitä kuin ennen. Ja jo valintatilanteessa osaa kiinnittää huomionsa oikeisiin asioihin.
 
enpä ole tuttavapiirissä huomannut, että tilanne miestä vaihtamalla korjaantuisi.
Juopon vaimo otti toisen juopon, ja sitten sen toisen alkkiksen tilalle uskoon tulleen ex-juopon joka taas on ihmisenä aivan hirveä moralisti ja päällepäsmäri. Pomottaa ystävääni mennen tullen "pätevyydellään".

Miehen uskottomuuteen kariutui toisen ystävän liitto ja kas aviossa olevan kanssa erehtyi sänkyyn eronsa jälkeen. Mies valehteli päin naamaa olevansa sinkku. Tapailivat monta kertaa, mutta siihenhän se loppui kun selvisi, että kaverilla oli vaimo odottamassa toisella paikkakunnalla.
Nyt tämä ystäväni etsii tsenssipalstoilta uutta miestä.

Kolmas ystäväni oli sen verran viisas, että ei lyöjämiehensä tilalle ole ottanut, ainakaan vielä ketään.

Onnellisuus on mun mielestä ihmisten korvien välissä oleva asia. Vaikka asiat olisivat päin peffaa, joku on siitä huolimatta tyytyväinen ja hyvillä mielin, menee hetki ja päivä kerrallaan eteenpäin eikä kanna turhaa murhetta tulevista. Joku toinen taas kompastuu pienimpäänkin vastoinkäymiseen, joku kolmas marisee ja marmattaa eikä hänellä ole mikään hyvin.

Itse pyrin siihen, että elämässäni olisi joka päivä enemmän plussia kuin miinuksia.
 
Kukapa meistä ei olisi nuoruuden huumassa valinnut miestä ulkonäön perusteella, ja vaihtanut myöhemmin luonteeltaan paremmin isäksi ja pitkäaikaiseksi elämänkumppaniksi sopivaan.
 
Eipä tullut mieleenkään miettiä seurustelun alussa, eikä ole tullut vuosienkaan varrella, onko mieheni jotenkin parempaa tai huonompaa "isämateriaalia".
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mirkalle kommentti:
Eipä tullut mieleenkään miettiä seurustelun alussa, eikä ole tullut vuosienkaan varrella, onko mieheni jotenkin parempaa tai huonompaa "isämateriaalia".
Click to expand...

Sekin on kuitenkin hyvin tärkeä näkökulma. Kukapa ei haluaisi antaa lapsilleen onnellista lapsuutta ja luottamusta aikuisiin, mikä kantaa läpi elämän hyvänä itsetuntona.

On hyvä isämateriaali ainakin tärkeämpi kuin hyvä tanssitaito. Ja juoppo isä ei tarjoa lapsilleen kuin kostean, väkivaltaisen lapsuuden.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja aikajana:
Sekin on kuitenkin hyvin tärkeä näkökulma. Kukapa ei haluaisi antaa lapsilleen onnellista lapsuutta ja luottamusta aikuisiin, mikä kantaa läpi elämän hyvänä itsetuntona.

On hyvä isämateriaali ainakin tärkeämpi kuin hyvä tanssitaito. Ja juoppo isä ei tarjoa lapsilleen kuin kostean, väkivaltaisen lapsuuden.
Click to expand...


Ei kaikki juopot ole väkivaltaisia. Isäni tissutteli kotona, oli humalassa harva se ilta, mutta hän oli maailman lempein ja mukavin faija mitä lapsella vaan voi olla. Minua ei lyöty ikinä eikä edes huudettu. Äiti hyväksyi isän juomisen, sanoi vain, että isäsi sairastui sodassa. Ei meillä riidelty koskaan.

Naapurissa asui minun paras kaverini, hänen vanhempansa olivat uskossa. Hänellä oli kova kuri, tukkapöllyä ja selkäsaunoja tuli päivittäin. Pelkäsin naapurin pojan vanhempia, mutta isääni en ole pelännyt koskaan enkä äitiänikään.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa