MAINOS PÄÄTTYY
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) linjaa tänään keskiviikkona tiedotteessaan, että ilmastotavoitteiden näkökulmasta liikenteen päästövähennyskeino on periaatteessa yksinkertainen: polttomoottoriautoilla tulee ajaa huomattavasti nykyistä vähemmän.
Maaseudulla kotitalouskohtaisten päästöjen määrä on edelleen suuri, mutta kokonaisuudessa suurin osa päästöistä syntyy kaupungeissa. Päästöjä kannattaa vähentää kummassakin eri keinoin päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Maaseudulla ajetaan enemmän ja kotitalouskohtaiset autoilun päästöt ovat suuremmat kuin kaupunkialueilla. Harvemmin asutulla maaseudulla oman auton käyttö voi olla kotitalouksille arjessa välttämätöntä, sillä tiheää julkisen liikenteen verkostoa ei ole eivätkä reitit välttämättä sovellu esimerkiksi pyörällä kuljettaviksi. Suomen pinta-alasta suurin osa on harvaan asuttua maaseutua.
Maaseutu ja kaupungin kehysalueet muodostavat suurimpien kotitalouskohtaisten päästöjen alueet, kun verrataan autollisten kotitalouksien päästöjä. Näillä alueilla autollisten kotitalouksien määrä on suuri ja on myös yleisintä omistaa useampi auto. Kotitalouskohtaiset päästöt ovatkin suurimpien päästöjen alueilla noin 2,5-kertaiset sisempiin kaupunkialueisiin verrattuna, kun mukaan otetaan myös autottomat kotitaloudet, VATT:n tiedotteessa kerrotaan.
Koska maaseudulla kuitenkin kotitalouksia on vähemmän kuin kaupungeissa, kokonaisuudessaan henkilöautoliikenteen päästöistä alle puolet syntyy maaseudulla. Päästövähennysten näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että päästöjä syntyy tällä hetkellä eniten juuri kaupunkialueilla, missä autoilun korvaaminen on helpointa
julkiset ei kulje ollenkaan, tai tosi harvoin ja asiat on hoidettava myös siellä maalla. eikä se yksi autokaan tahdo riittää. toki tuo ilmatohommakin on tärkeä.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) linjaa tänään keskiviikkona tiedotteessaan, että ilmastotavoitteiden näkökulmasta liikenteen päästövähennyskeino on periaatteessa yksinkertainen: polttomoottoriautoilla tulee ajaa huomattavasti nykyistä vähemmän.
Maaseudulla kotitalouskohtaisten päästöjen määrä on edelleen suuri, mutta kokonaisuudessa suurin osa päästöistä syntyy kaupungeissa. Päästöjä kannattaa vähentää kummassakin eri keinoin päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Maaseudulla ajetaan enemmän ja kotitalouskohtaiset autoilun päästöt ovat suuremmat kuin kaupunkialueilla. Harvemmin asutulla maaseudulla oman auton käyttö voi olla kotitalouksille arjessa välttämätöntä, sillä tiheää julkisen liikenteen verkostoa ei ole eivätkä reitit välttämättä sovellu esimerkiksi pyörällä kuljettaviksi. Suomen pinta-alasta suurin osa on harvaan asuttua maaseutua.
Maaseutu ja kaupungin kehysalueet muodostavat suurimpien kotitalouskohtaisten päästöjen alueet, kun verrataan autollisten kotitalouksien päästöjä. Näillä alueilla autollisten kotitalouksien määrä on suuri ja on myös yleisintä omistaa useampi auto. Kotitalouskohtaiset päästöt ovatkin suurimpien päästöjen alueilla noin 2,5-kertaiset sisempiin kaupunkialueisiin verrattuna, kun mukaan otetaan myös autottomat kotitaloudet, VATT:n tiedotteessa kerrotaan.
Koska maaseudulla kuitenkin kotitalouksia on vähemmän kuin kaupungeissa, kokonaisuudessaan henkilöautoliikenteen päästöistä alle puolet syntyy maaseudulla. Päästövähennysten näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että päästöjä syntyy tällä hetkellä eniten juuri kaupunkialueilla, missä autoilun korvaaminen on helpointa
julkiset ei kulje ollenkaan, tai tosi harvoin ja asiat on hoidettava myös siellä maalla. eikä se yksi autokaan tahdo riittää. toki tuo ilmatohommakin on tärkeä.
