Teemu Keskisarja ilmottautui perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi ja heti Yleisradio aloitti Keskisarjan boikotoinnin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kyllä Suomen kieltä pitää puolustaa.
Ensi töiksi pitäisi valtion yhtiöiden ja valtion virastojen nimet Suomen kielisiksi.
Miksi Trafi, Finlex, Migri ja ym. Käsittämätöntä!!!
 
Kyllä Suomen kieltä pitää puolustaa.
Ensi töiksi pitäisi valtion yhtiöiden ja valtion virastojen nimet Suomen kielisiksi.
Miksi Trafi, Finlex, Migri ja ym. Käsittämätöntä!!!
Niinpä, Suomi tarvitsee uuden kansallisromanttisen nousukauden, tarvitaan myös yhtä vaikuttavia puolestapuhujia sille kuin Runeberg, Snellman ja Lönnrot olivat aikanaan.


" J. L. Runebergin runoelmat ja hänen kuvauksensa Keski-Suomen maisemista ja rahvaasta alkoivat herättää sivistyneessä nuorisossa lämpimämpiä tunteita omaa maata ja kansaa kohtaan. Samoin vaikuttivat M. A. Castrénin luennot Kalevalasta.

Näin altistuivat mielet sille uudelle herätykselle, jonka J. V. Snellman vuonna 1844 aloitti Saima-lehdessä. Arkailematta hän osoitti, miten Suomen kansa oli henkisesti ja aineellisesti jäänyt muista jälkeen ja miten syynä oli kansallishengen puute. Kansallishenkeä taas ei voinut olla, niin kauan kuin kansan oma kieli ei ollut sen sivistyskielenä. Siksi oli saatava syntymään suomenkielinen kansalliskirjallisuus. Etupäässä sen avulla oli kasvatettava uusi sukupolvi, jolla paitsi rakkautta suomalaisen nimeen ja suomen kieleen myös oli taito käyttää tätä kieltä.

Snellmanin sanat vaikuttivat sytyttävästi monella taholla, mutta kohtasivat toisaalla jyrkkää vastarintaakin. Ruotsinkielisessä sanomalehdistössä koetettiin osoittaa, että suomen kohottaminen sivistyskieleksi oli mahdotonta. Myös hallituspiireissä suhtauduttiin suomalaisuusliikkeeseen vihamielisesti.

Nykyistä merkitystään suomalaisuus alkoi saada 1800-luvun keskivaiheilla nationalismin myötä.Alettiin puhua suomalaisesta kansasta ja sen erityispiirteistä, suomalaisten yhteenkuuluvuudesta, suomenkielisen kulttuurin kehittämisestä, suomalaisten kansallisesta historiasta, veljeydestä sukulaiskansojen kanssa ja lopulta jopa suomalaisten oman kansallisvaltion perustamisesta."(Wikipedia)

Aika samoja teemoja nykyäänkin, niistä puhutaan vähän eri tavalla vaan. Nykyään on puhe suomenkielen säilymisestä ja maahanmuuttajien halukkuudesta oppia se. Yhteenkuuluvuudesta joka rapistuu samaa tahtia monikulttuurin kanssa ja rokotepassit ym on jakaneet kansaa ja monet muut teemat hajottaa suomalaisten yhtenäisyyttä. Ja puhe kansallisvaltion tulevaisuudesta, osa haluaa eu-liittovaltiokehitystä ja osa vahvan kansallisvaltion.
 

Yhteistyössä