Suurituloisimmista jopa 63 prosenttia oli valmis omaan talouteen vaikuttaviin sopeutustoimiin - no sopeutetaan heiltä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Suurituloisimmista jopa 63 prosenttia oli valmis omaan talouteen vaikuttaviin sopeutustoimiin - no sopeutetaan heiltä, joilla on varaa ja jotka haluavat sopeutuksia eniten. Hyvinvointipalveluista ei tietenkään kannata leikata, joten suurituloisille heidän haluamiaan etuuksien leikkauksia ja veronkorotuksia.

Uutissuomalainen teetti ennen eduskuntavaaleja gallupin suomalaisten valmiudesta valtiontalouden sopeuttamistoimiin. Gallupin mukaan yli kolmannes suomalaisista olisi valmis sellaisiin sopeutustoimiin, jotka rokottaisivat heidän omaa elintasoaan.
Tällaisiin toimiin kuulusivat esimerkiksi leikkaukset palveluista ja etuuksista sekä veronkorotukset.

Absurdi kysymys

Iltalehti kysyi lukijoiltaan ajatuksia valtiontalouden sopeutustoimista.

Yhteensä 43 Iltalehden lukijaa vastasi kyselyyn. Osa oli valmis joihinkin sopeutustoimiin, moni ei olisi valmis tinkimään mistään omassa elintasossaan.

– Aivan absurdi kysymys ja tarkoitushakuinen. En tietenkään! Yksi vastaajista kirjoittaa.

– En koska peruspalkka on niin huono, ettei sillä kata mielestäni edes kohtuullista elämistä tälläkään hetkellä. Mistä tässä pitäisi vielä tinkiä?

Vastauksissa näkyi Uutissuomalaisen gallupissakin ilmennyt jako: vastaajien talouden tulot vaikuttivat vastauksiin merkittävästi, ja leikkauksien suosio kasvoi sitä mukaa, mitä varakkaampi vastaaja oli kyseessä.

– Me kaikki pienituloiset ollaan oltu jo sopeutustoimissa kun kaikki on noussut niin paljon että rahat ei riitä mihinkään. Ei meiltä voi enää vähentää. On hyvä jos nyt myös suurituloisimmat tulisi mukaan. Jos tulot on n.1500e/brutto niin niistä ei voi enää ottaa.

Gallupissa suurituloisimmista jopa 63 prosenttia oli valmis omaan talouteen vaikuttaviin sopeutustoimiin. Pienituloisista puolestaan vain 22 prosenttia olivat valmiita omaan talouteen vaikuttaviin toimiin.
 
Uusi menetetty vuosikymmen?: Vyönkiristyksillä on taas suuri riski epäonnistua – entiseltä kovan linjan taloushaukalta varoitus
Julkisen talouden sopeutukset voivat onnistua, kunhan talousolot suosivat vyönkiristyksiä. Nyt näin ei ole, joten riski on suuri, että kiristykset heikentävät eivätkä vahvista julkista taloutta

Hallitustunnustelija Petteri Orpon (kok) keskeinen vaatimus mahdollisille hallituskumppaneille kiteytyy lukemaan kuusi miljardia euroa – ja kahden hallituskauden mittaan lukupariin kuusi plus kolme miljardia.

Tuon verran Orpo ja kokoomus haluavat sopeuttaa julkista taloutta alkavalla ja sitä seuraavalla hallituskaudella.


Talousolojen olisi paras suosia sopeutuksia

Jos julkisen talouden sopeuttamisella tai tasapainottamisella tarkoitetaan budjettialijäämien supistamista ja julkisen velkaantumisen vakauttamista tai taittamista laskuun, siinä onnistuminen vaatii enemmän kuin poliittista päättäväisyyttä ja tahdon voimaa.

Ennen kaikkea onnistuminen vaatii sopeutustoimille suotuisia talousoloja, joita tarvitaan lievittämään ja toivon mukaan kumoamaan sopeutustoimista itsestään väistämättä syntyvät kansantalouden rasitukset, kuten kasvua heikentävät tai taantumaa voimistavat vaikutukset.

Alijäämien supistaminen ja julkisen velkaantumisen taittaminen ovat sinänsä perusteltuja tavoitteita, kunhan aika ja olot ovat niille otolliset. Mutta väärään aikaan ja vääränlaisissa talousoloissa niistä voi koitua enemmän haittaa kuin hyötyä.

Epäsuotuisissa talousoloissa alkuun pannut sopeutustoimet voivat helposti supistaa taloutta enemmän kuin ne supistavat julkisen talouden alijäämää. Tämä tarkoittaisi, että julkisen velan suhdeluvut heikkenisivät.

Näin kävi useimmissa euro- ja EU-maissa kymmenkunta vuotta sitten, ja näin uhkaa käydä Suomessa taas, jos maan seuraava hallitus ryhtyy ensi töikseen VM:n patistamiin vyönkiristyksiin.

Valtiovarainministeriö piti kymmenen vuotta sitten vasta koetun finanssikriisin ja tuolloin yhä pahenevan eurokriisin koettelemia talousoloja suotuisina vyönkiristyksille.

Sittemmin onnettomiksi osoittautuneisiin kiristyksiin tuli kovaa painetta VM:n lisäksi EU-komission, euroalueen keskuspankin EKP:n ja näiden kanssa kovaotteisen "taloustroikan" muodostaneen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vaatimuksista.

Miljardien eurojen menoleikkauksilla piti supistaa julkisen talouden alijäämää ja velkaantumista, mutta sen sijaan kävi tasan päinvastoin. Suomen julkinen talous ei saavuttanut tasapainoa vaan on velkaantunut vuosi vuodelta lisää.

VM ei ole vielä kiireiltään ehtinyt laatia itsekriittistä "meriselitystä" viime vuosikymmenen talouspolitiikan karilleajosta

Julkisen talouden vyönkiristykset olivat vielä suurempi munaus, sillä useiden toisilleen tärkeiden kauppakumppanimaiden samaan aikaan ja vieläpä talouskriisin oloissa yrittämät säästöt synnyttivät yhdessä kaikkien kasvua vakavasti vahingoittaneen talousshokin.

Lopulta rakenneuudistustenkin vaikutukset jäivät tavoitteistaan, sillä niidenkin onnistumiseen tarvittua uutta "luottamusta" ei kuulunut ja kasvun sijaan koittikin uusi taantuma.

Vahingoista ja virheistä viisastunut IMF varoittaa toistamasta samoja virheitä ja pui aihetta perusteellisesti tässä kuussa ilmestyneessä maailmantalouden katsauksessaan.

Yksikään onnistumisen taustaehto ei nyt täyty

Vaarana siis toinen porvaripolitiikalla menetetty vuosikymmen.
 
Uusi menetetty vuosikymmen?: Vyönkiristyksillä on taas suuri riski epäonnistua – entiseltä kovan linjan taloushaukalta varoitus
Julkisen talouden sopeutukset voivat onnistua, kunhan talousolot suosivat vyönkiristyksiä. Nyt näin ei ole, joten riski on suuri, että kiristykset heikentävät eivätkä vahvista julkista taloutta

Hallitustunnustelija Petteri Orpon (kok) keskeinen vaatimus mahdollisille hallituskumppaneille kiteytyy lukemaan kuusi miljardia euroa – ja kahden hallituskauden mittaan lukupariin kuusi plus kolme miljardia.

Tuon verran Orpo ja kokoomus haluavat sopeuttaa julkista taloutta alkavalla ja sitä seuraavalla hallituskaudella.


Talousolojen olisi paras suosia sopeutuksia

Jos julkisen talouden sopeuttamisella tai tasapainottamisella tarkoitetaan budjettialijäämien supistamista ja julkisen velkaantumisen vakauttamista tai taittamista laskuun, siinä onnistuminen vaatii enemmän kuin poliittista päättäväisyyttä ja tahdon voimaa.

Ennen kaikkea onnistuminen vaatii sopeutustoimille suotuisia talousoloja, joita tarvitaan lievittämään ja toivon mukaan kumoamaan sopeutustoimista itsestään väistämättä syntyvät kansantalouden rasitukset, kuten kasvua heikentävät tai taantumaa voimistavat vaikutukset.

Alijäämien supistaminen ja julkisen velkaantumisen taittaminen ovat sinänsä perusteltuja tavoitteita, kunhan aika ja olot ovat niille otolliset. Mutta väärään aikaan ja vääränlaisissa talousoloissa niistä voi koitua enemmän haittaa kuin hyötyä.

Epäsuotuisissa talousoloissa alkuun pannut sopeutustoimet voivat helposti supistaa taloutta enemmän kuin ne supistavat julkisen talouden alijäämää. Tämä tarkoittaisi, että julkisen velan suhdeluvut heikkenisivät.

Näin kävi useimmissa euro- ja EU-maissa kymmenkunta vuotta sitten, ja näin uhkaa käydä Suomessa taas, jos maan seuraava hallitus ryhtyy ensi töikseen VM:n patistamiin vyönkiristyksiin.

Valtiovarainministeriö piti kymmenen vuotta sitten vasta koetun finanssikriisin ja tuolloin yhä pahenevan eurokriisin koettelemia talousoloja suotuisina vyönkiristyksille.

Sittemmin onnettomiksi osoittautuneisiin kiristyksiin tuli kovaa painetta VM:n lisäksi EU-komission, euroalueen keskuspankin EKP:n ja näiden kanssa kovaotteisen "taloustroikan" muodostaneen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vaatimuksista.

Miljardien eurojen menoleikkauksilla piti supistaa julkisen talouden alijäämää ja velkaantumista, mutta sen sijaan kävi tasan päinvastoin. Suomen julkinen talous ei saavuttanut tasapainoa vaan on velkaantunut vuosi vuodelta lisää.

VM ei ole vielä kiireiltään ehtinyt laatia itsekriittistä "meriselitystä" viime vuosikymmenen talouspolitiikan karilleajosta

Julkisen talouden vyönkiristykset olivat vielä suurempi munaus, sillä useiden toisilleen tärkeiden kauppakumppanimaiden samaan aikaan ja vieläpä talouskriisin oloissa yrittämät säästöt synnyttivät yhdessä kaikkien kasvua vakavasti vahingoittaneen talousshokin.

Lopulta rakenneuudistustenkin vaikutukset jäivät tavoitteistaan, sillä niidenkin onnistumiseen tarvittua uutta "luottamusta" ei kuulunut ja kasvun sijaan koittikin uusi taantuma.

Vahingoista ja virheistä viisastunut IMF varoittaa toistamasta samoja virheitä ja pui aihetta perusteellisesti tässä kuussa ilmestyneessä maailmantalouden katsauksessaan.

Yksikään onnistumisen taustaehto ei nyt täyty

Vaarana siis toinen porvaripolitiikalla menetetty vuosikymmen.
Kokoomuksen leikkauspolitiikalla 106 400 000 000 euroa TAAS lisää porvarien kokoomus/kepu ottamaa valtionvelkaa 2010-luvun "menetetyn vuosikymmenen" tapaan talouden tervehdyttämisen sijaan ankeutuspolitiikalla?
 
Suurituloisimmista jopa 63 prosenttia oli valmis omaan talouteen vaikuttaviin sopeutustoimiin - no sopeutetaan heiltä, joilla on varaa ja jotka haluavat sopeutuksia eniten. Hyvinvointipalveluista ei tietenkään kannata leikata, joten suurituloisille heidän haluamiaan etuuksien leikkauksia ja veronkorotuksia.

Gallupissa suurituloisimmista jopa 63 prosenttia oli valmis omaan talouteen vaikuttaviin sopeutustoimiin. Pienituloisista puolestaan vain 22 prosenttia olivat valmiita omaan talouteen vaikuttaviin toimiin.
Nimenomaan kokoomuksen ja kepun kannattajat haluavat näitä leikkauksia itselleen, joten mars nyt mukaan vaan, muistahan kenen joukoissa seisot!
 
Helppoahan tuon luulisi olevan, lätkäistä suurtuloisille vain ne runsaimmat verot, minkä perään inisevätkin.
Matalapalkka-alalta on turha kysellä sopeutuksien perään, kun valmiiksi jo kärsivät nykytilanteesta.
 
Toivottavasti neljä vuotta menee nopeasti.
Luulenpa, että seuraavissa eduskuntavaaleissa persut kokkareineen putoavat pyttyyn ja heitä äänestäneet tolvanat ovat oppineet jotain.
Ehkä kantapään kautta, mutta kuitenkin.
 
Tuloksessa erikoisinta oli juuri se, että nimenomaan perussuomalaisten kannattajat ovat kaikkein haluttomampia leikkaamaan julkisista menoista - kuitenkin puolue ajaa voimakkaasi leikkauksia. Onkohan niin että iso osa perussuomalaisista ei edes tiedä mitä he kannattavat?
 
Jos suomalaiset eivät itse pysty korjaamaan talouttaan on odotettavissa IMFn virkamiehet ja sen jälkeen ei keneltäkään kysytä että leikataanko. Kyse on sen verran vakavasta asiasta, että vaikka hallituksessa olisi mikä puolue tahansa niin talous on saatava tasapainoon.
 
Jos suomalaiset eivät itse pysty korjaamaan talouttaan on odotettavissa IMFn virkamiehet ja sen jälkeen ei keneltäkään kysytä että leikataanko. Kyse on sen verran vakavasta asiasta, että vaikka hallituksessa olisi mikä puolue tahansa niin talous on saatava tasapainoon.
Jo ahdingossa olevien ihmisten kustannuksella.
Koska hyvätuloiset eivät tuossakaan juuri notkahda. Reilua eikö?
 
Tuloksessa erikoisinta oli juuri se, että nimenomaan perussuomalaisten kannattajat ovat kaikkein haluttomampia leikkaamaan julkisista menoista - kuitenkin puolue ajaa voimakkaasi leikkauksia. Onkohan niin että iso osa perussuomalaisista ei edes tiedä mitä he kannattavat?
Opetushallituksen lakkautus voisi auttaa. Siellä on paremminkoulutettua väkeä päiväkoteihin. Jos ei selkä taivu, kouluihin loput
 
Jo ahdingossa olevien ihmisten kustannuksella.
Koska hyvätuloiset eivät tuossakaan juuri notkahda. Reilua eikö?
Olisi terveellistä joskus tehdä ohjelma siitä kuinka ne hyvätuloiset euromääräisesti makselee ja ylläpitää tätä ns hyvinvointivaltiota. Jos on nähnyt vaivaa kouluttautua ja tehdä töitä vuosikymmeniä niin mikä on vaivan palkka pirunmoiset verot ja kaikesta maksat kovimman mukaan. Jos saat säästettyä jotain niin kiinteistövero, varainsiirtovero, ajoneuvovero, myyntivoittoverotus ja lopuksi perintövero ottaa kyllä omansa.. Omistamisesta rangaistaan monin tavoin.
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
"Hallitustunnustelija Petteri Orpon (kok) keskeinen vaatimus mahdollisille hallituskumppaneille kiteytyy lukemaan kuusi miljardia euroa – ja kahden hallituskauden mittaan lukupariin kuusi plus kolme miljardia.

Tuon verran Orpo ja kokoomus haluavat sopeuttaa julkista taloutta alkavalla ja sitä seuraavalla hallituskaudella.

Lukemat ovat tunnustelijan kynnyskysymyksiä, ja siksi hän haluaa hallitukseen pyrkivien puolueiden sitoutuvan lukemien veroisiin julkisen talouden sopeutuksiin.

Vaikka nuo lukemat kuulostavat ja näyttävät täsmällisiltä, niiden käytännöllinen merkitys ja sisältökin on ainakin alkajaisiksi ennemmin epämääräinen kuin täsmällinen.

Epämääräisyys ilmenee esimerkiksi tavasta, jolla eri puolueet ja henkilöt puhuvat milloin julkisen talouden vahvistamisesta, sopeuttamisesta tai tasapainottamisesta ja milloin taas talouspolitiikan kiristyksistä, vyönkiristyksistä tai vielä karkeammin vain leikkauksista
.

Mitä avainsanoja haluaakaan käyttää, lukemat – kuusi miljardia euroa alkavalla kaudella ja kuusi plus kolme miljardia kahden kauden kuluessa – ovat kuin suoraan valtiovarainministeriön (VM) talouspolitiikan evästykseksi ennen vaaleja laatimasta virkamiespuheenvuorosta.


Siksi ei liene suuren suuri yllätys, jos hallitusohjelmaan valikoituvat toimetkin löytyvät VM:n käsikirjoituksesta. Se tarkoittaisi ensisijaisesti menoleikkauksia mutta välttämättä myös verotuksen kiristyksiä.


Joka tapauksessa odotettavissa on vyönkiristyksiä – ja riski, että ne vievät Suomen julkisen talouden taas ojasta allikkoon. Niin kuin kävi kymmenen vuotta sitten.



 
Tuloksessa erikoisinta oli juuri se, että nimenomaan perussuomalaisten kannattajat ovat kaikkein haluttomampia leikkaamaan julkisista menoista - kuitenkin puolue ajaa voimakkaasi leikkauksia. Onkohan niin että iso osa perussuomalaisista ei edes tiedä mitä he kannattavat?
Tiktok-videoiden ansiosta valitut tuskin ymmärtävät hölkäsen pöläystäkään valtion taloudenpidosta.
Populistipuolue saa kannattajia elämöinnillä.
Kun arki koittaa ja pitää ryhtyä sanoista tekoihin, äänestäjillä pääsee itku.
Odotan sitä päivää kun ensimmäinen persu purkaa tuntojaan asiasta tällä palstalla.
Ei ole häpeä myöntää erehtyneensä.
Höplästä vetäjiä riittää vaalienkin jälkeen.
 
Tiktok-videoiden ansiosta valitut tuskin ymmärtävät hölkäsen pöläystäkään valtion taloudenpidosta.
Populistipuolue saa kannattajia elämöinnillä.
Kun arki koittaa ja pitää ryhtyä sanoista tekoihin, äänestäjillä pääsee itku.
Odotan sitä päivää kun ensimmäinen persu purkaa tuntojaan asiasta tällä palstalla.
Ei ole häpeä myöntää erehtyneensä.
Höplästä vetäjiä riittää vaalienkin jälkeen.

👍 Näin!

Purra on varsin aktiivinen Twitterissä ja moittii milloin mitäkin asiaa ja tuo esiin asioita, jotka ovat hänen mielestään epäkohtia. Kun sitten muut kirjoittajat kysyvät ratkaisuja, niin hän ei vastaa yhtään mitään. Ylipäänsä ei juurikaan kirjoita enempää kuin sen ekan twiitin. Kummallista.
 
Tuloksessa erikoisinta oli juuri se, että nimenomaan perussuomalaisten kannattajat ovat kaikkein haluttomampia leikkaamaan julkisista menoista - kuitenkin puolue ajaa voimakkaasi leikkauksia. Onkohan niin että iso osa perussuomalaisista ei edes tiedä mitä he kannattavat?
Se on juurikin noin, ollut perustamisvuodesta lähtien. Mutta jos yksi paikallispolitikko lupaa bensan hinnan alentamista tai sanoo vihaavansa homoja, ääni tuli.
 
👍 Näin!

Purra on varsin aktiivinen Twitterissä ja moittii milloin mitäkin asiaa ja tuo esiin asioita, jotka ovat hänen mielestään epäkohtia. Kun sitten muut kirjoittajat kysyvät ratkaisuja, niin hän ei vastaa yhtään mitään. Ylipäänsä ei juurikaan kirjoita enempää kuin sen ekan twiitin. Kummallista.
Ja kaikkien muiden puolueiden edustajat toki tarjoilevat ihan jatkuvasti ratkaisuehdotuksia ongelmiin. :rolleyes:

Ja sitä paitsi, miksi se ratkaisuehdotus ei koskaan kelpaa? Velkaantumisongelma ratkaistaan lopettamalla velkaantuminen. On jopa aivan varmasti kerrottu kohteita, joista säästettäisiin (maahanmuutto, kehitysapu, yle mm.), mutta ei kelpaa. Päivästä toiseen selitetään, että ei ole ratkaisuja velkaantumisongelmaan. Maahanmuutto-ongelma ratkaistaan lopettamalla tai edes vähentämällä haitallista maahanmuuttoa. Mutta sama laulu. Valitetaan, että ei tule ratkaisuehdotuksia, vaikka juuri muuta ei persuilta tulekaan. On vaadittu karkottamisten tehostamista, on vaadittu säilöönottokeskusten perustamista, on vaadittu sitä ja tätä, mutta ei kelpaa. Ei kuulemma ole ratkaisuehdotuksia, vaan pelkkää valittamista.
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
Olisi terveellistä joskus tehdä ohjelma siitä kuinka ne hyvätuloiset euromääräisesti makselee ja ylläpitää tätä ns hyvinvointivaltiota. Jos on nähnyt vaivaa kouluttautua ja tehdä töitä vuosikymmeniä niin mikä on vaivan palkka pirunmoiset verot ja kaikesta maksat kovimman mukaan. Jos saat säästettyä jotain niin kiinteistövero, varainsiirtovero, ajoneuvovero, myyntivoittoverotus ja lopuksi perintövero ottaa kyllä omansa.. Omistamisesta rangaistaan monin tavoin.
Hyväosaisten elämänaikana saadut verorahoitteiset tulonsiirrot ovat jopa pienituloisia suuremmat, koska suuri osa sosiaalituista on tulosidonnaisia mm. vanhempainrahat, ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset, työeläkkeet jne. Lisäksi korkeampi koulutus ja sen menot.
 
Hyväosaisten elämänaikana saadut verorahoitteiset tulonsiirrot ovat jopa pienituloisia suuremmat, koska suuri osa sosiaalituista on tulosidonnaisia mm. vanhempainrahat, ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset, työeläkkeet jne. Lisäksi korkeampi koulutus ja sen menot.
Kyseiset tulonsiirrot ovat nimenomaan tuloista riippuvia ja jos olet hyvätuloinen niin ei tipu. Tulonsiirroissa huomioidaan myös puolison tulot jaka voi kääntää päälaelleen koko tulonsiirrot. Kokemuksesta en voinut nostaa työttömyyskorvausta vaikka olin työnhakija koska se olisi tullut kalliimmaksi perheellemme.
 

Yhteistyössä