V
vierailija
Vieras
IL: Suomessa on 16 kriittistä aarretta – "Ilman muuta kiinnostavat Venäjää"
www.iltalehti.fi
Suomen maaperän kriittiset ja strategiset raaka-aineet eivät välttämättä tuota turvallisuusuhkaa. Sen sijaan ne voivat nostaa Suomen asemaa EU:ssa.
EU:n määrittelemiä kriittisiä ja strategiasia raaka-aineita on Suomessa kosolti tarjolla. Raaka-aineet ovat olennaisia vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta. Kaiken kaikkiaan 34 raaka-aineesta 16:ta on Suomen maaperässä.
EU on arvioinut näiden raaka-aineiden kysynnän kasvavan huomattavasti tulevaisuudessa, koska niitä tarvitaan muun muassa akkuihin ja sähkömoottoreihin.
Antimoni, beryllium, fosfaatti, grafiitti, koboltti, kupari, litium, maasälpä, nikkeli, niobium, platina/palladium, harvinainen maametalli REE, skandium, titaani, vanadiini ja volframi.
..unohtamatta tietenkään kultaa.
Kannattaa muistaa että Suomessa on myös Euroopan suurimmat uusiutuvat luonnonvarat (Venäjä poislukien) mm. Euroopan eniten metsää, paljon pohjavesiä ja puhdasta puropintavettä, uusiutuvan energian mm. tuulivoimapotentiaalia jne. ja nyt vielä sähköomavarainen.
Yle: Suomi on nyt sähköomavarainen – näin se näkyy hinnassa
yle.fi
Suomi tuottaa nyt itse niin paljon sähköä, että se kattaa vuositasolla mitattuna kulutuksen. Takavuosina kuluttamastamme sähköstä jopa neljännes tuotiin naapurimaista.
Suomi saavutti tänä vuonna käytännössä sähköomavaraisuuden. Toisin sanoen tuotamme vuositasolla kotimaassa yhtä paljon sähköä kuin kulutamme.
– Tätä on jo moneen kertaa odotettu ja pohdittu milloin se tapahtuu. Nyt tämä käänne on käsillä. Se on iso juttu. Ajat, jolloin toimme viidenneksen ja jopa neljänneksen käyttämästämme sähköstä muualta, ovat takanapäin, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin varatoimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.
Jos tuulet ovat suotuisat, yliomavaraisuus kirjataan vuodelle 2024.
Yliomavaraisuus kannattaa Fingridin mukaan hyödyntää uusien teollisten investointien houkutteluun pelkän sähkön viennin kasvattamisen sijaan.
– Vuosikymmenen loppua kohti mentäessä sähkön vienti tulee vuositasolla hieman kasvamaan. Parempi on kuitenkin pyrkiä jalostamaan kotimaista sähköä arvokkaammiksi tuotteiksi kuten vedyksi, sähköpolttoaineiksi ja datakeskuspalveluiksi, Sihvonen-Punkka sanoo.
Sähkö on myös ”puhdasta” eli ei fossiilisilla tuotettua. Fossiilisilla ja turpeella tuotetun sähkön osuus on pudonnut tänä vuonna jo selvästi alle 10 prosentin.
Suomessa on 16 kriittistä aarretta – "Ilman muuta kiinnostavat Venäjää"
Suomen maaperän kriittiset ja strategiset raaka-aineet eivät välttämättä tuota turvallisuusuhkaa. Sen sijaan ne voivat nostaa Suomen asemaa EU:ssa.
EU:n määrittelemiä kriittisiä ja strategiasia raaka-aineita on Suomessa kosolti tarjolla. Raaka-aineet ovat olennaisia vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta. Kaiken kaikkiaan 34 raaka-aineesta 16:ta on Suomen maaperässä.
EU on arvioinut näiden raaka-aineiden kysynnän kasvavan huomattavasti tulevaisuudessa, koska niitä tarvitaan muun muassa akkuihin ja sähkömoottoreihin.
Antimoni, beryllium, fosfaatti, grafiitti, koboltti, kupari, litium, maasälpä, nikkeli, niobium, platina/palladium, harvinainen maametalli REE, skandium, titaani, vanadiini ja volframi.
..unohtamatta tietenkään kultaa.
Kannattaa muistaa että Suomessa on myös Euroopan suurimmat uusiutuvat luonnonvarat (Venäjä poislukien) mm. Euroopan eniten metsää, paljon pohjavesiä ja puhdasta puropintavettä, uusiutuvan energian mm. tuulivoimapotentiaalia jne. ja nyt vielä sähköomavarainen.
Yle: Suomi on nyt sähköomavarainen – näin se näkyy hinnassa
Suomi on nyt sähköomavarainen – näin se näkyy hinnassa
Suomi tuottaa nyt itse niin paljon sähköä, että se kattaa vuositasolla mitattuna kulutuksen. Takavuosina kuluttamastamme sähköstä jopa neljännes tuotiin naapurimaista.
Suomi saavutti tänä vuonna käytännössä sähköomavaraisuuden. Toisin sanoen tuotamme vuositasolla kotimaassa yhtä paljon sähköä kuin kulutamme.
– Tätä on jo moneen kertaa odotettu ja pohdittu milloin se tapahtuu. Nyt tämä käänne on käsillä. Se on iso juttu. Ajat, jolloin toimme viidenneksen ja jopa neljänneksen käyttämästämme sähköstä muualta, ovat takanapäin, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin varatoimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.
Jos tuulet ovat suotuisat, yliomavaraisuus kirjataan vuodelle 2024.
Yliomavaraisuus kannattaa Fingridin mukaan hyödyntää uusien teollisten investointien houkutteluun pelkän sähkön viennin kasvattamisen sijaan.
– Vuosikymmenen loppua kohti mentäessä sähkön vienti tulee vuositasolla hieman kasvamaan. Parempi on kuitenkin pyrkiä jalostamaan kotimaista sähköä arvokkaammiksi tuotteiksi kuten vedyksi, sähköpolttoaineiksi ja datakeskuspalveluiksi, Sihvonen-Punkka sanoo.
Sähkö on myös ”puhdasta” eli ei fossiilisilla tuotettua. Fossiilisilla ja turpeella tuotetun sähkön osuus on pudonnut tänä vuonna jo selvästi alle 10 prosentin.