www.hs.fi
Siellä voi hyvin tehdä komposteja ym. Lehmiäkin tuli vastaan kerran vasta Espoon tiellä, kun ajeltiin siellä 30 vuotta sitten.
Ajattelit että tulijat rakentavat savimajoja itselleen? Ja merenlahdista voi niittää ruokoja kattotarpeiksi....
m.youtube.com
Nyt kuusi vuotta myöhemmin tilanne on huonontunut entisestään: noin puolet tulonsiirroista menee mamuille.
www.hs.fi
Yksittäistapaus. Ei saa yleistää.Tässä eräs espoolainen:
"Tohtori Hussein oli hyvä koulussa, mutta silti hänelle suositeltiin lähihoitajakoulua
Helsingin yliopisto|Idil Hussein, 33, väitteli tohtoriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta heinäkuussa. Samalla hänestä tuli Suomen ensimmäinen suomalaisessa yliopistossa väitellyt somalitaustainen naistohtori.
Siitä tulee sinulle vaikeaa, opinto-ohjaaja sanoi 14-vuotiaalle Idil Husseinille.
Oli vuosi 2006, ja Kilonpuiston koulua Espoossa käyvä Hussein oli juuri kertonut opinto-ohjaajalle hakevansa Leppävaaran lukioon.
Se oli enemmän ilmoitusasia kuin pohdiskelua. Hussein oli saanut koulussa hyviä arvosanoja eikä ollut pohtinut ammatillista koulutusta. Olihan Husseinin äitikin valmistunut yliopistosta hänen kotimaassaan Somaliassa.
Opinto-ohjaaja kuitenkin suositteli ammattikoulua ja lähihoitajalinjaa. Hän ei puhunut vain Husseinille: viesti oli suunnattu koko tyttöporukalle, joka oli saapunut tapaamaan ohjaajaa. Kaikki olivat maahanmuuttajataustaisia.
Hussein kertoo saaneensa sellaisen kasvatuksen, että opettajaa kunnioitetaan. Hän siis kiitti kohteliaasti.
Ja lähti. Heinäkuun alussa Hussein väitteli Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta, ja samalla hänestä tuli Suomen ensimmäinen suomalaisessa yliopistossa väitellyt somalitaustainen naistohtori.
Hussein lähti ensin ammattikorkeakouluun opiskelemaan tradenomiksi. Valmistuttuaan hän kuitenkin pohti, että halusi tehdä jotain ihmisläheisempää.
23-vuotiaana hän haki ja pääsi Ruotsin Karoliiniseen instituuttiin opiskelemaan kansanterveystiedettä. Pääaineeksi valikoitui epidemiologia.
”Tartuntataudit ja rokotteet kiinnostivat.”
Mikään itsestäänselvä valinta lääketieteelliset opinnot eivät olleet. Koulussa biologia ja kemia eivät lukeutuneet Husseinin lempiaineisiin.
”Niin sitä ihminen muuttuu kasvaessaan, ja olen aina ollut todella utelias. Graduni kirjoitin Suomessa asuvien somalien tuberkuloositietämyksestä. Tuberkuloosia esiintyy Somaliassa ja tiesin, että tautiin liittyy somaliyhteisössä monia virheellisiä käsityksiä.”
Gradunsa Hussein teki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Husseinia kuvaa hyvin se, että hän itse ehdotti aihetta THL:lle.
Hussein työskentelee nykyisin THL:llä erikoissuunnittelijana. Työssään hän on ollut mukana hankkeissa, jotka liittyvät somaliyhteisöön ja terveyteen, mutta Helsingin yliopistolle tehdyn väitöskirjan aiheeksi valikoitui kuitenkin koko Suomea koskeva asia: hän tutki suomalaisvanhempien aikomuksia rokotuttaa lapsensa HPV- eli papilloomavirusrokotteella sekä influenssarokotteella."
Helsingin yliopisto | Koulussa maahanmuuttajaperheiden tytöille suositeltiin lähihoitajan uraa, mutta Idil on nyt tohtori Hussein
Idil Hussein, 33, väitteli tohtoriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta heinäkuussa. Samalla hänestä tuli Suomen ensimmäinen suomalaisessa yliopistossa väitellyt somalitaustainen naistohtori.
Tässä eräs espoolainen:
"Tohtori Hussein oli hyvä koulussa, mutta silti hänelle suositeltiin lähihoitajakoulua
Helsingin yliopisto|Idil Hussein, 33, väitteli tohtoriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta heinäkuussa. Samalla hänestä tuli Suomen ensimmäinen suomalaisessa yliopistossa väitellyt somalitaustainen naistohtori.
Siitä tulee sinulle vaikeaa, opinto-ohjaaja sanoi 14-vuotiaalle Idil Husseinille.
Oli vuosi 2006, ja Kilonpuiston koulua Espoossa käyvä Hussein oli juuri kertonut opinto-ohjaajalle hakevansa Leppävaaran lukioon.
Se oli enemmän ilmoitusasia kuin pohdiskelua. Hussein oli saanut koulussa hyviä arvosanoja eikä ollut pohtinut ammatillista koulutusta. Olihan Husseinin äitikin valmistunut yliopistosta hänen kotimaassaan Somaliassa.
Opinto-ohjaaja kuitenkin suositteli ammattikoulua ja lähihoitajalinjaa. Hän ei puhunut vain Husseinille: viesti oli suunnattu koko tyttöporukalle, joka oli saapunut tapaamaan ohjaajaa. Kaikki olivat maahanmuuttajataustaisia.
Hussein kertoo saaneensa sellaisen kasvatuksen, että opettajaa kunnioitetaan. Hän siis kiitti kohteliaasti.
Ja lähti. Heinäkuun alussa Hussein väitteli Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta, ja samalla hänestä tuli Suomen ensimmäinen suomalaisessa yliopistossa väitellyt somalitaustainen naistohtori.
Hussein lähti ensin ammattikorkeakouluun opiskelemaan tradenomiksi. Valmistuttuaan hän kuitenkin pohti, että halusi tehdä jotain ihmisläheisempää.
23-vuotiaana hän haki ja pääsi Ruotsin Karoliiniseen instituuttiin opiskelemaan kansanterveystiedettä. Pääaineeksi valikoitui epidemiologia.
”Tartuntataudit ja rokotteet kiinnostivat.”
Mikään itsestäänselvä valinta lääketieteelliset opinnot eivät olleet. Koulussa biologia ja kemia eivät lukeutuneet Husseinin lempiaineisiin.
”Niin sitä ihminen muuttuu kasvaessaan, ja olen aina ollut todella utelias. Graduni kirjoitin Suomessa asuvien somalien tuberkuloositietämyksestä. Tuberkuloosia esiintyy Somaliassa ja tiesin, että tautiin liittyy somaliyhteisössä monia virheellisiä käsityksiä.”
Gradunsa Hussein teki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Husseinia kuvaa hyvin se, että hän itse ehdotti aihetta THL:lle.
Hussein työskentelee nykyisin THL:llä erikoissuunnittelijana. Työssään hän on ollut mukana hankkeissa, jotka liittyvät somaliyhteisöön ja terveyteen, mutta Helsingin yliopistolle tehdyn väitöskirjan aiheeksi valikoitui kuitenkin koko Suomea koskeva asia: hän tutki suomalaisvanhempien aikomuksia rokotuttaa lapsensa HPV- eli papilloomavirusrokotteella sekä influenssarokotteella."
Helsingin yliopisto | Koulussa maahanmuuttajaperheiden tytöille suositeltiin lähihoitajan uraa, mutta Idil on nyt tohtori Hussein
Idil Hussein, 33, väitteli tohtoriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta heinäkuussa. Samalla hänestä tuli Suomen ensimmäinen suomalaisessa yliopistossa väitellyt somalitaustainen naistohtori.
"Kuntaluvut.fi -sivulta selviää esimerkiksi, että Espoossa asuvien pakolaistaustaisten (Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria) henkilöiden ryhmässä jopa 56,1 prosenttia on toimeentulotuen piirissä. Vertailun vuoksi Espoossa asuvasta suomalaisesta kantaväestöstä vain 5,6 prosentille maksetaan toimeentulotukea. Kaiken kaikkiaan ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus Espoossa maksetuista toimeentulotuista oli yli puolet, eli 51,6 prosenttia."
