Tuosta linkistä:
Tilastokeskuksen mukaan Helsingin väestöstä vieraskielisiä oli 20,4 prosenttia vuoden 2024 lopussa.
Toimeentulotuen saajista heidän osuutensa oli 42,7 prosenttia, peruspäivärahan saajista 28,9 prosenttia, työmarkkinatuen saajista 39,7 prosenttia ja yleisen asumistuen saajista 32,1 prosenttia.
Espoossa vieraskielisten osuus oli viime vuoden lopussa 25,0 %. Vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista oli 49,1 prosenttia, peruspäivärahan saajista 39,6 prosenttia, työmarkkinatuen saajista 51,6 prosenttia ja yleisen asumistuen saajista 40,0 prosenttia.
Vantaalla vieraskielisen väestön osuus on kolmikosta suurin, 29,9 % viime vuoden lopulla.
Vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista oli 49,1 prosenttia, peruspäivärahan saajista 44,2 prosenttia, työmarkkinatuen saajista 51,2 prosenttia ja yleisen asumistuen saajista 45,7 prosenttia.
Näihin neljään Kelan maksamaan tukeen kului viime vuonna koko maassa yhteensä runsaat 4 miljardia euroa. Vieraskielisten osuus oli runsaat runsaat 1,1 miljardia euroa.
Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo, ettei luvuissa ole mitään yllättävää.
– Maahanmuuttajien työttömyysaste on 3-kertainen kantaväestöön verrattuna, ja työllisyysaste 20 prosenttiyksikköä alempi, hän perustelee.
Virén sanoo suoraan, että maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunutta.
– Maahanmuuton kai pitäisi parantaa huoltosuhdetta ja julkisen talouden tilaa; näillä numeroilla niin ei käy. Migrin tilastot viittaavat siihen, että työperäinen osuus maahanmuutosta supistuu kaiken aikaa, vaikka ei edes huomioitaisi kansainvälisen suojelun puitteissa tulijoita. Osuus on enää 20 %:n luokkaa, Virén sanoo.