"Hyvinvointialue lähestyi Korkeaojaa, joka ilmaisi mahdollisesti olevansa kiinnostunut tehtävästä. Korkeaoja kysyi, voisiko hän hoitaa tehtävää perustettavan firmansa kautta ja laskuttaa palveluistaan. Hyvinvointialueelle ehdotus sopi, joten se lähetti 24. kesäkuuta tarjouspyynnön konsultoinnista perustettavalle Uncle Tell -yhtiölle."
[...]
"Korkeaoja teki 31. heinäkuuta tarjouksen konsultoinnista hintaan 11 000 euroa kuukaudessa. Näin ollen viiden kuukauden summa olisi jäänyt alle hankintojen 60 000 euron kynnysarvon."
[...]
"Korkeaoja kertoo ilmoittaneensa esimiehilleen Lääkäriliitossa jo kesäkuun lopussa, että saattaa olla vaihtamassa työpaikkaa. Varsinaisesti Korkeaoja kertoi lähdöstään viime viikon perjantaina. Irtisanoutumisilmoituksen Korkeaoja teki maanantaina."
Tässähän siis on selvästi kysymys verojen minimoimisesta eikä kyseessä ole aito yrittäjyys, vaan kuukausipalkkainen duuni vain laskutetaan yrityksen kautta.
"Herää myös kysymys, miksi Korkeaoja ylipäätään halusi hoitaa homman oman firman kautta ja laskuttamalla sen sijaan, että olisi mennyt hyvinvointialueelle työsuhteeseen. Jos yhden henkilön firmalla on käytännössä vain yksi asiakas, järjestelystä ei lähtökohtaisesti synny mitään merkittävää verohyötyä."
Aika erikoinen ja virheellinen näkemys. Ensinnäkin palkkatyössä työeläkemaksu olisi pakko maksaa ja niinpä bruttopalkka, jos työnantajalle tuleva kustannus on 11000 euroa kuukaudessa, olisi lähempänä 8000 euroa ja vuosiansio 100 000 euroa. Todennäköisesti tälläkin kertaa yrittäjän tarkoituksena olisi maksaa eläkemaksujen minimi ja käyttää säästyvä raha sijoittamiseen, mikä tuo itsessään jo etua. Käytännössä homman järkevyys riippuu siitä miten kauan eläkettä ehtii nostaa yms. vaikeasti ennustettavista asioista. Yleisesti ottaen yrittäjät katsovat kuitenkin hyötyvänsä jättäessään eläkemaksut maksamatta.
Mutta vertailun helpottamiseksi oletetaan, että yrittäjä maksaisi eläkemaksut samalla tavalla kuin palkansaaja eikä tästä tulisi eroa suuntaan tai toiseen. Mutta mitä sitten kävisi veroprosentille? Tehdäänpä laskelma 20 vuoden ajalta. Pidetään oletuksena, että verojärjestelmä pysyy samana ja jätetään inflaatio huomioimatta eli palkka on koko ajan sen saman verran.
100 000 euroa vuodessa bruttona tienaavan palkansaajan veroprosentti on ilman vähennyksiä 40,5 % ja hän maksaa euroina vuodessa 40 508 euroa tuloveroa nettotulon ollessa 59 492 euroa. Tuosta summasta reilu 29 222 euroa menee elämiseen ja loput sijoitetaan osakkeisiin.
Osakesijoitukset tuottavat 7 % vuodessa ja laskemisen helpottamiseksi oletamme, että kaikki sijoitukset tehdään sellaiseen ETF:ään, joka ei maksa osingoista vuotuista veroa. Oikeastihan tässä on yksi merkittävä ero eli yrityksen ei tarvitse maksaa sijoituksista tulleista osingoista veroa, mutta yksityishenkilön tarvitsee maksaa joka vuosi, mikä heikentää korkoa korolle -efektiä. Mutta nyt siis kaikki sijoitukset tehdään sillä tavalla, että osinkoveroa ei tarvitse huomioida. Sijoitukset kasvavat 20 vuodessa summaan 1 250 446 euroa.
Entäpä sitten yrittäjänä? Eläkemaksun jälkeen yrityksen verotettava tulos on siis 100 000 euroa. Oletetaan vähän lapsellisesti, että yrittäjä ei käytä mitään verosuunnittelun keinoja vähentääkseen verotettavaa tulosta ja että toiminnan ollessa käytännössä yrittäjän omasta työstä laskuttamista, koko liikevaihto on voittoa. Näin ollen yritys maksaa 100 000 euron voitostaan jatkuvasti yhteisöveroa 20 prosentin mukaan eli 20 000 euroa vuodessa.
Jäljelle jäävästä 80 000 eurosta yrittäjä nostaa palkkana 38 000 euroa ja jättää loput yritykseen kasvattamaan omaa pääomaa. 38 000 euron palkasta menee tuloveroa 8778 euroa eli 23,1 % ja netoksi jää se 29 222 euroa vuodessa. Yritykseen vuosittain jäävä 42 000 euroa sijoitetaan osakkeisiin ja se tuottaa vuodessa 7 % kasvaen 20 vuodessa 1 735 354 euroon.
Väliyhteenvetona voimme todeta, että palkansaajana esimerkkimme tienaa 20 vuodessa bruttona 2 000 000 euroa. Tuloveroa hän maksaa 40,5 prosentin mukaan 810 160 euroa ja hänen sijoitusvarallisuutensa kasvaa 1,25 miljoonaan euroon.
Yrittäjänä sama tapaus tienaa bruttona saman 2 000 000, mutta hän maksaa tuloveroa yritys- ja henkilöverotus yhteenlaskien 575 560 euroa eli kokonaisveroprosentti on 28,8. Sen lisäksi hänen sijoitusomaisuutensa on kasvanut 1,74 miljoonaan euroon eli lähes 500 000 enemmän kuin palkansaajalla.
Ja tuo yllä oleva laskelma lisäksi aliarvioi aika pahasti yrittäjän mahdollisuudet minimoida verotustaan ja jättää kokonaan huomioimatta sen suurimman eron eli mahdollisuuden nostaa osinkoja verottomasti omasta yrityksestään. Käytännössä yrittäjänä esimerkin henkilö olisi kymmenessä vuodessa saavuttanut riittävän pääoman siihen, että voisi lakata kokonaan nostamasta palkkaa ja ottaa tarvitsevansa 29 222 euroa vuodessa osinkona 7,5 prosentin verolla.
Tuossa tapauksessa 20 vuoden aikana bruttotienesti olisi sama 2 miljoonaa, mutta veroa maksettaisiin (287780+223560) 511340 euroa eli veroprosentti olisi 25,6 %. Samalla sijoitusomaisuus kasvaisi 1 826 543 euroon.
Eli verohyöty yrittäjänä 20 vuoden aikana on 298 820 euroa ja sen lisäksi yrittäjä on kasvattanut samoilla tuloilla omaisuuttaan 575 000 euroa suuremmaksi. Ja kaiken lisäksi jatkossa yrittäjä pystyy nostamaan sen omaisuutensa tuottamia pääomatuloja 7,5 prosentin verolla kun taas palkansaaja maksaa 30 tai 34 prosenttia.
Että en nyt ihan yhtyisi toimittajan arvioon siitä, että "järjestelystä ei lähtökohtaisesti synny mitään merkittävää verohyötyä".
www.hs.fi