Toggle sidebar

Opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) mielestä Pisa-tulosten lasku ei ole mamujen syytä vaikka lukutaitoero kantaväestöön on peräti 113 pistettä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Tässä kiinnostuneille testattavaksi muutamia tehtäviä Pisa-testistä:

yle.fi

Pärjäätkö paremmin kuin 15-vuotias? Tee Pisa-testi

Kokeile testin avulla, osaatko vastata Pisa-kokeen kysymyksiin. Testiin on valikoitu muutamia tehtäviä uusimmista Pisa-testeistä.
yle.fi yle.fi
Click to expand...

Täällä lisää:

www.jyu.fi

PISA-esimerkkitehtäviä

PISA-tutkimuksen esimerkkitehtäviä aiempien vuosien kokeista.
www.jyu.fi www.jyu.fi

Mukana oli tällä kertaa myös arviointialueena digitaalinen oppiminen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Olen pannut merkille, että todella moni perussuomalaisten kannattaja ei ole kovin lukutaitoinen. Koulut on sentään käyty?
Click to expand...
Minusta olisi hienoa, jos ongelmat voitaisiin huomioida sellaisina kuin ne ovat ja miten ne oikeasti vaikuttavat.

Ikävä kyllä, luulen, että mitä enemmän luokassa on erityistä ohjausta tarvitsevia lapsia tai nuoria, se on pois siltä "keskiverto" porukalta. Ne jotka ovat hyviä koulussa, pärjäävät kyllä hyvin, vaikka luokassa olisi paljon apua tarvitsevia. Ongelma tulee siinä, että ne nuoret tai lapset, jotka tarvitsisivat vähän apua eivät saa sitä, koska kaikki huomio keskittyy niihin, joilla on paljon vaikeuksia. On myös selvää, että jos koulunkäynti on vaikeaa ja haasteellista, se aiheuttaa monilla myös häriökäyttäytymistä. Huonoa menestystä ja heikkoa itsetuntoa kompensoidaan ottamalla "kovan tyypin roolia".
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Täällä lisää:

www.jyu.fi

PISA-esimerkkitehtäviä

PISA-tutkimuksen esimerkkitehtäviä aiempien vuosien kokeista.
www.jyu.fi www.jyu.fi

Mukana oli tällä kertaa myös arviointialueena digitaalinen oppiminen.
Click to expand...

Kopioin nyt vielä yllä mainitsemastani Aamuset-lehdestä seuraavaa:

"Vuoden 2025 PISA-tutkimuksen innovatiivisena, kierroksittain vaihtuvana arviointialueena oli digitaalinen oppiminen (Learning in the Digital World), jonka keskeinen osa oli ohjelmoinnillinen ongelmanratkaisu. Suomalaisnuorten keskiarvo ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa oli 507 pistettä, joka oli tilastollisesti merkitsevästi OECD-maiden keskiarvoa (500 pistettä) korkeampi.

Tässäkin arviointialueessa parhaiten menestyivät Itä-Aasian maat ja alueet. Suomen kanssa samalla tasolla ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa oli 12 maata, joista muita Pohjoismaita Tanska (506) ja Ruotsi (503). Norjassa ja Islannissa suoriutuminen oli OECD-maiden keskiarvoa heikompaa.

Tytöt menestyivät edelleen poikia paremmin lukutaidossa ja luonnontieteissä. Erot sukupuolten välillä ovat pysyneet edellisestä tutkimuskierroksesta ennallaan. Vuoteen 2022 verrattuna osaaminen on heikentynyt sekä tytöillä että pojilla lähes saman verran. Matematiikassa tyttöjen ja poikien välillä ei ollut osaamiseroja. Ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa tyttöjen keskiarvopistemäärä oli 509 ja pojilla 505 pistettä. Pistemäärien erotus ei ole tilastollisesti merkitsevä."

www.aamuset.fi

Suomalaisnuorten luonnontieteiden osaaminen edelleen selvästi OECD-maiden keskitasoa parempaa

OECD:n PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaaminen on edelleen heikentynyt, mutta on OECD-maiden keskitasoa parempi. Vuoden 2025 tutkimuksen pääalueena oli luonnontieteet.
www.aamuset.fi www.aamuset.fi
 
Alkuperäinen kirjoittaja AivanSama:
Minusta olisi hienoa, jos ongelmat voitaisiin huomioida sellaisina kuin ne ovat ja miten ne oikeasti vaikuttavat.

Ikävä kyllä, luulen, että mitä enemmän luokassa on erityistä ohjausta tarvitsevia lapsia tai nuoria, se on pois siltä "keskiverto" porukalta. Ne jotka ovat hyviä koulussa, pärjäävät kyllä hyvin, vaikka luokassa olisi paljon apua tarvitsevia. Ongelma tulee siinä, että ne nuoret tai lapset, jotka tarvitsisivat vähän apua eivät saa sitä, koska kaikki huomio keskittyy niihin, joilla on paljon vaikeuksia. On myös selvää, että jos koulunkäynti on vaikeaa ja haasteellista, se aiheuttaa monilla myös häriökäyttäytymistä. Huonoa menestystä ja heikkoa itsetuntoa kompensoidaan ottamalla "kovan tyypin roolia".
Click to expand...

Omat lapseni ovat saaneet jonkin verran erityisopetusta pienryhmissä, etenkin takaisin Suomeen muutettuamme, eikä sinänsä käsittääkseni vaikuttanut muuhun luokkaan. Siitä oli paljon apua, sillä he saivat kannustusta ja sitä kautta motivaatiota oppimiseen ja opiskeluun ja etenemiseen.

Se on totta, että aina on näitä "kovia tyyppejä", näin on aina ollut. Muistan omilta yläasteajoiltani tällaisia, ja he olivat juuri niitä kovaäänisimpiä ja koulumenestys heikkoa, ja taustalla monesti ongelmia perheessä syystä tai toisesta.
 
Mutta nyt on aika siirtyä töiden pariin. Omaan työni kuuluu vahvasti tiedon hankkiminen ja sitä kautta oppiminen.

Oppia ikä kaikki! Äitinikin sanoi yli 80-vuotiaana, että kyllä oppia voi elämän loppuun asti. Olen samaa mieltä.

Ehkä palaan vielä uudelleen keskusteluun, kunhan saan työt tehtyä. Sitten voinkin vihdoin pitää vapaata, kesälomaakaan tänä vuonna ei juurikaan ollut, joten ansaitusti nyt voi hengähtää ja vaikkapa napata hyllystä kirja, joka on vielä lukematta.

Hyvää päivää kaikille :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Omat lapseni ovat saaneet jonkin verran erityisopetusta pienryhmissä, etenkin takaisin Suomeen muutettuamme, eikä sinänsä käsittääkseni vaikuttanut muuhun luokkaan. Siitä oli paljon apua, sillä he saivat kannustusta ja sitä kautta motivaatiota oppimiseen ja opiskeluun ja etenemiseen.

Se on totta, että aina on näitä "kovia tyyppejä", näin on aina ollut. Muistan omilta yläasteajoiltani tällaisia, ja he olivat juuri niitä kovaäänisimpiä ja koulumenestys heikkoa, ja taustalla monesti ongelmia perheessä syystä tai toisesta.
Click to expand...
Erityisopetuksessa ei ole mitään vikaa. Erityisesti, kun oppilaalla on kyky kuroa muut kiinni tai pysyä vauhdissa mukana ajoittalisella pienryhmässä olemisella.

Voit kuvitella mikä tilanne on, kun puolet luokasta on näitä kovaäänisiä, kurittomia, heikolla koulumenestyksellä ja vanhempiensa tukemia käytöksessään, että miten se vaikuttaa siihen loppuporukkaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja AivanSama:
Erityisopetuksessa ei ole mitään vikaa. Erityisesti, kun oppilaalla on kyky kuroa muut kiinni tai pysyä vauhdissa mukana ajoittalisella pienryhmässä olemisella.

Voit kuvitella mikä tilanne on, kun puolet luokasta on näitä kovaäänisiä, kurittomia, heikolla koulumenestyksellä ja vanhempiensa tukemia käytöksessään, että miten se vaikuttaa siihen loppuporukkaan.
Click to expand...

Ihan varmasti vaikuttaa! Toisen lapseni luokalla siellä ulkomailla oli yksi tyttö, joka käyttäytyi erittäin häiritsevästi, jopa aggressiivisesti, mutta hänellä oli isoja ongelmia, en tiedä tarkemmin, mitä. Mutta vanhemmat ottivat asiaan kantaa, olin mukana seuraamassa keskusteluja, ja lopulta lapsi siirrettiin muualle ja käsittääkseni hän ja perheensä sai apua.

Muut luokan oppilaat oireilivat tytön ollessa luokassa ja oireita pyydettiin tarkkailemaan. Olivat vielä aika pieniä.

Se on väärin, että muu osa luokasta joutuu kärsimään.
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
Alkuperäinen kirjoittaja Johnny Appleseed:
Pitäisikö tuon jotenkin helpottaa? Kun S2-kouluille budjetoidaan extrarahaa, pitäisi tuon eron kantaväestöön kaventua tai kadota.
Click to expand...
Itse olen ymmärtänyt että s2 oppilaat ovat heitä joiden suomen tai ruotsin kieli ei vielä ole tarpeeksi hyvä. Kun kieli on opittu tarpeeksi hyvin he siirtyvät tavallisiksi oppilaiksi. S2 oppilaiksi tulee siis koko ajan uusia oppilaita ja heidän taitonsa on mitä on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Ei nyt kun pääjohtaja on vaihtunut, niin voimme odottaa nousua seuraavissa pisatesteissä?
Click to expand...
Vähänpä olet seurannut keskustelua mistä huono tulos johtuu. Janne Saarikivi sai Ylen Jälkiviisaissa suoraan, ettei Suomen tavoitteessa kouluttaa puolet väestöstä korkeakouissa ole mitään järkeä. Suurimmalla osalla opiskelijoista ei ole rahkeita vaativaan opiskeluun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
"– Mutta maahanmuuttajataustaisia on kuitenkin niin vähän, että ei se vaikuta meidän kansalliseen keskiarvoon eikä tulosten laskuun.

Mihin se vaikuttaa?

– No, ei se vaikuta keskiarvoon heikentävästi. Se on ollut jo useamman kierroksen vähän samanlainen.

– Toki jos meillä olisi nolla maahanmuuttajataustaista, mikä olisi epärealistista, niin sitten meidän kansallinen keskiarvo olisi 13 pistettä korkeampi. Mutta ei sitä näin kannata ajatella. Ei meillä ole sellaista tilannetta.

– Eli ei se selitä sitä pitkän trendin muutosta eikä laskua, Ahonen sanoo,

Suomen osaamisen keskiarvo oli 504 pistettä. Vuoden 2022 tutkimuksessa Suomen tulos oli 511 pistettä.

Kantaväestön oppilaiden keskiarvo luonnontieteissä oli 517 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla keskiarvo oli 444 ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla 417 pistettä."


www.iltalehti.fi

PS-pomo nosti esiin: Mitä tutkija sanoi Pisasta ja maahanmuuttajista?

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r): ”Pisa-tulosten lasku ei ole seurausta maahanmuutosta.”
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
Click to expand...
:ROFL:

Kymppejä on todistuksessa niin vähän, että ei se vaikuta keskiarvoon mitenkään. Tilanne on ollut Petterillä jo useamman vuoden sama. Toki, jos lukuaineet olisivat kymppejä vitosten sijaan, niin sitten keskiarvo olisi monta arvosanaa korkeampi, mutta ei sitä näin kannata ajatella. Ei meillä ole sellaista tilannetta.

:LOL: :LOL:
 
Persut yrittävät vääntää tutkimustulosta mieleisekseen siinä onnistumatta.
Kuuntelin Satu Kivelä, Havaintoja muutoksesta Ylen podcastin. Ohjelmassa puhutaan kirjojen lukemisen hyvää tekevästä vaikutuksesta.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa