Tuo meidän poika siis nyt 1,5v, joka vaihtelevasti nukkunut omassa ja meidän sängyssä. Ihan vauvana nukku hienosti kaikki yöt omassa sängyssä, n.6kk ikäsestä alkain siirtynyt jossain vaiheessa meidän väliin, kun on alkanut itkä niin hirmusesti. 1v paikkeilla koitettiin omaa huonettakin, mutta eipä siitä mitään hyötyä ollut. Tuttia ei oo puoleen vuoteen ollut. Nyt viimiset 3kk nukkunut kaikki yöt meidän välissä, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Tosin niinäkin poikkeusöinä on aamuyöstä otettu meidän viereen, kun on taas itkenyt. Pinnasänky taidetaan jättää kuitenkin pois käytöstä, kun kiipeää sieltä pois. Isompi sänky on siis hankinnassa.
Ongelmana alkaa nyt olla se, että me ei kaikki mahduta tohon sänkyyn. Tuo poika ensinnäkin kääntyy aina poikittain sänkyyn, jollon potkii jompaa kumpaa meistä koko yön.
Mä nukun huonosti, en vaan pysty nukkumaan sikeesti, kun poika on vieressä, pelkään, että tukehtuu meidän peittoon tai tyynyyn. Mies taas nukkuu niin sikeästi, että pelkään sitäkin, että vahingossa kääntyy lapsen päälle, tms.
Teette musta nyt miten paskan äidin tahansa, niin omaan sänkyyn tuo nyt pitäis kaikesta huolimatta saada nukkumaan, ihan illasta aamuun asti. Mieluiten omassa huoneessaan, jollon meistä kukaan ei häiritsisi toistensa unta.
Tässä nyt kuitenkin on vielä pieni hankaloittava juttu, tuo poika kun ei nukahda yksinään. Sen pitää nukahtaa kainaloon. Se on ainoo paikka, mihin sen joten kuten saa rauhotettua. Tai no nyt ei olla 3kk:n koitettukaan muuta keinoa nukuttaa, koska aikasemmin ne kokeilut on ollut ihan täyttä helvettiä. Ja mulla on tosi iso epäilys, että ei onnistuis nytkään.
Tuolla lapsella on niin kova hellyydenkaipuu, että vaatii sitä halailua ja pussailua myös nukahtaessaan (puhumattakaan siitä, miten paljon vaatii sitä päivällä...), eli sen takia epäilen, ettei suostu jäädä yksin sänkyyn.
Sillon, kun on unikouluja käytetty (eli 3kk sitten ja sitä ennen n.10kk ikäsestä, muutaman viikon kerrallaan aina yhtä keinoa) ei mikään oo onnistunut, mitä on yritetty. Ainoa toimiva siis tuo, että ottaa meidän sänkyyn ja kainaloon.
Koitettiin huudattaa -> aloitti paniikki-itkun välittömästi, kun poistuttiin huoneesta, rauhottumiseen meni aina tosi kauan. Ja tätä jatkettiin useampi tunti joka ilta. Eikä meitä kyllä kiinnostais alkaa taas tohon huudatukseen.
Tassuttelua -> ei mitään vaikutusta. Nousi koko aika ylös, höpötti, teki kaikkensa, ettei nukahda. Tähän meni kanssa se 2-3tuntia illassa.
Mitähän vielä koitettiin... En edes muista kaikkia. Ja toi aika ihan todella oli ihan kauheeta aikaa, kaikille meille.
Hyviä ideoita, mitä aletaan ekana koittamaan?
Toivon, että ei tuu yhtäkään vastausta tyyliin "jätä sänkyyn, sano hyvää yötä ja lähde huoneesta" tai että joku muu alkaa kysellä omien lastensa nukkumisvaikeuksista, tehkää oma ketju, kaikille helpompaa.
Kaipaan siis ihan todella nyt apua tähän... :/
Ongelmana alkaa nyt olla se, että me ei kaikki mahduta tohon sänkyyn. Tuo poika ensinnäkin kääntyy aina poikittain sänkyyn, jollon potkii jompaa kumpaa meistä koko yön.
Mä nukun huonosti, en vaan pysty nukkumaan sikeesti, kun poika on vieressä, pelkään, että tukehtuu meidän peittoon tai tyynyyn. Mies taas nukkuu niin sikeästi, että pelkään sitäkin, että vahingossa kääntyy lapsen päälle, tms.
Teette musta nyt miten paskan äidin tahansa, niin omaan sänkyyn tuo nyt pitäis kaikesta huolimatta saada nukkumaan, ihan illasta aamuun asti. Mieluiten omassa huoneessaan, jollon meistä kukaan ei häiritsisi toistensa unta.
Tässä nyt kuitenkin on vielä pieni hankaloittava juttu, tuo poika kun ei nukahda yksinään. Sen pitää nukahtaa kainaloon. Se on ainoo paikka, mihin sen joten kuten saa rauhotettua. Tai no nyt ei olla 3kk:n koitettukaan muuta keinoa nukuttaa, koska aikasemmin ne kokeilut on ollut ihan täyttä helvettiä. Ja mulla on tosi iso epäilys, että ei onnistuis nytkään.
Tuolla lapsella on niin kova hellyydenkaipuu, että vaatii sitä halailua ja pussailua myös nukahtaessaan (puhumattakaan siitä, miten paljon vaatii sitä päivällä...), eli sen takia epäilen, ettei suostu jäädä yksin sänkyyn.
Sillon, kun on unikouluja käytetty (eli 3kk sitten ja sitä ennen n.10kk ikäsestä, muutaman viikon kerrallaan aina yhtä keinoa) ei mikään oo onnistunut, mitä on yritetty. Ainoa toimiva siis tuo, että ottaa meidän sänkyyn ja kainaloon.
Koitettiin huudattaa -> aloitti paniikki-itkun välittömästi, kun poistuttiin huoneesta, rauhottumiseen meni aina tosi kauan. Ja tätä jatkettiin useampi tunti joka ilta. Eikä meitä kyllä kiinnostais alkaa taas tohon huudatukseen.
Tassuttelua -> ei mitään vaikutusta. Nousi koko aika ylös, höpötti, teki kaikkensa, ettei nukahda. Tähän meni kanssa se 2-3tuntia illassa.
Mitähän vielä koitettiin... En edes muista kaikkia. Ja toi aika ihan todella oli ihan kauheeta aikaa, kaikille meille.
Hyviä ideoita, mitä aletaan ekana koittamaan?
Toivon, että ei tuu yhtäkään vastausta tyyliin "jätä sänkyyn, sano hyvää yötä ja lähde huoneesta" tai että joku muu alkaa kysellä omien lastensa nukkumisvaikeuksista, tehkää oma ketju, kaikille helpompaa.
Kaipaan siis ihan todella nyt apua tähän... :/
Mutta joo, otetaan sänky ekana meidän sängyn viereen 
