10 kg pudotetttu!

["Vieras"]

Vaikka eipä tuossa juuri juhlimista. Tammikuussa aloittanut ja nyt vasta tässä. Mutta täytyy myöntää että varmaan 5 kk tuosta oon ollu tekemättä mitään ja syöny mitä sattuu. Plussaa sen verran että noiden repsahdusten aikana paino ei kuitenkaan noussu.

En tiedä miksen ole tyytyväinen. Kait sitä kuvitteli että näkyy enemmän. Mies eikä kaverit ole kukaan huomannu. Mies päinvastoin välillä kysyy et ootko lihonu. Sitte käyn puntarilla ja valehtelen että samassa tuo on pysyny mitä on ollu monta vuotta.

Ei silti aion jatkaa tätä ainakin niin kauan että olen normaali painon puolella.

 

[mamatsu]

On siinä kyllä juhlimista=)Onnea:flower:

 

["vierailija"]

On tuossa juhlimista Onnea.
Kyllä sen vaatteista alkaa huomata kun paino putoaa.
Jatka vaan, kyllä se mieskin jossain välissä huomaa...

 

[mamatsu]

Paljon meinaat vielä laihduttaa?

 

[....]

Mikähän sun laihtumisen salaisuus on? Nyt kannattaa pitää saavutetuista eduista kiinni etkä anna itsesi enää repsahtaa ja sitten kun olet ihannepainossasi ostat uudet bikinit ja tepastelet ne päällä miehen edessä ja jo on kumma jos ei hän ala nähdä metsää puilta.

 

[Suzyanne]

Onnea saavutuksesta!! Minusta hidas laihdutustahti on parempi kuin nopea, käsittääkseni saavutettu paino on helpompi pitää, kun kilot ovat lähteneet verkkaiseen tahtiin.

Itselläni tuli myös juuri 10 kg painonpudotusta täyteen, vauvakiloja. =)

 

[sama täällä]

aloitin maaliskuun alussa ja tänää vaaka näytti 10kg vähemmän, vielä tekis mieli puristaa 5kg, mutta ei millään meinaa onnistuu...

 

[Littledeath]

Itselläni lähti kevättalvesta loppukesään 10kg enkä tehnyt mitään.. en tajua. No okei olin kesän kyllä työssä joka on fyysistä. Muttei siinä kyllä hiki tullut, paitsi joskus. Mulla oli kiloja 90 ja lopuksi välillä vilahti jo 79kg. Nyt kun oon raskaana niin 83kg näytti eilen.

10kg on hyvä määrä, sen näkee jo tippuneen Tsemppiä!!

 

[LoveStreet]

On siinä juhlimista.:flower: tosin lähetit ne varmaan mulle

 

[aloittaja]

Kiitokset!
Ainakin toinen 10 kg pitäis saada pois ja sittenkin vielä ylipainon puolella. Eli Joku 17 kg se todellinen luku. Mutta siis tällä hetkellä en edes haaveile noista. Tavoitteet aina 2-5 kg vähemmän mitä nyt. Niin pysyy motivaatio paremmin.
Samat vaatteet vielä mitä 10 kg painavampana.. Vyötä tosin oon joutunu vähän kiristämään.

Ei mulla tähän mitään salaisuutta ole. Alkuun laskin kaloreita tosi tarkkaan. Nyt joku näppituntuma missä minkäki verran eli en nipota. Periaatteessa mulla päivän syömisille peruskaava minkä mukaan syön. Ja alkuun varsinki katoin kellosta milloin saa syödä ja suunnittelin etukäteen ne syömiset.
Nyt rennompaa joskin ei niin tehokasta.

 

[hienoa]

tosi hyvä saavutus!!! Onnee !

mulla jotakuinkin 30kg ylimääräistä, alkuvuonna koitin karppausta, mut puolessa vuodessa lähti vain 5 kg ja niistäkin melkein kaikki nesteitä, kun lähtivät parissa viikossa, en ole tarpeeks pitkäjännitteinen, että jaksaisin jatkaa erikoista dieettiä, mitä karppaus kuitenkin on...

mä oon tosi kateellinen niille joilla kilot tuntuvat lähtevän huomaamatta. mitä enemmän mä yritän ja teen ja katson ja lasken, niin sitä vähemmän multa mitään lähtee =( mulla on aina tosi vaikeeta saada edes kahta kiloa pois, todella masentavaa =(

 

[Laulava Lomittaja]

Onnea! ite tiiän mitä on tapella ja taistella kilojen kanssa,,

Iso hali ja paljon tsemppiä jatkoonkin!

 

["vieras"]

Onnea! Kannattaa muistaa, että 10 kg:n pudotus on kuitenkin enemmän kuin 0 kg:n vaikka siihen menisi vuosi tai pari.

 

[Micosa]

No minusta on juhlimista.
Itsellä urakointi vei 2 vuotta ja 35kg eli melkoisen hitaalla tahdilla. Mutta nyt on ollut nuo kilot poissa jo vuoden eli uskoisin että tässä painossa tulen pysymään.

 

[aina apinana]

Eiks se niin mee, et mikä tahansa alaspäin on parempi, ku yhtään ylöspäin...? Siis noin laihis-mielessä. Hieno saavutus, mutta vielä hienompaa, jos jaksat vielä!

 

[aloittaja]

Kiitokset teille!
Ollu vaan niin hidas tuo muutos ettei oikein itekkään ole sitä tajunnut. Sitä olettaa että on aina vaan yhtä iso. Suurin etappi varmaan tulee olemaan se hetki kun nuo nykyiset vaatteet ei pysy enää mitenkään päällä.
Mies mulle joku vuosi sitten lupas 500 e vaaterahaa jos laihdutan 20 kg. Eli tuo on yks motivaatio. Yleensä kun tulee kuljettua sukulaisten antamissa (äiti tosin lahjottaa vaatteitaan mitä ei ole edes pitänyt) tai kirppis vaatteissa.

 

["a p"]

Oli vielä tää ketju tuolla niin jatkan tähän. Kertokaa mulle miten saan taas tuon laihdutuksen alkuun? Motivaatio ihan nollassa. Positiivista sen verran että en mätä enää kilokaupalla herkkuja vaikka välillä tekee tosi tiukkaa. Mulla tuo syöminen täysin tunnepitoista. Mitä huonommin menee sitä enemmän syön.
Miehelle olen uskotellu et painan saman kuin alkuvuodesta. Kysyin sit vähän ohimennen että kuin paljon pitäis laihtua et ois hyvä. Toinen sanoo pokkana että 26 kg. Joo o. Kymmenen kiloa tuosta siis jo pois. Ja mies ei oo huomannu mitään. Kommentit on sitä luokkaa et oon vaan lihonu tässä.
En löydä sitä sisäistä raivoa millä saan jotain aikaan vaan tuntuu että en vaan jaksa.
Tämä ois vaan itelle niin tärkeää!!

 

[versatile]

Sori mut sun miehes kuulostaa tosi mäntiltä, ainakin ton painoasian suhteen. :| Tee itelles vaikka seuraavan viikon ajaks etukäteen tarkat ruokasuunnitelmat ja käy etukäteen ostaa ne kaupasta. Helpompi pysyä oikeassa ruokavaliossa vaikka tuntuis että intoa sillä hetkellä puuttuu. Ootko aina ollu suunnillee yhtä painava? Jos sulla on kuva itsestäs kun oot hoikempi niin katsele niitä ja katsele samalla kuvia joissa olet enimmilläsi jos löytyy. 10kg on jo tosi hieno luku ja ihme ettei miehesi huomaa yhtään muutosta. Itse varmaan huomaat varsinkin jos sovittelet vanhoja vaatteita tai sellaisia jotka ovat joskus melkein mahtuneet, mutta nyt mahtuvat hyvin.

 

["a p"]

Sori mut sun miehes kuulostaa tosi mäntiltä, ainakin ton painoasian suhteen. :| Tee itelles vaikka seuraavan viikon ajaks etukäteen tarkat ruokasuunnitelmat ja käy etukäteen ostaa ne kaupasta. Helpompi pysyä oikeassa ruokavaliossa vaikka tuntuis että intoa sillä hetkellä puuttuu. Ootko aina ollu suunnillee yhtä painava? Jos sulla on kuva itsestäs kun oot hoikempi niin katsele niitä ja katsele samalla kuvia joissa olet enimmilläsi jos löytyy. 10kg on jo tosi hieno luku ja ihme ettei miehesi huomaa yhtään muutosta. Itse varmaan huomaat varsinkin jos sovittelet vanhoja vaatteita tai sellaisia jotka ovat joskus melkein mahtuneet, mutta nyt mahtuvat hyvin.

Kiitos. Mies vaan aukoo päätä jos tuon kaupasta jotain kevyempiä juttuja. Mutta tekis muillekin hyvää jos suunnittelisin vähän tarkemmin mitä syödään ja milloin. Samalla vois suunnitella omatkin syömiset. Vaikka suht samoja syön mitä muutkin mutta vähemmän ja välipalana esim vaan porkkana tai omena.
Yhdet vanhat housut sain jo jalkaan ja ne tuntu hyvältä päällä.. Ja silti ei tullu sitä onnistumisen tunnetta. Kait pitäis nuo vanhat kuvat kaivaa jostain esille. vaikka niitä tosi vähän onkin. Oon siis raskauksien myötä 6 kpl lihonut. Jokaiselta jääny jotain ja sit alkanu oottaan seuraavaa niin ei hirveästi oo jaksanu koko painoa miettiä. Nuorin tuli keväällä 3v ja sillon aloin miettiin et paino vaan nousee vaikken enää oo ollu raskaana.
Nyt pitää lopettaa mut tuun uudestaan kun pääsen.

 

["Mari"]

Hyvä saavutus!

Itse ihan samalla vauhdilla pudottanut ja oon kyllä tyytyväinen. Normaalipainoon mulla on matkaa vielä viitisen kiloa, ne yritän jo jouluksi rutistaa pois. Sitten ennen kesää vielä pari, niin olen tavoitteessani.

Tsemppiä jatkoon.

 

[Ljudmila Stalina]

Mä uskon kun sun mies näke sua joka päivä, niin se ei huomaan sun laihdutus sen takia. Varmasti joku muu sen vielä huomaan :flower:

 

[versatile]

Tunnetko itseäsi muuten mitenkään masentuneeksi? Viesteistäsi saa kuvan että olet hieman surullinen, mutta toivottavasti se johtuu vain motivaatiovajeestasi. Lisäksi sun pitää arvostaa itseäsi enemmän jo tuosta pudotuksesta. Ole ylpeä että ne ennen pienet housut ovat nyt sopivat eivätkä vaikka vain entistä pienemmät ja etsi kaapista seuraavat housut, jotka otat tavoitteeksi. Sulla on vielä matkaa jäljellä, mutta on tuossakin ollut jo hommaa. Yritä vielä lisätä vaikka hyötyliikuntaa, jolloin energiankulutus kasvaa hieman ihan huomaamatta ja syö tosiaan niitä hedelmiä ym. välipalaksi. Jos mulla ois samalla lailla reagoiva mies, mäkin luultavasti laihduttaisin salaa. Luultavasti jos tietäs sun laihduttamisesta saattaisi alkaa ihan uudella innolla kyttäämään sun jokaista suupalaa.

 

["a p"]

[QUOTE="Mari";22331270]Hyvä saavutus!

Itse ihan samalla vauhdilla pudottanut ja oon kyllä tyytyväinen. Normaalipainoon mulla on matkaa vielä viitisen kiloa, ne yritän jo jouluksi rutistaa pois. Sitten ennen kesää vielä pari, niin olen tavoitteessani.

Tsemppiä jatkoon.[/QUOTE]

Onnittelut myös sulle! Mulla ois kans tavoitteena saada jouluksi tuo 6 kg pois. Ei vaan kärsis lipsua yhtään tai muuten ei onnistu.

 

["a p"]

Mä uskon kun sun mies näke sua joka päivä, niin se ei huomaan sun laihdutus sen takia. Varmasti joku muu sen vielä huomaan :flower:

Jossain takaraivossa ajatus että sanon sitte kun se 30 kg tippunu jos ei sitä ennen mitään huomaa.

 

["a p"]

Tunnetko itseäsi muuten mitenkään masentuneeksi? Viesteistäsi saa kuvan että olet hieman surullinen, mutta toivottavasti se johtuu vain motivaatiovajeestasi. Lisäksi sun pitää arvostaa itseäsi enemmän jo tuosta pudotuksesta. Ole ylpeä että ne ennen pienet housut ovat nyt sopivat eivätkä vaikka vain entistä pienemmät ja etsi kaapista seuraavat housut, jotka otat tavoitteeksi. Sulla on vielä matkaa jäljellä, mutta on tuossakin ollut jo hommaa. Yritä vielä lisätä vaikka hyötyliikuntaa, jolloin energiankulutus kasvaa hieman ihan huomaamatta ja syö tosiaan niitä hedelmiä ym. välipalaksi. Jos mulla ois samalla lailla reagoiva mies, mäkin luultavasti laihduttaisin salaa. Luultavasti jos tietäs sun laihduttamisesta saattaisi alkaa ihan uudella innolla kyttäämään sun jokaista suupalaa.

On tässä muitakin juttuja mitkä painaa. Eli ei tuo painon pudotus ole ainoa. Ollaan tällä hetkellä miehen kanssa aika monesta asiasta eri aaltopituudella. Ja se kyllä vaikuttaa mun mielialoihin.
Kait tää salassa pito sai alkunsa siitä et en luottanut itteeni niin paljon että saan jotain aikaseksi. Varmaan auttais jos ois joku jonka kanssa puhua. Tuntuu vaan et en halua kuitenkaan sitäkään että sit joku joka välissä utelee missä mennään.
Äidille joudun varmaan ensimmäisenä sanomaan kun ostaa jonkin verran vaatteita. tai siis ostaa muka itselleen ja sit antaakin ne mulle kun ei ollutkaan hyviä. Tähän asti oltu siis samankokoisia. Nyt varmaan mahtuis numeroa pienemmät vaatteet.
Ei vaan itellä nyt rahaa ostaa mitään uutta. Pitää toivoa että kirpputorilta löytyy kohta enemmän mitkä mahtuu päälle.