17-vuotias tyttäreni tekee mut hulluksi!

[toivoton äippä]

Nyt alkaa konstit loppua. Pähkinänkuoressa: tytön isän kanssa erottu liki 10 vuotta sitten. Tytöllä ollut kaikenlaisia ongelmia elämän varrella, mm. sosiaalisia ongelmia, masennusta, viiltelyä. Masennuslääkityskin on ollut nyt pari vuotta käytössä.

Kaikki näytti jo menevän ihan hyvin; pääsi haluamaansa kouluun ja poikakaveri löytyi. Vuoden seurustelun jälkeen poika jätti ja nyt on alkanut alamäki. Alkoholi on tullut kuvaan mukaan ja sen käyttö näyttäisi heti alkuunsa olevan ongelmallista. Esim. kaverit ottaneet 2-3 siideriä, mun tyttö on niin kännissä että silmät seisoo päässä. Ollaan tytön isän kanssa haettu häntä pari kertaa kaupungilta missä ollut kännissä. Nyt näyttää siltä, että kuvaan mukaan on tullut joku narkkari poika. Tuntuu aivan toivottomalta!

Sitten taas toisaalta koulu tuntuisi menevän hyvin, ja kun on jäänyt kiinni ryyppäämisestä hän on pitkän aikaa ns. kunnolla. mutta koko ajan saa pelätä jos tapahtuu jotain kauheaa. Taustalla on sellainen tunne, että hän vihaa mua, äitiään. En tiedä miksi, ehkä hän on katkera isänsä ja minun erosta, joka oli mun syy. Emme pysty kommunikoimaan juuri mistään. Hän ei puhu mulle mistään. Tiuskii ja käyttäytyy kuin kaikki olis ihan samantekevää mitä mä sanon tai teen. Sitten taas kun haluaa jotain, käytös muuttuu mielisteleväksi ja teennäisen ystävälliseksi. Välillä tuntuu että tyttö on niinkuin manipuloiva psykopaatti! Tunteeton, kylmä ja omaa etua tavoitteleva. Sekava sepustus, mutta kertokaa hyvät kanssaihmiset jotain kannustavaa, antakaa vinkkejä mitä tässä tilanteessa voi tehdä! Kyseessä siis esikoiseni.

 

[alkuper.]

No niin...tytön isä soitti. Oli just hakenu tytön kaupungilta jossa tää neiti oli vetäny kännit. Tyttö oli lähdössä kaverin kanssa Helsinkiin jouluna, ei todellakaan lähde. Voi helvetti!!

 

[vierailija]

ihan ensiksi voimia teille vanhemmille

onko tyttö edelleen hoitosuhteessa esim nuorisopsykiatrian polilla?
nyt teillä on viimeiset hetket hommata apua lapselle, kun hän täyttää 18 ei hoitoon pääse jos ei itse halua..

 

[moottoripyörävaras]

Häntä pystyyn! Sun tyttäres kuulostaa teini-ikäiseltä. Normaalilta sellaiselta. Itse olin aivan samaa kalibeeria ja niin vaan tuli ammatti hankittua ja perhe perustettua. Tilanne vaatii keskustelua ja ymmärrystä ja myös rangaistuksia oikein suhtautettuna. 17vee tuntee ittensä aikuiseksi. Puhu kuin aikuinen aikuiselle ja sano että häntä kohdellaan heti aikuisena kun käytös antaa myöden mutta se vaatii luottamuksen rakentumista.

 

[alkuper.]

Meillä on tällä hetkellä nyt niin typerä tilanne, että meillä on hoitosuhde pelkästään koululääkäriin. En halua alkaa selostaa meidän kaupungin palvelusysteemiä sen tarkemmin, ettei tutut tunnista. Eli kun lääkkeet loppuu, käydään uusimassa resepti koululla. Ei mitään keskusteluapua. Eikä tyttö edes halua sitä. Se tässä onkin pahinta. Diagnooseista sen verran, että viitteitä aspergeriin löytyy, mutta ei niin paljon että saataisiin siitä selvä diagnoosi. Tuntuu että liukastellaan tyhjän päällä. Vuoden päästä tyttö on 18 ja sen jälkeen multa loppuu konstit.

 

[vierailija]

Meillä on tällä hetkellä nyt niin typerä tilanne, että meillä on hoitosuhde pelkästään koululääkäriin. En halua alkaa selostaa meidän kaupungin palvelusysteemiä sen tarkemmin, ettei tutut tunnista. Eli kun lääkkeet loppuu, käydään uusimassa resepti koululla. Ei mitään keskusteluapua. Eikä tyttö edes halua sitä. Se tässä onkin pahinta. Diagnooseista sen verran, että viitteitä aspergeriin löytyy, mutta ei niin paljon että saataisiin siitä selvä diagnoosi. Tuntuu että liukastellaan tyhjän päällä. Vuoden päästä tyttö on 18 ja sen jälkeen multa loppuu konstit.

onnistuiskos päästä koulukuraattorille?
tai löydätkö itsellesi apua/ tukea jostain? vain jaksamalla itse, pystyt tukemaan lasta

luultavasti lapsella nyt tuo murrosikä vielä vaikuttaa, mut tosiasia on et kun se 18v tulee täyteen niin vanhemmat ei pysty enää paljoakaan tekemään.

 

[alkuper.]

Kyllä tuntuu että murrosikä on päällä ihan täysillä. Tytöllä kaikki kehitys on tullut vähän jälkijunassa,eli murrosikäkin on pahimmillaan nyt kun sen pitäisi kai olla jo menossa ohi? Itselläni on jaksamisen kanssa välillä tosiaan ongelmaa, kun nuorempia lapsia on useampi. Välillä ärsyttää kun kaikki energia tuntuu menevän tuon yhden ongelmalapsen tarpeisiin ja sisarukset vaativat osaansa tietenkin. Ja työssäkin on stressiä. Mutta oon kuitenkin vielä pysynyt tolpillani enkä todellakaan ole luovuttamassa. Haen tytön vaikka keskellä yötä mistä tahansa ja teen kaikkeni estääkseni häntä alkoholisoitumasta. Suvussani on monta surullista esimerkkiä alkoholismin kirouksesta.

 

[vierailija]

Ei toi nyt varmaan vielä mikään merkki ole juoposta. Jos joku asia on sellanen joka ärsyttää sua paljon jota sä et saa sen päähän menemään puhumalla ja se ei muuta käytöstään niin sun on haastettava se tappeluun. Jos sä jäät tappiolle on pelis kokonaan menetetty koska sen jälkeen se ei enää kunnioita sua. Mä en osaa muuta neuvoa. 17 vuotias ei sitten oo yhtään sama asia kun 13 vuotias.

 

[vierailija]

onnistuiskos päästä koulukuraattorille?
tai löydätkö itsellesi apua/ tukea jostain? vain jaksamalla itse, pystyt tukemaan lasta

luultavasti lapsella nyt tuo murrosikä vielä vaikuttaa, mut tosiasia on et kun se 18v tulee täyteen niin vanhemmat ei pysty enää paljoakaan tekemään.

Se 18 on vaan numero eikä se mitään muuta. Vaikka olis 30 ei se kyllä muuta mitään vaan äiti on tärkeä osa elämää sillonkin. Ei ne lapset laka olemasta omia lapsia koskaan.

 

[vierailija]

Anna alkoholisoitua vaan. Siinähän se lävähtäis omalle naamallesi menneet elämäsi virheet. Näkisit sinäkin omin silmin, että teoilla on seurauksensa. Mitä sä lapsesta välität, ethän ole selkeästi aikaisemminkaan kyennyt välittämään?
Ihan oikein sulle ja muille ketjuun vastanneille lapsen halveksijoille, että vuoden päästä et voi enää asioille mitään. Kunnon vanhemman sana ei lopu lapseen yhtä aikaa lain kanssa, vaan lapsi kuuntelee sellaist, jolla on sanoissaan jotain järkeä, vaikka ois 35-vuotias. Mutta ei siis sua. Katso, ettet pilaa seuraavienkin lastes tulevaisuutta ja keskity enemmän heihin. Esikoisesihan on jo melkein aikuinen, anna hänen mennä. Itsepähän olet lapsesi kasvattanut.
Ja kyllä, minulla on kaksi lasta, kiitos kysymästä. Vasta alakouluikäisiä. Mutta minun äitini on ehnyt liian pahoja mokia saadakseen milloinkaan anteeksi ja on pilannut minun elämäni niillä. Haukkuminen on mm. yksi niistä mokista.

Tuollainen teini-ikä ei muuten todellakaan ole normaalia lapsella, tyttösi ei tule pärjäämään.

 

[Ninettee]

Hei, olen vähän tytärtäsi vanhempi, 20v nainen. Ymmärrän huolesi nuortasi kohtaan, etenkin kun hänellä on ollut muitakin ongelmia... Masennusta, viiltelyä yms. Mutta ei tuo ole mitenkään epänormaalia jos 17v juo! Vaan hyysäri sanoo että ei saa juoda ja lukee kaiken lakikirjasta. Ei halua päättää mitään kasvatuksillisia asioita oman lapsensa/nuorensa kohdalla itse. Jos joku lastenkasvatus psykologi sanoo tietyllä tavalla, niin sä toimit tietysti heti niin omien lastes kanssa. Tai jos lakikirja sanoo, että alle 18v ei saa juoda alkoholia, niin se on sinulle ainut totuus. Vaikka monissa muissa maissa tuo että minkä ikäinen saa juoda alkoholia on vaihtelevaa. No joka tapauksessa, meitä ihmisiä on erilaisia ja jokainen toimii parhaaksi näkemällään tavalla, omien lasten kanssa kuitenkin aion toimia niin kun itsestäni äitinä hyvältä tuntuu. Minä kasvatan omat lapseni, eikä kukaan psykologi tai 100% lakikirjakaan.

Kyllä sun kuitenkin olisi ihan hyvä sille tytölles opettaa että ei tarvitse itseään ihan tuhannen tuiteriin juoda. Se on kuitenkin terveydelle vaarallista!

Se myöskin jos jollakin on huumeiden kanssa ongelmia, ei tee automaattisesti ihmisestä huonoa. Sinä et tiedä millaiset taustat elämässään sillä narkomaanilla on, päihdeongelma ei ole kokonaan hänen persoonansa, vaikka huumeet ihmisen persoonaa tietysti muuttaa etenkin pitkässä käytössä jonkun verran. Olen ollut ala-ikäisenä myös narkomaanien kanssa tekemisissä ja ihan siksi koska olen sydämellinen ihminen, nähnyt että hekin ovat ihmisiä ja miksi lyödä lyötyä, jos toinen on ihan hukassa, elämä vauvasta lähtien tähän päivään asti ollut vaikeaa, kyllä saa olla sellaistenkin ihmisten ystävä joilla on vaikeuksia... Mut pitää myös tietää et on ite tarpeeks vahva että ei sorru käyttämään huumeita tai muihin typeriin vaikeuksiin! Siitä en tiedä onko tyttäresi tarpeeksi vahva, kerta hän on henkisesti epätasapainoinen... Minusta ei kuitenkaan mitään narkomaania ole tullut, vaikka on ollut ystävissä myös henkilöitä jotka ovat käyttäneet huumeita.

Ehkä se ongelmainen poika ja ongelmainen tyttösi voisivat jopa osata tukea toisiaan. Kun molemmat tietää mitä on voida pahoin. Siitä voi seurata eheytyminen molempien kohdalla ajan kanssa tai sitten asiat menee vaan tuplasti enemmän solmuun... Suostu tapaamaan ainakin tämä poika.

Tyttäresi kuitenkin rupeaa olemaan myös aikuinen ihminen vähitellen ja sun pitäisi antaa hänen myös elää omaa elämäänsä, tehdä omat virheensä...

Enkä jaksanut lukea kuin aloitus viestin, pahoittelut siitä, koska asia on selvästi kuitenkin raskas. kommentoin siis pelkästään nyt sen perusteella. Sen verran lisään vielä kuitenkin tähän loppuun, että kuvitelkaa että 16v ja 18v seurustelee, no se 18v saa tietenkin lain mukaan juoda alkoholia, pariskunta käy jossain bileissä, niin pitäiskö sen 16v kieltäytyä ottamasta muutama bisse jos kuitenkin haluaa? Ei se muutama tuon ikäistä tapa. Kyse on jo isosta ihmisestä! Mulla ei koskaan ollu mitään rajoja ja olen juonut alkoholia 13v lähtien, omassa suvussani on myös alkoholisteja, minusta ei ole silti tullut alkoholistia, enkä minäkään antaisi ylä-aste ikäisen juoda, mutta 16-17v on ihan ok. Pumpulikasvatusta en suosi.

 

[vierailija]

Vakavalta tilanne kuulostaa. Eikä päihdekäyttökään normaalilta tuon ikäiselle, ja jos narkkarien kans pyörii. Ette te vanhemmat ole syyllisiä!
Mutta hakekaa apua itsellenne että jaksatte. Lasta ei voi pakottaa hoitoon, voi yrittää rauhallisesti tukea. Olkaa kovina ettette rahoita hänen päihteidenkäyttöään.

 

[vierailija]

Laittakaa tyttö kasvatuskotiin!