2,5-vuotiaan kiroilu

[jeppistä jee]

Onkos täällä kellään kokemusta rumien sanojen käytöstä?
V-sanaa on nyt alkanu tulemaan melkeen päivittäin naperon suusta.
Yleensä jos meinaa koskea johonki kuumaan tulee: "voi ittu on kuumaa". Kannattaako vaan ignoorata koko sana ja toivoa et se unohtuu vai mitä? Ollaan yritetty sanoo vaikka et "voi että onpa kuumaa" tms. siinä toivossa et v-sana korvautuis sillä, mut tää ei tietenkää sitä sitte toistele vaan korjaa että voi ittu.
Ajattelin että jos rupee sanomaan että noin ei saa sanoa, tai että toi on ruma sana niin tämäpä innostuu vaa lisää ku on kielletty.

 

[juuh]

Mistä on oppinut tuon sanan. Keinona on se, että se ihminen, jolta taapero on tuon oppinut, lopettaa kiroilun! lasta ei voi vaatia lopettamaan, jos joku muu saa kuitenkin kiroilla!

 

[vieras]

Meillä kyllä aikuinen kieltää lapsia puhumasta rumia. sanon, että tuo on tuhma sana, ja niitä ei saa meillä käyttää.

 

[vieras]

Jos lähipiirissä tuo kuuluu normaaliin kielenkäyttöön niin hankala sitä on lapselta kitkeä pois. Tuon ikäiset omaksuvat puhetyylinsä mallista.

 

[vieras]

Meidän likka kiroili tossa iässä kun pahempikin pultsari! Oltiin ihan niinkuin ei oltais kuultukkaan (vaikka välillä esim kaupassa oli vähän vaikeeta...), ja aika pian unohti koko homma! Turha muitten jeesustella mistä noin pieni tollasta oppii, vastaus on: ihan mistä vaan!

 

[vieras]

Mistä on oppinut tuon sanan. Keinona on se, että se ihminen, jolta taapero on tuon oppinut, lopettaa kiroilun! lasta ei voi vaatia lopettamaan, jos joku muu saa kuitenkin kiroilla!

Harmi vaan, ettei jokaista ohikulkijaa voi kieltää kiroilemasta...

 

[m]

Ensin kokeilla olla huomaamatta. Jos ei tehoa parissa viikossa niin uhkailu, kiristys ja lahjonta käyttöön.

 

[vieras]

Harmi vaan, ettei jokaista ohikulkijaa voi kieltää kiroilemasta...

Ei ne sanat ihan jokapäiväiseen käyttöön tuon ikäisillä pelkiltä ohikulkijoilta tartu. Kyllä siinä tarvitaan pitempi mallioppiminen jostakin.

 

[juuh]

Mistä on oppinut tuon sanan. Keinona on se, että se ihminen, jolta taapero on tuon oppinut, lopettaa kiroilun! lasta ei voi vaatia lopettamaan, jos joku muu saa kuitenkin kiroilla!

Harmi vaan, ettei jokaista ohikulkijaa voi kieltää kiroilemasta...

Joo-o, mutta eipä lapsi omaksu pitkäaikaiseen käyttöön satunnaisen ohikulkijan lausahduksia...

 

[maritu]

Meillä joko ollaan huomaamatta tai sanotaan jotain tyyliin, tuo *ittu on ruma sana, älä sano sitä.
Meiltähän se on oppinut.

 

[ap]

Ei meillä täällä kukaan tietenkää yleensä kiroile lasten kuullen mutta ite poltin vahingossa sormen tulikuumaan puuroon mikä sattu niin paljon et vahingossa lipsahti. Olen nyt kauhean huono äiti. Miten voi olla et just tämmöset asiat pitää heti omaksua, muut menee korvien ohi.

 

[vieras]

Meidän likka kiroili tossa iässä kun pahempikin pultsari! Oltiin ihan niinkuin ei oltais kuultukkaan (vaikka välillä esim kaupassa oli vähän vaikeeta...), ja aika pian unohti koko homma! Turha muitten jeesustella mistä noin pieni tollasta oppii, vastaus on: ihan mistä vaan!

Eipä ole alle kouluikäiset koskaan kiroilleet, vaikka satunnaisesti ovat esim. bussimatkoilla teinien vähemmän kaunista kielenkäyttöä kuunnelleet. Oman kokemukseni vuoksi en usko siihen, että lapsi oppisi ruman kielenkäytön ihan mistä vaan. Kyllä sitä täytyy säännöllisesti kuulla, että se tarttuu, erityisesti kun on ihan pienistä lapsista kyse.

 

[M Y R K K Y]

Sama juttu täällä.Poika kohta 3 ja isoveli 15 kun sitä V-sanaa viljelee uhkailuista huolimatta.Samoin kohta 11 v kolmoset, varsinkin jos sattuu taikka tippuu joku niin Voi V....!
tulee ja painokkaasti.
Olen alkanut isoja rankaisemaan jos tuo sana tippuu vielä ja toivon että se auttaa myös pienempään.
Isommat eivät ole juurikaan kiroilleet, 11 vee poika sanoo että heillä kaverit kiroilevat tosi paljon.
Samoin 15 vee sanoo että ihan normia kaveripiirissä.
Oon vaan todennut että kotona on osattava jättää ne veesanat sun muut pois.
Ei ole kivaa kun pieni kulkee ja hokee moisia.

kohta 5 vee tyttö tulee aina kielimään ja sanoo että taas poika kiroili ja sanoi tuhman sanan.
Sanoo ettei saa sanoa paskoja ja vittuja...
Se tulee niin hyvin tytöltä. Hän ei ole kiroillut koskaan, kuten ei isommatkaan pienenä.
Mutta tä on juur suuren perheen yksi haasteista!!

Itse kiroilen joskus, mutta sana on perhana ja s-tana.Yleensä jos tippuu joku taikka sattuu...
Mies ei kiroile laisinkaan.

Mutta ollaan sanottu että sanoja joiden merkitystä ei tiedä ei tarvi sanoa.
Eikä poika tiiä mitä ne tarkoittaa joten sellaisia ei sanota.
Mutta 3 vee tulee oikein tarkoituksella välillä tuohon eteen ja nauraen hokee...ittu, itttttuuuu!
Että hän kokeilee kuinka menee läpi.
Yleensä koitan aika nautraalisti kysyä mitä se hänen mielestä tarkoittaa.Ja kun ei tiedä, sanon ettei sellaisia sanoja sanota.
Ja se on typerä sana kun ei mitään tarkoita.
Siihen se taas sillä kertaa loppuu...mutta koittaa taas hetken päästä!