3w lapsen kiroilu?!

["huolissaan"]

Lapsi aloitti kiroilemisen n.lähemmäs kolmevuotiaana.
Nyt täytettyään kolme, ja aloitti päivähoidon, on kirvaaminen koventunut.
Itsellä päässyt parikertaa sammakko suusta,mutta oon onneksi oppinut olemaan käyttämättä.
Lapsen isä taas viljelee v sanaa ja saatanaa,helevettiä, ja perkelettä.
Hirvittää kun äsken nukkumaan laittaessakin huuteli sängystä " v****"
päivähoidosta hakiessa hoitaja kertoo jokapäivä että on puhunut rumia..ja vielä mitä sanoja käyttäen.
Tosin outoa on myös se, että itse oon käyttäny sanaa : voi herrajumala!
Lapsi on hokenut muutamanapäivänä pelkkää voi herrajumalaa ja pphoitaja laskee tämänkin kirvaamiseksi.
Neuvolasta sain ohjeet,että jätä huomiotta vaikka raastaakin korvia, lopettaa aikanaan. Hoidossa taas hoitotäti sanoo että "meillä ei ole ruukattu puhua rumia".. jolloin lapsi jälleen innostuu kun se on kielletty asia.
Oon sanonu hoitajalle että olisi huomioimatta, niinkuin kotonakin olemme tehneet.
jolloin kiroilu on osittain kadonnut. sitten taas lapsen isä päästää semmosen litanian suustaan,että sitä hoetaan seuraavat viikonpäivät..

apuja,neuvoja vinkkejä kellään?

 

[Nooooh]

Meillä on ollut kahta tapaa käytössä, tosi rumasti puhumisestä jäähylle. Voi myös "pestä suun" eli purskuttaa vettä ja huuhtoa rumat sanat pois. Kerran on jouduttu noin tekeen, ihan lapsi on ymmärtänyt kun on selitetty että ei saa käyttää tuollaisia sanoja. Voi herrajumala ei mun mielestä nyt ole mitään kiroamista vaan päivittelyä. Tietysti jos hoitaja on kovin uskonnollinen voi katsoa että tuokin on rumien puhumista.

 

["vieras"]

Tuo huomiotta jättäminen toimii ainoastaan silloin, kun kyse on yksittäisestä kirosanasta jolloin lapsi todennäköisesti ei edes tiedä sanoneensa jotain rumaa. Jos lapsi kiroilee tietoisesti ja usein, huomiotta jättäminen on sama kuin hyväksyisit kiroilun. Ihan ehdottomasti lapselle on selitettävä että kiroilu on rumaa eikä todellakaan hyväksyttävää käytöstä. Samoin miehesi voisi miettiä kielenkäyttöään lapsen läsnäollessa sekä tehdä selväksi ettei hänkään hyväksy lapsen kiroilua vaikka itse kiroileekin.

 

["vieras"]

Ensin isä kuriin, sitten lapsi.

 

[aloituksen kirjoittaja]

olen kokeillut myös kieltämistä, olen selittänyt että on tosi ilkeää puhua rumia. olemme eronneet mieheni kanssa,asumme kuitenkin lähekkäin.isä ja lapsi ovat päivittäin tekemisissä.lähes. . viikonloppuisin jos on isällään ollut, niin kun tulee kotiin, alkaa mahoton kirvaaminen. aivan kuin osottaisi mieltään jostain!
en tiedä enää mitä teen.tuntuu niin pahalta.olen isällensä sanonut että on loputtava.syyllistää minua!
lapsi sitten selittää että "miski ei saa sanoa, sanoohan isikin niin!"

 

["eräs"]

Meillä loppui kiroileminen siihen, että kieleen sipaistiin pikkasen valkopippurii tms pippurijauhetta. Tämä tehtiin niin isälle kuin lapsellekkin. (isän noituessa lapsi sai laittaa pippurin) Lapselle ei tarvinnut tehdä kuin 2 kertaa ja siihen loppui.

 

["vieras"]

Ehdota päiväkodissa että ottavat asian tiimoilta yhteyttä suoraan isään.

 

["vieras"]

meillä 3v keksi kirosanat ja oppikin sitten ne a:sta ö:hön... ja käytti niitä. kiellot ei auttanu vaan yllytti paremminkin. sitten ei noteerattu mitenkään ja ne väheni ja lopetti. sitten alotti uudelleen. sitten sovittiin että kotona saa kiroilla muttei muualla ja hups, unohtui se kotona kiroilukin siinä muutaman päivän päästä.

 

[kikatus]

Meillä oli kans kaksi kiroilijaa.
Viime joulun alla oli pahinta kun kuopus oli 3v. Ja kyllä keillettiin kiellettiin ja kotona en kiroillut, oppivat ne muualta.
Kerroin pari tilannetta yhteen olojen tapahtumien ketjuun ja minä olinkin sitten paskin pasltammamma forever kun haaskat kävi päälle, mutta nyt huoomaan että en ollutkaa ainut jonka lapsi kiroilee joskus

..Meni muuten ohi lapsi on pian 4 ja ei kiroile.

 

["vieras"]

Meillä oli kans kaksi kiroilijaa.
Viime joulun alla oli pahinta kun kuopus oli 3v. Ja kyllä keillettiin kiellettiin ja kotona en kiroillut, oppivat ne muualta.
Kerroin pari tilannetta yhteen olojen tapahtumien ketjuun ja minä olinkin sitten paskin pasltammamma forever kun haaskat kävi päälle, mutta nyt huoomaan että en ollutkaa ainut jonka lapsi kiroilee joskus

..Meni muuten ohi lapsi on pian 4 ja ei kiroile.

sehän kuuluu lapsennormaaliin kehitykseen, siis kiroilukin.
oikeesti en tajua näitä palstamammoja jotka on niin täydellisien lasten äitejä... huokaus... varmaan heillä on päiväunissään vain niitä täydellisen täydellisiä lapsiä, koska en ole koskaan tavannut oikeasti niin hyviä muksuja kuin täällä käyvillä äideillä on.
itse voin sanoa rehellisesti että meidän lapset ei todellakaan ole täydellisiä ja äiti vielä vähemmän ja en yritä esittää muuta!=)