2,5v vaatii vanhempia koko ajan leikkimään kanssaan, pitääkö mun leikkiä koko jatkuvasti, koko päivä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Suvianna
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Suvianna

Vieras
onko muilla tällaista että lapsi vaatii vanhempia leikkimään koko ajan kanssaan.

meillä 2,5v lapsi ei suostu leikkimään yhtään leluillaan yksin, vaatii koko ajan äitiä/isää leikkimään kanssaan, varsinkin kaikkia mielikuvitusleikkejä.

luetaan kirjoja, askarrellaan ja piirretään mutta en oikein jaksaisi koko ajan leikkiä lapsen kanssa ja olla ihan siinä vieressä vaikka kotiäitinä vielä oonkin. Kotitöitäkin pitäs ehtiä tehdä. Kyseessä on ainut lapsi ja toista ei ole tulossa :( joten leikkikaveria ei hänelle saada omasta takaa.

Kotitöihin lapsi ei jaksa osallistua, välillä hetken aikaa, sitten alkaa mankumaan leikkimään. Useimmiten ei edes hae lelujaan itse vaan vaatii että rakennan hänelle jotain esim. legoista.

ollaankohan liikaa leikitty hänen kanssaan kun ei osaa yksin olla? Puistoon jos mennään ei halua leikkiä muiden kanssa, vaan äiti/isä kelpaa.
huoh. kohta olisi tarhaan meno lapsella edessä saa nähdä mitä siitä tulee..
 
En mä ainakaan leiki. Tekee ihan hyvää kehittää vähän omaakin mielikuvitusta ja oma-aloitteisuutta. Sellaiset aikuiset on todella rasittavia, jotka ei osaa ikinä mitään hommaa itse aloittaa saatika, että itse tajuaisivat, että voi vaikka töissä ehdottaa toimintatapoja tms. kun keksii jotain kätevää. Mietin aina joskus leikilläni, että onko nää niitä, joiden äidit on leikkiny niiden puolestakin. :D
 
Onneks meillä on kaksoset, just tässä iässä alkaa näkyä entistä enemmän kuinka paljon heistä on seuraa toisilleen, eivät paljon vanhempia kaipaa leikkeihin. Tappeluita saa olla kyllä setvimässä ja lelujen siivoamisessa pois leikkien jälkeen on vielä opeteltavaa...
 
Ainokaisemme meni hoitoon 2 v 2 kk vanhana. Sitä ennen lapsikaverien tapaaminen oli aika satunnaista ja leikittiin hänen kanssaan. Tuon ikäinen muutoinkin leikkii vielä aika paljon rinnakkaisleikkiä, eikä osaa kaverinsa kanssa leikki yhteistä leikkiä. Sanotaankin ettei alle 3 vuotias vielä tarvitse kavereita, vaan vanhempia.

Aikaa myöten pojallamme leikit ovat muuttuneet ja osaa leikkiä itsekseenkin. Toki kaveripulassaan lähes päivittäin kysyy vanhempia mukaan johonkin leikkiin ja usein siihen menenkin hetkeksi. Ei ole tarvetta tuntikausien leikkisessioihin.

Kun lapsi alkaa olla 3 vuotta, niin kannattaa sopia vanhempien kanssa leikkitreffeistä. Kannattaa pyytää heitä kotiin, jotta alkaa oppimaan tavaroiden jakamista tms. Pelkkä leikkikentällä tapaaminen ei riitä.

En kyllä usko, että lapsen mielikuvitusta voisi tappaa liialla leikkimisellä. Kyllä lapsikin voi johtaa leikkiä.
 
Olisi se hyvä oppia lapsen leikkimään yksinkin. Auttaako, jos sanot jo heti ennen leikin aloittamista, että leikit hetken lapsen kanssa ja alat sitten tekemään ruokaa (tai mitä ikinä haluatkin tehdä)? Meillä monesti tehdään niin että olen leikin aloituksessa mukana ja jossain vaiheessa vain sanon että jatka vaan, äidin pitää nyt alkaa tekemään ruokaa ja lähden itse muihin hommiin.

Etenkään missään piirustushetkissä en ole mukana ollenkaan, askarteluissa kyllä kun niissä tarvitsee apua, mutta piirtelyt/maalaamiset ym. on sellaisia joita lapsi voi ihan hyvin tehdä yksinkin.
 
olen yrittänyt tuota että aloitan leikin ja sitten lapsi leikkisi itsekseen mutta ei , sanoo yleensä että ei sitten ja lopettaa leikin siihen paikkaan ja mankuu lahkeessani minua leikkimään.

esim. tänään piirrettiin ja antoi minulle kynän että äiti piirtää tällä ja sitten yhdessä pitää hänen kanssa piirtää paperille. jo pelkästään siitä että menin vessaan älillä alkoi huuto. sitten yritin hivuttautua tekemään ruokaa niin lopetti piirtämisen ja heitti kynät lattialle.

ihan mahdotonta välillä, ja tosiaan en pääse edes vessaan rauhassa ilman että haluaa tulla mukaan tai sitten huutaa..
ulkoilu on kanssa myös aika kamalaa..haluaa yleensä vaan kävellä äitin kanssa ja usein käsi kädessä. ei tykkää remuta esim. lumessa, pulkassakin huutaa vaan. Nyt jäisellä kelillä ei suostu kävelemään yhtään yksin kun pelkää kaatuvansa. On jotenkin kaikin puolin arka ja vanhemmissa kiinni.
 
olen yrittänyt tuota että aloitan leikin ja sitten lapsi leikkisi itsekseen mutta ei , sanoo yleensä että ei sitten ja lopettaa leikin siihen paikkaan ja mankuu lahkeessani minua leikkimään.

esim. tänään piirrettiin ja antoi minulle kynän että äiti piirtää tällä ja sitten yhdessä pitää hänen kanssa piirtää paperille. jo pelkästään siitä että menin vessaan älillä alkoi huuto. sitten yritin hivuttautua tekemään ruokaa niin lopetti piirtämisen ja heitti kynät lattialle.

ihan mahdotonta välillä, ja tosiaan en pääse edes vessaan rauhassa ilman että haluaa tulla mukaan tai sitten huutaa..
ulkoilu on kanssa myös aika kamalaa..haluaa yleensä vaan kävellä äitin kanssa ja usein käsi kädessä. ei tykkää remuta esim. lumessa, pulkassakin huutaa vaan. Nyt jäisellä kelillä ei suostu kävelemään yhtään yksin kun pelkää kaatuvansa. On jotenkin kaikin puolin arka ja vanhemmissa kiinni.

Kyllähän sun täytyy osata laittaa rajat lapselle; ei lapsi saa pomottaa aikuisia.
Sulla on kova koulu edessä kun uhmaikä pahenee!
 
Mullakin tuli vähän liikaa leikittyä lapsen kanssa alkuun. Siis siinä mielessä liikaa, ettei lapsi osannut yhtään leikkiä yksin ja itelleni tuli totaalikyllästyminen. Ei tästä syytellä ketään tarvi, taikka huonoa omatuntoa potea. Ite aloin joskus kun lapsi oli lähemmäs kolme ihan sanomaan et nyt äiti tekee tätä, voit leikkiä itse vähän aikaa. Voi ottaa vaikka lelun viereen jne. Vaikka miten manku niin sanoin et ei kun nyt äiti ei ehdi, leiki itse. Tietty sit aina joskus leikinkin, mutta en läheskään niin paljon kuin ennen. Nyt melkein 4v. lapsi ja osaa tosi hyvin touhuta yksinään.
 

Yhteistyössä