2-vuotiaan pelot

[pimpulapampula]

Mitä 2- vuotiaanne pelkäävät vai pelkäävätkö mitään? Haluaisin vähän tuntumaa siitä, onko meillä herkkä tyttö kun pelkää aika paljon asioita: Rölli-peikkoa, lauluja, joista kuuluu jotain omituisia ääniä (kuten sammakon kurnutusta), leluja, joista lähtee jokin ääni (ei tosin kaikki äänilelut) ja nyt viimeisimpänä enkeliä... Ovat hoidossa laulaneet "maan korvesa kulkevi" ja on alkanut hirveästi kysymään, että missä enkeli on. Olen sitten selittänyt, että sitä ei näe, mutta jokaisella on oma suojelusenkeli. Olen näyttänyt kuviakin. Mutta nyt koko ajan hokee, että "ei tarvi pelätä enekliä" ja itkeä tihrustaa. En oikein ymmärrä, että mistä tällainen herkkyys johtuu ja miten sitä voisi parhaiten tukea, että ei pelkäisi niin kovasti. On muuten tosi hurjapää ja vauhdikas eikä mitenkään ujo. Minkälaisia kokemuksia teillä on?

 

[Kynsilakka]

Tuossa iässä alkaa mielikuvitus kehittyä ja sehän on vain hyvä asia!

Meillä (2,5v.)pelätään huoneessa lentävää tokkuraista kärpästä, joka heräsi jostain ikkunanraosta talviuniltaan. Kovaääninen niistäminen, pienet tapaturmat muistuvat usein mieleen, sähkövatkain jne.

Ne menevät ohi, kun asioihin tottuu ja ymmärrys kasvaa. Lapset peilaavat asioita ihan eri tavalla kuin aikuiset. Niistä puhutaan usein, ja vaikka aikuisesta pelot ovat ihan turhia ja keksittyjä, ne ovat todellisia lapselle.

Pelko on tunne ja sitä pitää oppia käsittelemään kuten muitakin tunteita.

 

[Emmuli71]

Meiän neito 2v3kk on myös ruvennut pelkäämään. Esim.pölynimuria. Piirtää joskus jopa kuvan kauheasta "imulista",joka on "hilviö". Lisäksi kysyy jokaista outoa ääntä "mikä tuo on?". Kaikkein eniten pelkää ääntä,mikä tulee kun lumet tippuu katolta. Ja isoveli 4,5v vielä kiusaa supattamalla korvaan että "kohta lumet tippuu katolta".

 

[Lumette]

Voi, meidän vilkkaalla mielikuvituksella varustettu esikoistyttö alkoi pelkäämään ihna ihme asioita jo 1,5-vuotiaana ja 2-vuotiaana oli toi vaihe pahimmillaan. Lisäksi vierasti ihan hirveesti esim. kaupassa ihmisiä. Vaan kun 3 vee tuli täyteen, niin tytöstä tuli todella sosiaalinen ja eipä enää turhia pelkää, joskin herkkä neiti on, kuten on aina ollut. Kuopus on nyt 1,5 vee ja alkanu myös vähä vierastamaan, jotain vähä pelkääkin, mutta ei samalla tavalla kuin esikoinen. Ei liene niin vilkas mielikuvitus tällä tytöllä ja on muutenki eri luontoinen kuin esikoinen. Mutta että ikään toi vaihe kuuluu ja kellä on voimakkaampi, kellä ei niin.