Riippuu tilanteesta; raivokasta uhmakohtausta, joka alkaa esim. siitä että äiti erehtyi ottamaan pipon lapsen päästä sen sijaan että lapsi itse riisuu, on hankala rauhoittaa muuten kuin hiimailemalla lapsen lähettyvillä niin että kun pahin pettymys laantuu on syli ja hali saatavilla. Nämä kohtaukset ovat yleensä yhteydessä nälkään ja väsymykseen ja tuntuvat aikuisesta täysin irrationaalisilta.
Sitten on tilanteet, jossa lapsi tekee jotain ei-toivottavaa, kuten hakkaa ruokapöydässä lusikalla pöytää. Lasta kielletään ensin, toisella kertaa kiellettäessä sanotaan että jos vielä joutuu asiasta sanomaan niin lapsi joutuu pois pöydästä. Pöydästä poistaminen laukaisee kriisin, lapsi alkaa itkien / raivoten haluamaan takaisin tuoliinsa. Tässä vaiheessa sanotaan että mennään rauhoittomumaan ja kiikutetaan lapsi sohvalle istumaan. Riippuen tilanteesta jää siihen hetkeksi yksin ja sitten vanhempi menee viereen, ottaa syliin jos lapsi haluaa, kysyy miksi lapsi joutui pois pöydästä ja ehdottaa paluuta ruokapöytään. Tässä vaiheessa lapsi on tietysti jo rauhoittunut, sylitellään niin kauan kuin tarvis.
Kolmas skenaario meillä on se, että lapsi suuttuessaan heittelee leluja, tai ei muutamista kehoituksista huolimatta ala vanhemman apuna siivoamaan lelujansa lattialta / keittiön pöydältä yms. Tällöin sanotaan että lelu(t) lähtevät jäähylle, ja ne menevät varaston ylähyllylle vähintään seuraavaan päivään asti. Nyt kun lapsi on 2v9kk niin lelujen jäähylle laiton uhka riittää mainiosti siihen, että lapsi itse alkaa keräämään leluja paikoilleen. Ja joka kerta ei tarvitse edes uhkailla, vaan leluja aletaan siivoamaan pyydettäessä.
Lasta itseään ei meillä laiteta jäähylle, vaikka tuo rauhoittumaan meneminen sitä periaatteessa onkin. Ei vain olla kutsuttu sitä jäähy-nimellä. Olemme huomanneet sen, että pieni hetki yksin saa lapsen rauhoittumaan huomattavasti nopeammin kuin jos vanhempi olisi koko ajan vieressä. Emme ole kellottaneet mitään aikaa (minuutti/ikävuosi vai miten se oli), vaan käväisseet esim. itse vessassa ja menneet sitten lapsen kanssa sohvalle.
tätä on vaikea selittää mutta lyhykäisyydessään varsinkin 2v meillä ainakin eli niin hetkessä ettei kauaskantoiset palkintojutut oikeen toimineet.