2v1kk ja päiväunet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja milla.-
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

milla.-

Vieras
Meillä on "vähän" vaikeuksia saada tyttöä nukkumaan nykyään päiväunia. Voi olla, että nukahtamisessa menee jopa 1,5h, minkä jälkeen tyttö nukkuu tunnin. Illallakin nukahtaminen vie aikaa, mikäli päivällä ei ole ollut erityisen paljon kaikenlaista ohjelmaa (esim. oltu lähes koko päivä ulkona). Kuitenkin tämänikäisen olisi kai hyvä päiväunet nukkua? Mikäli unet jäävät väliin, on tyttö illalla aika väsynyt ja kiukkuinen. Nukahtaa kyllä sitten yleensä hienosti yöunille n. tuntia aiemmin kuin päiväunipäivinä.
Pahimmillaan nukuttaminen siis vie aikaa n.2-2,5h vuorokaudesta. Kuitenkin tyttö selvästi tarvitsisi vähän päiväunta, sillä on illalla siis väsynyt, jos unet jäävät väliin. Miten te olette toimineet vastaavassa tilanteessa? Toki tyttö on vielä nuori, mutta ollut aina aika vähäuninen. Yöunta nukkuu normaalisti n.10-10,5 tuntia, päiväunien jäädessä pois n.11-11,5 tuntia. Unen määrä/vrk pysyy siis suhteellisen samana.
 
Hmm, minusta kuulostaa siltä että päiväunet alkavat jäädä pois tytöltäsi. Mä en omaa 2v2kk vanhaa tyttöäni enää viikonloppuisin useinmiten varta vasten yritäkään nukuttaa päiväunille..
 
Kun päiväunet alkavat jäädä pois, niin siinä menee muutama päivä uuden rytmin hakemisessa.

Oma tyttö otti vielä 4v päiväunet aika säännöllisesti joka kolmas päivä.
 
samaa olen minäkin huomannut meidän 2v tytöstä. päivisin nukkuu päikkärit klo 12.-14.00. vaikka kuinka yrittäisi touhuta päikkäreiden jälkeen paljon, illalla menee reilu tunti nukahtamiseen. mutta jos ei ole nukkunut päikkäreitä niin illalla nukahtaa 5 minuutissa, kun on niin väsynyt. että aina meillä ei nukuta päikkäreitä.
 
Mietin vaan, että voiko vasta kaks vuotta täyttäneeltä vaan tuosta noin vain jättää päikkärit pois kokonaan? Ehkä se sitten ois meidän ratkaisu. Toisaalta en itse millään viitsisi luopua päivän ainoasta lepohetkestä! Yleensä vauvakin nukkuu ainakin osittain samaan aikaan, ja saan ehkä itsekin otettua päikkärit, jos yöunet ovat olleet huonot... mutta tämä nukuttamisrumba on sekin aikamoista.
 
Lyhennä yöunia. Meillä 2 v tyttö nukkuu 12h vuorokaudessa hyvin tarkalleen. Yöllä nukutaan 10h ja päivällä 2h. Yöunet nukutaan 21-07.00 ja päikkärit 12-14.00.
2-vuotias on minusta aika pieni jättämään päikkärit pois. Minun mielestäni on tärkeää rauhoittua hetki päivällä. Toki voi olla ettei kaikki oikeasti tarvitse päiväunia, mutta omassa tuttavapiirissä lapset nukkuvat päikkärit vielä 4-vuotiainakin. Jos on paljon touhua ja aktiviteettejä, niin luonnollisesti untakin tarvitsee silloin enemmän.. Yleensä hoidossa olevat lapset nukkuvat enemmän kuin kotona olevat.
 
Yöunet ovat meillä usein vielä rikkonaisia, unille mennään n.21:30 ja aamulla noustaan n.8. Mieluummin kyllä jätän päikkärit pois kun verotan yöunia. Illalla on mukava olla omaa aikaa ja aamulla taas haluan nukkua mahdollisimman pitkään, yöt kun ovat aika katkonaisia...
 
Meilläkin samaa, tyttö 2-v. Mielestäni tämän ikäinen tarvitsee kuitenkin vielä päiväunet. Ainakin meillä. Meidän neidille on meinaan ihan sama nukkuuko vaiko ei päiväuni, yöunille käy kuitenkin yhtä myöhään. Päivinä jolloin ei ole nukkunut päikkäreitä tyttö on ollut tosi kiukkuinen ja väsynyt, kinastelua tulee joka asiasta. Selvästi on väsynyt, mutta taistelee päiväunia vastaan täysillä! Ilmeisesti uhmaikäänkin kuuluvaa ja ainakin aiemmissa saman aiheisissa keskusteluissa moni on sanonut, että helpottuu ajan kanssa ja on vain vaihe, joka menee monesti ohi n. 2,5-vuoden ikään mennessä, kun vain jaksaa sitkeästi yrittää nukuttaa vielä päiväunille. Sitä 2,5 vuoden ikää siis odotellessa...:(
 
Välttämättä reilu kaksi vuotias ei tarvitse enää päikkäreitä. On tosi yksilöllistä. Kuulostaisi ap siltä, et teillä ei niitä päikkäreitä tarvittaisi, kuinka kurjaa se sitten onkin. Menisikö illalla sitten aikaisemmin nukkumaan ja nimenomaan helpommin, jos ei nuku päiväunia. Riittäisikö, että pitäisitte lepohetken ilman unia esim. lukisitte tai tekisitte jotain muuta rauhoittavaa? Hurjan kauan teillä menee päivästä tuohon nukuttamisruljanssiin..
 
Meillä ollaan jo yli sen maagisen 2,5v iän, mutta nukuttaminen ei kyllä mitenkään helpottunut. Jätettiin päikkärit pois ja ekat pari viikkoa oli ihan hirveää kiukuttelua, sitten alkoi yöunet pitenemään kun lapsi tottui uuteen rytmiin. Vaikka mietin, että miten sitä jaksaa ítse ilman päiväunia (meilläkin vauva) niin paljon helpompaa kyllä on nyt, kun ei tarvitse tuntikausia taistella nukuttamisen kanssa niin että kaikki ovat kiukkuisia, ja sekin auttaa jaksamista että päivän menot voi suunnitella vähän rauhallisempaan tahtiin (esim. ei tarvitse heti aamupalan jälkeen rynnätä puistoon että ehtisi takaisin ennen päikkäriaikaa).
 
Kyllä 2 vuotias tarvitsee vielä päiväunet. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että juuri päiväunien aikana lapsen hermosto kehittyy. Syyttäkää sitten vain itseänne, kun lapselle tulee vaikeuksia myöhemmin (ADHD yms. neurologisia sairauksia).

Ap:lle antaisin neuvon, ettei mitään NUKUTTAMISTA tehdä, vaan päiväunille meno tapahtuu aina saman rutiinin mukaan. Lapselle kerrotaan aina jo etukäteen, mitä seuraavaksi tapahtuu. Esim. ruokailun jälkeen leikitään vähän aikaa, sitten rauhoitutaan vaikkapa kirjan ääressä. Annetaan pusu ja toivotellaan hyvät päiväunet. Lapsi saa nukahtaa itsekseen.

Kun sama rutiini toistuu päivästä toiseen, eikä vanhemmat lähde mukaan lapsen pompotteluyrityksiin, niin tuon ikäinen lapsi tajuaa hyvin nopeasti, että päivälepoa vastaan on turha taistella ja unikin tulee paremmin. Lapselle voi sanoa, ettei ole pakko nukkua, mutta päivälevosta ei luovuta ja sen aikana ollaan hiljaa omassa sängyssä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sfhhgj:
Kyllä 2 vuotias tarvitsee vielä päiväunet. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että juuri päiväunien aikana lapsen hermosto kehittyy. Syyttäkää sitten vain itseänne, kun lapselle tulee vaikeuksia myöhemmin (ADHD yms. neurologisia sairauksia).

Voi jessus, taas joku syyllistäjä-besserwisser iski.

 
Alkuperäinen kirjoittaja sfhhgj:
Kyllä 2 vuotias tarvitsee vielä päiväunet. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että juuri päiväunien aikana lapsen hermosto kehittyy. Syyttäkää sitten vain itseänne, kun lapselle tulee vaikeuksia myöhemmin (ADHD yms. neurologisia sairauksia).

Hmmm... Meille sanottiin jo pojan 1v3kk neuvolassa että pitää varautua siihen, että päiväunet jää pian pois. Mä olin ihan kauhistunut, että ei kai nyt vielä! Oikeastaan päivän ainut hetki kun sai hengähtää, oli just pojan päiväunien aikana. Mut niin vaan parin kuukauden päästä päikkärit jäi, pikkuhiljaa. En ruvennut väkisin nukutteleen montaa tuntia, kun kerta neuvolassakin sitä pidettiin turhana. Kuulemma kotihoidossa oleva lapsi ei välttämättä tarvii niin pitkään päikkäreitä kuin muualla hoidossa olevat, elämäntahti on rauhallisempaa ja saa enemmän huomiota jne.

Olen myös kuullut, että lapsen hermosto kehittyy just lapsen nukkuessa, mut muistelisin kyl et se oli ennemminkin tossa ennen yhden vuoden ikää...
 
Alkuperäinen kirjoittaja sfhhgj:
Ap:lle antaisin neuvon, ettei mitään NUKUTTAMISTA tehdä, vaan päiväunille meno tapahtuu aina saman rutiinin mukaan. Lapselle kerrotaan aina jo etukäteen, mitä seuraavaksi tapahtuu. Esim. ruokailun jälkeen leikitään vähän aikaa, sitten rauhoitutaan vaikkapa kirjan ääressä. Annetaan pusu ja toivotellaan hyvät päiväunet. Lapsi saa nukahtaa itsekseen.

Kun sama rutiini toistuu päivästä toiseen, eikä vanhemmat lähde mukaan lapsen pompotteluyrityksiin, niin tuon ikäinen lapsi tajuaa hyvin nopeasti, että päivälepoa vastaan on turha taistella ja unikin tulee paremmin. Lapselle voi sanoa, ettei ole pakko nukkua, mutta päivälevosta ei luovuta ja sen aikana ollaan hiljaa omassa sängyssä.

Tämän voi kirjoittaa vain joku, jolla ei ole koskaan ollut vastaavan kaltaisia ongelmia. Kaikkiin nukkumis-, nukuttamis- ja uniongelmiin löytyy aina joku "tietäjä", joka kertoo että kyllä lapsi nukahtaa itsekseen kun vain vanhemmat lakkaavat kiinnittämästä asiaan huomiota. Turhaa edes alkaa tässä perustella miksi näin ei vain kaikilla tapahdu. Jos omat lapsesi ovat sellaisia, jotka jäävät nukahtamaan itsekseen, niin ole tyytyväinen, mutta älä yritä tulla neuvomaan muita!
 
Niin, tuosta "nukuttaminen" sanan käytöstä.. meillä tyttö nimenomaan kyllä nukahtaa itsekseen päikkäreille, jos on nukahtaakseen, ja ihan junnusänkyyn, josta pääsisi itse pois. Itse voin siis puuhailla keittiössä tai imettää vauvaa tms. sillä välin, kun tyttö lepäilee/yrittää nukkua sängyssään. Mutta siitä huolimatta, ettei tarvitse varsinaista nukuttamista, ei kyllä siis aina 1,5h:ssakaan nukahda, eli ei vain ilmeisesti ole väsynyt. Jotenkin koen itse kuitenkin tämän "nukuttamisen" vähän turhauttavana, koska en oikein tiedä, pitäisikö siitä luopua vai ei. Toki voisin varmaan ottaa jonkin säännön, että jos ei ole vajaaseen tuntiin nukahtanut niin sitten lepäilyt saavat riittää, tai jos on nukkunut oikein pitkät yöunet niin en edes yritä laittaa unille. Olen vain huomannut, että jos saa jättää yhtenä päivänä nukkumiset nukkumatta, on vähän vaikeampi tapaus laittaa lepäilemään seuraavana päivänä. Huomaa siis, että ei ole pakko nukkua, ja yrittää tulla pois sängystäkin, kun normaalisti jää sinne ihan ok. En siis usko, että päikkärit joka toinen päivä -periaatteella meillä välttämättä toimisivat ilman sitä varsinaista nukuttamista..mihin ei aina ole aikaa, kun on toinenkin lapsi valvottavana.
 
Kummallista. Meillä päin neuvolassa nimenomaan sanotaan että päiväunet ovat tarpeen esikouluikään asti. Päivähoidossa esikoululaisetkin lepäävät ainakin sen tunnin, vaikkeivat nukahtaisi. Näin he saavat rauhoittua kesken pitkän päivän, ja se todella tekee hyvää heille.
On totta ettäkotona, nukutaan aamulla pitkään eikä meno ole yhtä railakasta kuin päivähoidossa, mutta kyllä minäkin suosittelen päivälepohetken jatkamista vaikkei uni tulisikaan. Tähän rytmiin he joutuvat joka tapauksessa opettelemaan sitten jos/kun menevät päivähoitoon. Lepohetki kuuluu kaikille, nukahtaminen on lapsesta itsestään kiinni. Nelivuotiaat lapset lepäävät noin klo 12.00 -14.00 välisen ajan, isommat vähän vähemmän, elleivät nuku.
Näin he eivät ole illallakaan sitten niin väsyneitä, että kotiilta menee ranttaliksi, vaan jaksavat olla ja nauttia vanhempien saurasta(kin).

Ja kokemuksella voin kyllä neuvoa, vaikkei omeia lapsia ole kuin kolme. Olen sentään hoitanut noin 180 muuta lasta samoilla periaattelilla ja hyvin on toiminut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, mutta siellä olikin sitten taustalla vähän eri tason juttuja...
 
Alkuperäinen kirjoittaja joopajoo...:
Alkuperäinen kirjoittaja sfhhgj:
Ap:lle antaisin neuvon, ettei mitään NUKUTTAMISTA tehdä, vaan päiväunille meno tapahtuu aina saman rutiinin mukaan. Lapselle kerrotaan aina jo etukäteen, mitä seuraavaksi tapahtuu. Esim. ruokailun jälkeen leikitään vähän aikaa, sitten rauhoitutaan vaikkapa kirjan ääressä. Annetaan pusu ja toivotellaan hyvät päiväunet. Lapsi saa nukahtaa itsekseen.

Kun sama rutiini toistuu päivästä toiseen, eikä vanhemmat lähde mukaan lapsen pompotteluyrityksiin, niin tuon ikäinen lapsi tajuaa hyvin nopeasti, että päivälepoa vastaan on turha taistella ja unikin tulee paremmin. Lapselle voi sanoa, ettei ole pakko nukkua, mutta päivälevosta ei luovuta ja sen aikana ollaan hiljaa omassa sängyssä.

Tämän voi kirjoittaa vain joku, jolla ei ole koskaan ollut vastaavan kaltaisia ongelmia. Kaikkiin nukkumis-, nukuttamis- ja uniongelmiin löytyy aina joku "tietäjä", joka kertoo että kyllä lapsi nukahtaa itsekseen kun vain vanhemmat lakkaavat kiinnittämästä asiaan huomiota. Turhaa edes alkaa tässä perustella miksi näin ei vain kaikilla tapahdu. Jos omat lapsesi ovat sellaisia, jotka jäävät nukahtamaan itsekseen, niin ole tyytyväinen, mutta älä yritä tulla neuvomaan muita!

Meillä ei nukahtaminen ole todellakaan ollut aina helppoa, mutta periksi ei ole annettu. Nyt 2-vuotias tyttö nukahtaa itsekseen ekä yöunille ja päiväunille. Yöllä saattaa tosin vieläkin vähän heräillä. Meillä määrätietoisuus kantoi pidemmän pälle hedelmää. Lapselle ei välttämättä tarvitse kuin kerran antaa periksi, niin joudut aloittamaan kuukausien työn alusta.
Itse en voisi kuvitellakaan että jättäisin 2-vuotiaaltamme päikkärit pois. Hän nukahtaa viimeistään klo 14.00 vaikka ruokapöytään jos ei pääse nukkumaan. yöunet on 21.00-07.00 ja päikkärit 12-14.00. Pyrin kyllä siihen, että touhuakin olisi. Ulkoilemme aamupäivällä 2h ja iltapäivällä 2h ja toistaiseksi onkin tosi väsynyt kun uniaika koittaa..
 
Muistakaa kuitenkin , että päiväunet on tosi yksilöllisiä. Muistan itse, kun olin neljävuotiaana päiväkodissa hetken aikaa (muuten perhepäivähoidossa), niin oli ihan tuskaa olla se pari tuntia, ehkä vähän vajaa, sängyssä, koska se uni ei tullut. En ole nukkunut kaksi vuotiaasta lähtien päikkäreitä ollenkaan. Perhepäivähoidossa meillä oli yhteinen lepohetki, jolloin hoitaja luki meille ja jotkut nukahtivat siihen, mutta jos ei nukahtanut,sai jonkun ajan kukuttua mennä puuhaamaan muuta. Ja en ole ylivilkas tms. päinvastoin oikeastaan.:)

Oma lapsi on vielä alle vuoden ja nukkuu hyvin päikkärit, mutta tulevaisuudessa en aio vaatia päikkäreitä enää sitten, kun uni ei päivällä tule. Mutta jos nukkuu hyvin päivälläkin, saa nukkua.
 
Luulen että huonosti nukkumisen/nukkumattomuuden taustalla on liian vähän aktiviiteettejä. Jos aamupäivällä ulkoillaan pari tuntia; potkitaan palloa, juostaan, touhutaan, käydään uimasssa tms ja sama juttu toistetaan iltapäivällä ja lisäksi tarjotaan aivojumppaa; palapelejä, kirjoja, sormivärejä, piirtämistä, muoviluvahaa tms pieni hetki päivässä, niin kyllä pitäisi 2-vuotiasta väsyttää sekä illalla että päivällä. Jos lapsella ei ole tekemistä, eikä energiaa saa purettua mihinkään, niin ei silloin tarvitse untakaan, mutta usein on myös rauhatonta menoa ja kiukuttelua ja ennen kaikkea uhmaamista.
Itse olen huomannut, että arki rullaa, kun lapset "väsytetään" päivittäin. Ulkoillaan paljon, satoi tai paistoi, jolloin yöt nukutaan hyvin, päivällä otetaan pienet päikkärit, ruoka maistuu ja ennen kaikkea ei tarvitse joka asiasta nahistella..
 
Meillä on vuoden ajan ollut tappelua päiväunille menon kanssa. Poika nyt 2v9kk. Hirveä huuto ja mekastaminen tulee, kun pistän pojan sänkyyn (nukkuu vielä pinniksessä) Huoneessaan poika huutaa ja pyörii, käyn aina välillä pistämässä maate ja sanomassa, että nyt nukutaan ja poika toki sanoo, ettei nukuta.
Parhaimpina päivinä poika mesoaa sängyssään 5.10min ja sitten nukahtaa. Joskus nukahtamiseen menee tuntikin. Annan pojan riehua sänkyssään, koska jossain vaiheessa hän rauhoittuu ja sitten alkaa hyväntuulinen höpöttäminen. Eli höpöttelee itsekseen tai nallelle ja sitten omiin jorinoihinsa monesti nukahtaa.
Vaikka tuo nukkumaan meno on tuskaisaa, niin olen tehnyt pojalle selväksi, että nyt nukutaan, ihan siitä syystä, että hän oikeasti tarvitsee päiväunet. Nukahtaessaan nukkuu 2.2.5 tuntia, nukkuisi pidempäänkin, mutta en anna nukkua liian pitkään, kun sitten yöunille meno vaikeutuisi.
Pari juttua mikä meillä on "helpottanut" päikkäreille meno ovat; pojan pitää nousta aamulla ylös viimmestään klo 7.00 (muuten turha edes miettiä päikkäreitä) sekä tunnilla myöhensin nukkumaan menoa päivällä. Aikaisemmin meni päikkäreille klo 12 ja nyt menee klo 13.00.
 
Minusta päivälepo tekee terää ihan kaikille (aikuisillekin, jos siihen vain olisi mahdollisuus...). Eli minusta ketään ei voi pakottaa nukkumaan, mutta on hyvä osata myös rauhoittua, vetää henkeä ja opetella siihenkin, ettei koko ajan tarvitse olla menossa tukka putkella. Päiväkodissa jos yhteistä lepohetkeä ei olisi, niin tuskin kukaan malttaisi jäädä nukkumaan, jos joku muu saisi jäädä joka kerran leikkimään. Päivälepo kuitenkin katkaisee päivää ja sillä tavoin lapsi saa enemmän myös aikaa olla omien vanhempiensa kanssa iltaisin.

Poika nukkui päiväunet tarhassa satunnaisesti vielä eskarivuotenakin. Tytär sen sijaan jätti päiväunet pois 2 vuotiaana, koska tutin vieroitus epäonnistui ja hän ei tuttipuutteen vuoksi osannut nukahtaa päiväunille enää ollenkaan. Päiväkodissa hän joskus nukkui päiväunet, mutta kotona se ei enää onnistunut. Mielestäni hän olisi päiväunia tarvinnut, koska hän oli niin itkuinen iltaisin. Päivälevosta kuitenkin pidimme kiinni eli lepäsimme kumpikin sängyllä, luettiin kirjaa ja kainaloon sai ottaa unilelun.
 
Meillä unet eivät kyllä onnistu, vaikka aamupäivällä olisi ulkoiltu kaksi tuntia (kyllä, ulkoilemme myös sateella, mutta silloin yleensä vain tunnin), aamulla olisi herätty n.7:30 ja nukkumaan oltais menossa siinä 12:30-13. Ja tyttö todellakaan ei nukahda edes rattaisiin/autoon koko päivässä, vaikka olisi päiväunet jääneet väliin. Selkeästi siis miltei pärjää ilman unia, ainoastaan sitten illan viimeiset pari tuntia voi olla aika väsynyt. Toisaalta taas, jos tyttö nukkuu päiväunia yli puolitoista tuntia, alkaa illan nukkumaanmeno siirtyä eteenpäin (eli nukahtaa vasta iltakymmenen jälkeen pyörittyään sängyssä yli tunnin). Kun päiväunentarve on n.1h, ei se kovin suuri unentarve taida olla...

Tänäänkin tyttö oli sängyssään tunnin klo 13 jälkeen, ei nukahtanut. Äitini mukaan minä ja sisarukseni olemme kaikki jättäneet päiväunet pois jo kaksivuotiaina. Että hyvästit vain omalle päiväajalle (=omille päikkäreille ;))
 
Näyttää tosiaan siltä että teillä on päiväunet historiaa. Meillä sen sijaan oli vain kyse uhmaiästä ja tutin luopumisesta, sillä pari-kolme viikkoa jaksoi tyttö 2-vee taistella unia vastaan, mutta laitoin vain sitkeästi tytön joka päivä unille, vaikka kiukutteli vastaan ja nyt menee nukkumaan päikkärit jo suht hyvin! Meillä selvästi tarvitaan vielä päiväunet ja tyttökin on tämän varmaan nyt hoksannut että jaksaa leikkiä paremmin kun on levännyt.

Yksilöllistä päikkäreiden poisjääminen tosiaan on , vaikka pääsääntöisesti lapsethan tarvitsevat päiväunet vielä esikouluikään saakka, mutta ei ketään pakottaakaan voi. Sinähän voisit ottaa tavaksi jonkun muun rauhoittumiskeinon, esim. lukea päiväsadun sängyn päällä köllötellen, jolloin rauhoituttaisiin leikeiltä vaikka n. puoleksi tunniksi...Lepoa sekin olisi lapselle. Ja voimia myös äidille! Tiedän miten kurjaa on kun ei itselle jää päivällä ollenkaan omaa aikaa hengähtää.
 

Yhteistyössä