3 ja 1/2 vuotias, täysin tottelematon tapaus.

[äärirajoilla]

Long story short: yli 3 vuotias tyttö ei tottele mitään, jankutus ei auta, huutaminen ei auta koska siihen joudun turvautumaan usein silloin kun muut keinot on käytetty. Pahimmillaan päivät ovat aamusta iltaan pelkkää tottelemattomuutta, huutoa, jatkuvaa pälpätystä ja palpatusta. Tyttö ei ymmärrä mitä "olla hiljaa" tarkoittaa. Puhuu taukoamatta sen 14-tuntia vuorokaudessa mitä hereillä on.
Yksi tuhansista esimerkeistä on, kun äsken käytiin saunassa ja jouduin kymmeniä kertoja ensin sanomaan nätisti siitä, ettei siellä liukkailla lattioilla hypitä kuin apinat eikä pesuhuoneen lattiaa nuolla (!), kun ei uskonut, jouduin huutamaan. Loppujen lopuksi jouduin nappaamaan hiuksista kiinni.
Kaupassa ainut vaihtoehto on pitää kärryissä koska vaikka kuinka anelisin kävelemään nätisti vieressä, se ei KOSKAAN onnistu, ja sitten tietenkin huutaa kurkku suorana kun joutuu istumaan kärryissä.
Lähtee aia karkuun juoksemaan, joka paikassa, esim. tarhasta haettaessa ja kun saan kiinni niin alkaa itkupotkuraivarit.
ANTAKAA nyt PLIIS viisaammat vinkkejä miten tällaista lasta oikeasti tulisi käsitellä? Onko tämän ikäisellä tällainen käytös normaalia, ja jos ei niin mihin ottaa yhteyttä? Olen kyllä itsekseni jo jonkun aikaa miettinyt ettei olisi normaalia koska lapsi ajaa mut äärirajoille ja joskus olen jopa epävarma tunteistani häntä kohtaan, mutten usko olevani hyvä arvioimaan tilannetta itse koska oma mielenterveyteni reistailee (saan kyllä hyvää hoitoa).

 

["aapee"]

Joudun jatkuvasti elämään syyllisyydessä koska yksinkertaisesti joudun torumaan lasta melkein kokoajan, silloin kuin on pienintäkin syytä kehua, sen kyllä teen, mutta pahimpina päivinä kaikki on vain kamalaa. Mun ja lapsen välinen vuorovaikutus on päin helvettiä.

 

["vieras"]

Kokeile joskus huutamsen sijaan pysäyttää lapsi ja mennä alas hänen tasolleen, katsoa silmiin ja sanoa komento/ohje rauhassa ja painokkaasti. Esim silmiin katsoen sanoa "kävele rauhassa". Auttaa paremmin kuin huutaminen ja lapsen on pakko kuunnella.
Jos tämä ei onnistu niin kannattaa miettiä ymmärtääkö lapsi puhetta täysin. Joskus kun mitään ohjeita ei noudata niin saattaa taustalla olla puheen ymmärtämisen vaikeus. Tällöin lapsi voi osata puhua ja tuottaa puhetta ei vain osaa ottaa suullisia ohjeita vastaan. Tätä on vaikea testata kotona mutta arki sellaisen lapsen kanssa on kuvailemaasi. Lisätietoa saa varmast neuvolasta tai puheterapeutilta jos tällaista epäilee.
Yleensä toki kyse on siitä että lapsi ei halua noudattaa ohjetta.

 

[chef]

Älä jatkossa enää tarraa siihen tukkaan...koska muitakin keinoja on

Meillä on aivan supertehokkasti toiminut jäähy. On asioita, joista joutuu suoraan jäähylle ja asioista, joista saa ensin yhden jäähyvaroituksen ja jos homma jatkuu, joutuu jäähylle.

Suoraan jäähylle joutuu lyömisestä/puremisesta/vesileikeistä ja kiipeilystä. Nämä em. asiat ovat vaarallisia, joten siksi jäähystä ei keskustella, vaan sinne joudutaan HETI, jos noita em. toimintoja harrastaa.

Jäähyvaroituksen ja sitä kautta mahdollisesti sitten jäähylle joutuu vähän pienemmistä asioista, jotka eivät siis ole välttämättä vaarallisia, mutta kiellettyjä kuitenkin.

Semmoiseen turhaan vinkumiseen ja valitukseen auttaa tehokkaasti se, ettei kiinnitä tähän käytökseen mitään huomiota. Tälläkin hetkellä meillä on "tilanne päällä" tuon haastavan 3,5v:n kanssa. Hän haluaa mehua, jota emme hänelle nyt anna. Hän kolmesti kinui ja vinkui ja joka kerta sanoin, että mehua ei nyt saa, vaan ruoan kanssa juodaan maitoa. Lapsi jatkoi edelleen vinkumista, jonka jälkeen ilmoitin, että "mehua ei nyt saa ja että tämä asia on loppuunkäsitelty, eikä siitä enää keskustella". Ja lapsi lopetti vinkumisen siihen.

Tietenkään se ei ensimmäisellä kerralla, kun tätä keinoa käyttää, toimi näin. Mutta kun hän oppii, ettei vanhemmat TODELLAKAAN enää siihen vinkumiseen tämän jälkeen vastaa, lapsi kyllä hyvin nopeasti oppii, että sen vinkumisen voi ihan hyvin lopettaa, koska sillä ei kertakaikkiaan saa vastakaikua.

 

[chef]

[QUOTE="aapee";28552144]Joudun jatkuvasti elämään syyllisyydessä koska yksinkertaisesti joudun torumaan lasta melkein kokoajan, silloin kuin on pienintäkin syytä kehua, sen kyllä teen, mutta pahimpina päivinä kaikki on vain kamalaa. Mun ja lapsen välinen vuorovaikutus on päin helvettiä.[/QUOTE]

Lähtökohtana ei pitäisi olla se toruminen, vaan kehuminen ja kannustaminen. Ymmärrän kyllä, että joskus tuntuu siltä, että sitä hyvää siinä lapsessa on vaikea huomata...mutta kyllä se lopulta on paljon nopeampi tie hyvään lopputulokseen, kuin ainainen huutaminen.

Tai siis, jos lapsi edelleen käyttäytyy huonosti, vaikka olet hänelle huutanut useamman kertaa, niin eikö se jo kerro siitä, että se keino ei ole kovinkaan tehokas?

Itsekin sorrun valitettavan usein tähän huutamiseen, koska olen hyvin vajavainen kasvattaja. Mutta pyrin parantamaan tapojani jatkuvasti ja pidentämään siis pinnaani.

 

["aapee"]

Älä jatkossa enää tarraa siihen tukkaan...koska muitakin keinoja on

Meillä on aivan supertehokkasti toiminut jäähy. On asioita, joista joutuu suoraan jäähylle ja asioista, joista saa ensin yhden jäähyvaroituksen ja jos homma jatkuu, joutuu jäähylle.

Suoraan jäähylle joutuu lyömisestä/puremisesta/vesileikeistä ja kiipeilystä. Nämä em. asiat ovat vaarallisia, joten siksi jäähystä ei keskustella, vaan sinne joudutaan HETI, jos noita em. toimintoja harrastaa.

Jäähyvaroituksen ja sitä kautta mahdollisesti sitten jäähylle joutuu vähän pienemmistä asioista, jotka eivät siis ole välttämättä vaarallisia, mutta kiellettyjä kuitenkin.

Semmoiseen turhaan vinkumiseen ja valitukseen auttaa tehokkaasti se, ettei kiinnitä tähän käytökseen mitään huomiota. Tälläkin hetkellä meillä on "tilanne päällä" tuon haastavan 3,5v:n kanssa. Hän haluaa mehua, jota emme hänelle nyt anna. Hän kolmesti kinui ja vinkui ja joka kerta sanoin, että mehua ei nyt saa, vaan ruoan kanssa juodaan maitoa. Lapsi jatkoi edelleen vinkumista, jonka jälkeen ilmoitin, että "mehua ei nyt saa ja että tämä asia on loppuunkäsitelty, eikä siitä enää keskustella". Ja lapsi lopetti vinkumisen siihen.

Tietenkään se ei ensimmäisellä kerralla, kun tätä keinoa käyttää, toimi näin. Mutta kun hän oppii, ettei vanhemmat TODELLAKAAN enää siihen vinkumiseen tämän jälkeen vastaa, lapsi kyllä hyvin nopeasti oppii, että sen vinkumisen voi ihan hyvin lopettaa, koska sillä ei kertakaikkiaan saa vastakaikua.

Jäähy periaatteessa hyvä idea, ja yhdessä vaiheessa sitä kokeiltiinkin mutta nopeasti tyttö rupes oikeen haluamaan jäähylle :O eli ei toiminut meillä tuokaan juttu..varmaan ymmärsi mitä on takana.

 

[chef]

[QUOTE="aapee";28552168]Jäähy periaatteessa hyvä idea, ja yhdessä vaiheessa sitä kokeiltiinkin mutta nopeasti tyttö rupes oikeen haluamaan jäähylle :O eli ei toiminut meillä tuokaan juttu..varmaan ymmärsi mitä on takana.[/QUOTE]

Lapsesi on fiksu! Tämä on juuri yksi niistä keinoista, joita fiksu lapsi kokeilee tuon jäähyn suhteen. Kun hän "haluaa" mennä jäähylle ja osoittaa sen olevan mukavaa, vanhemmat eivät hetken kuluttua jäähyä enää käytä, koska kokevat sen toimimattomaksi omalle lapselleen. Tällöin ainoa oikea keino on jatkaa jäähyilyä, kuten ennenkin.

Meilläkin tuli molempien lasten kohdalla tuo "joo, jäähyllä on kivaa!"-vaihe, mutta kyllä se aika pian meni sitten kuitenkin ohi. Ja nykyään jäähy on asia, jota kyllä vältetään viimeiseen saakka.

 

["jep"]

täällä myös rasittava 3.5v. Tekee kaikkea pöljää vähänki kun silmä välttää. Ja huutaa joka asiasta kun komentaa.. mut sitkeesti kun jaksaa tän vaiheen ja on johdonmukainen, niin ohi se menee. Tsemppiä!

 

["hmmm"]

jos ei kulje nätisti vaan säntäilee, niin valjaat käyttöön. ei säntäile kauas.

 

[moekoe]

Meillä oli vaihe, piiitkä vaihe 3 vuotiaasta tohon vähän yli 4 vuotiaaksi asti, että oli paljolti samanlaista kuin teillä.
Jäähy edelleen käytössä, muksu nyt 4,5 ja alkaa helpottaa.

Mutta kyllä se koetteli, kun muksu tuntui tekevän tieten tahtoen jotain kiellettyä ja istui jäähynsä mukisematta. Ihan kuin joku taparikollinen. Lusi tuomionsa ja sinä aikana suunnitteli jo uusia kujeita.

Meillä auttoi välimatka. Kun oli ollut oikein rankka viikko/kuukausi, niin sitä enemmän käytiin puistoissa ja kavereiden luona, että sain metrejä meidän välille. Kaksin olisin tullut hulluksi jo aikaa sitten.

 

["aapee"]

Kiitti kaikista vastauksista! Tuntuu hyvältä että on muitakin samassa tilanteissa olleita/olevia. Ei siis tietenkään mitenkään henk. koht Noista valjaista, onko monikin käyttänyt yli 3-vuotiailla? Toivottavasti ei tule mitään aivojen läpi porautuvia katseita esim. kaupassa kun isoa tyttöä valjaissa kuljetetaan. Ja juu, Chef, nyt aijotaan ottaa tuo jäähy uudestaan käyttöön sun ansiosta ja kaikesta huolimatta sitkeästi jatkaa

 

[halipupu harmaana]

Kokeilepa joskus ap ottaa lapsi lähellesi ja kuiskaa hänelle se mitä haluat sanoa. Yleensä tepsii oikein hyvin ja lapsi on ihan ihmeissää, että mitä nyt "äiti ei huudakaan vaan kuiskaa."

Yleensä jos lapseen ei käytetyt keinot tepsi, niin pitää istua alas ja miettiä mikä muu voisi tepsiä. Jäähyt on aikansa eläneitä, niitä käyetään vaan jääkiekossa, ei enää pienillä lapsilla.

Lastenkasvatuksessa kärsivällisyys on yksi tärkeimmistä asioista, jota aikuisella pitää olla. Ei lapsi voi heti kaikkea osata ja ymmärtää ja koska lapsi on lapsi hänen pitää saada kokeilla asioita itse, koska se on lapsen tapa oppia. Ota aikalisä (se on sallittua kasvatuksessakin) ja tee lapsen kanssa kivoja juttuja ja nauti lapsen ilosta.

Jos lapsi liukastuu ja katuu kylppärin lattialla, muistaa hän paremmin seuraavalla kerralla, että se on tyhmää. Lapsi on lyhyempi kuin aikuinen ja kaatuessaan pudotus on pienempi kuin aikuisella ja aika moni tuon ikäinen osaa jo pitää kaatuessaan päänsä ylhäällä. Lattian nuoleminen ei myöskään ole kovin vaarallista, että siitä tarttisi hernettä nenään vetää, riittää kun sanoo, että lattia on likainen siinä voi olla vaikka kakkaa, lopeta.

 

["Vieras"]

Meillä auttaa erilaiset "seuraamukset" huonosta käytöksestä. Jos ei ensin kaunis puhe auta niin sitten tulee "uhkailu" seuraamuksesta. Jos sekään ei auta niin asiat toteutetaan. Esim. jos lapsi heittää kiviä ulkona niin kiellän kivien heittelyn perusteluineen. Jos sama jatkuu niin uhkaus kotiin lähtemisestä. Jos vielä jatkuu niin sitten oikeasti kotiin. Kun tätä tekee jonkin aikaa niin yleensä viimeistää toiminta keskytyy tuohon kakkos vaiheeseen. Siinä on vaan se, että uhkaukset pitää myös oikeasti toteuttaa. Voisin sanoa, että aika hyvin nykyään puhe tehoaa eikä tarvi turvautua kovempiin aseisiin. Lapset kuuroutuvat jatkuvaan kieltämiseen.

 

[Kohta helpottaa!]

Jäähypenkki käyttöön. Ja sen käyttö Supernannyn ohjeilla. Toimii!

 

[chef]

Jäähyt on aikansa eläneitä, niitä käyetään vaan jääkiekossa, ei enää pienillä lapsilla.

Ei pidä paikkaansa.

Me ollaan mukana Voimaperheet-hankkeessa ( Voimaperheet-tutkimushanke ) jonka yhteydessä olemme ottaneet jäähyn käyttöön. Ja kuten jo kerroin, erittäin onnistuneesti.

Lapsen käytös on parantunut ihan huimasti ja osasyy on jäähy. Toki meillä on muitakin keinoja käytössä (jäähy on viimesijaisin toimintamuoto), mutta en väheksyisi jäähyn merkitystä lasteni käytöksen parantumisen suhteen.

Voimaperheet-hanke on Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama hanke ja jos (ja kun) heidän hankkeessaan käytetään jäähyä, ei voitane sanoa, että jäähy olisi aikansa elänyt keino, vaan käytössä hyvin vahvasti edelleen.

Ja hyvä niin.

 

["vieras"]

Kokeilepa joskus ap ottaa lapsi lähellesi ja kuiskaa hänelle se mitä haluat sanoa. Yleensä tepsii oikein hyvin ja lapsi on ihan ihmeissää, että mitä nyt "äiti ei huudakaan vaan kuiskaa."

Yleensä jos lapseen ei käytetyt keinot tepsi, niin pitää istua alas ja miettiä mikä muu voisi tepsiä. Jäähyt on aikansa eläneitä, niitä käyetään vaan jääkiekossa, ei enää pienillä lapsilla.

Lastenkasvatuksessa kärsivällisyys on yksi tärkeimmistä asioista, jota aikuisella pitää olla. Ei lapsi voi heti kaikkea osata ja ymmärtää ja koska lapsi on lapsi hänen pitää saada kokeilla asioita itse, koska se on lapsen tapa oppia. Ota aikalisä (se on sallittua kasvatuksessakin) ja tee lapsen kanssa kivoja juttuja ja nauti lapsen ilosta.

Jos lapsi liukastuu ja katuu kylppärin lattialla, muistaa hän paremmin seuraavalla kerralla, että se on tyhmää. Lapsi on lyhyempi kuin aikuinen ja kaatuessaan pudotus on pienempi kuin aikuisella ja aika moni tuon ikäinen osaa jo pitää kaatuessaan päänsä ylhäällä. Lattian nuoleminen ei myöskään ole kovin vaarallista, että siitä tarttisi hernettä nenään vetää, riittää kun sanoo, että lattia on likainen siinä voi olla vaikka kakkaa, lopeta.

Ja lässyn lässyn. Mitään oikeaa, toimivaa neuvoa et kuitenkaan paasauksestasi huolimatta osannut antaa.

 

["mie"]

Hienoa lukea, että olet huolissasi lapsesi tottelemattomuudesta. Välillä tuntuu, että nykyajan vanhemmat eivät edes yritä pitää kuria. 3,5 vuotias kannattaa laittaa kuriin. Jos et sitä nyt tee, turha on sitten lapsen ollessa murroiässä ihmetellä mikä teiniä riivaa. Tsemppii toivottelee äiti, jolla lapset jo lähes aikuisia.

 

["Lettu"]

Lopeta huutaminen sekä turhanpäiväinen komentelu ja aloita ylenpalttinen palkitseminen suotuisasta käytöksestä. Ei mitään aineellista palkkiota, teet vain ison numeron siitä (kehuilla ja positiivisella ihmettelyllä ja ihastelulla), kun tenava on tehnyt edes jotain oikein, oli se sitten kuinka pikku juttu tahansa. Vaarallinen käytös on tietysti pysäytettävä, mutta muutoin epäsuotuisa käytös jätetään vain huomoimatta. Uskon, että positiivisuus ruokkii itse itseään, siinä missä huutaminen ja mielensä pahoittaminenkin.

 

[Diegos faladas]

Ei ole olemassa tottelemattomia lapsia, on vain olemassa lapsiaan ymmärtämättömiä aikuisia.