3 lasta samassa huoneessa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja clannad
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.10.2005 klo 09:58 Koivu kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.10.2005 klo 09:39 ihmettelen kirjoitti:
Siis miksi murkkuikäinen ei muka jakaisi huonetta nuoremman kans?? Ei varmasti mielellään, mutta kyllä se on mielestäni kasvatuskysymys kuinka hyvin murkku sen huoneen jakaa, vai jakaako.
Ennenvanhaan oltiin KAIKKI samassa huoneessa,kukaan ei motkottanut nykyään kaikki on liian helppoa ja autuasta, ja nuoret ei enää kunnioita ketään eikä mitään.

Entäs miten joku lestadiolaisperhe? Kyllä takuulla väitän,ettei sielläkään jokaisella 15lapsella ole omaa huonetta! Eikä varmasti kukaan motkota, sillä heidät on kasvatettu siihen, ja ovat tyytyväisiä jos edes pikkusopin saavat missä läksynsä tehdä.

Meillä on 16vuotias ja 13 vuotias samassa huoneessa, ja lisäksi pikkuisen lelut ns vaatekomerossa(sellanen pikkusoppi leikeille) ja hyvin menee, ja kyllä noi isommatkin on tyytyväisiä ja pysyvät kotona eikä hillu tuolla kylillä kuitenkaan, sillä heidät on kasvatettu kunnioittamaan muita ja ennenkaikke a sitä perheen yhdessäoloa!

Huh! Miten kotona pysyminen ja muiden kunnioittaminen liittyvät toisiinsa?

Ja oletko itse jakanut huoneen? Kyllä varmasti jokainen ihminen, toiset enemmän toiset vähemmän, kaipaavat omaa rauhaa ja yksinoloa.

Mitä taas entisaikoihin tulee, yksinoloa ja omaa rauhaa haettiin aitan ylisiltä, metsästä, muista muista ulkorakennuksista, tallin ym. rakennusten rauhasta, naapurit olivat kauempana, ja pihapiirit isoja ja luonnon helmassa, vaikka koti olisikin ollut vain pieni pirtti, niin sitä omaa rauhaa ja yksinoloa sai ulkona.

Entä nykyään kaupungeissa tai kaavoitusalueilla? Tontit pieniä usein ja ainoa rauha se oma huone.

Mun mielestä lapset on ihmisiä siinä missä aikuisetkin, ja heitä pitää kunnioittaa kuin muitakin ihmisiä, eikä sulloa minnekään. Tottakai ihminen on hyvin sopeutuvainen ja varmasti lestadiolaiset nukkuvat 3 samassa huoneessa, jos vanhemmat eivät muuta tarjoa. Mutta mun mielestä se on väärin.

Jos lapsia esim. 10, niin sillä lapsimäärällähän perhe elää. jo neljännestä tulee lähes 200 euroa rahaa, ja siitä lähtien jokaisesta. Kyllä mun mielestä lestadiolaisvanhempien kuuluisi laittaa jokaiselle huone kuten muutkin vanhemmat, koska lapsista saamallaan rahalla elävät, tai se muodostaa suurimman tuloerän.

Mutta tottakai siis ihminen sopeutuu. mUtta mietipä mitä itse toivot ja haluat ja miten itseäsi toivot kohdeltavan.
Meillä siis kaltoinkohdellaan lapsia, kun kolme pienintä nukkuu äidin ja isän kanssa makuuhuoneessa(3-7v) ja kaksi isompaa samassa huoneessa(8 ja 12v) :'(
 
Itse ainakin koin varsin kiusalliseksi samassa huoneessa nukkumisen veljeni kanssa murrosiän kynnyksellä. Veljeni on minua 2 v vanhempi. Vaihda siinä vaatteita ja koe kuukautisia sun muuta.
 
Jaoin koko lapsuuteni ajan huoneeni siskoni kanssa, veljellemme oli erotettu olohuoneesta "oma huone" siirtämällä kirjahyllyä eteenpäin niin, että parvisänky, sen alla oleva kirjoituspöytä ja lelukaappi olivat kirjahyllyn takana. Omalla lapsellemme saatamme myöhemmin tehdä isosta vaatehuoneesta leikkihuoneen poistamalla/vaihtamalla oven.
 
Meillä oli joskus kolme samassa huoneessa. Olohuoneesta eli suurimmasta huoneesta tehtiin lastenhuone, sinne kerrossänky ja jatkettava lastensänky. Leikkitilaakin jäi. Huoneessa oli ovi joten sitä saattoi käyttää mihin tarkoitukseen hyvänsä. Parvekkeen ovea ei avattu kuin vanhempien kanssa harvakseltaan.
 
Epä ole meillä 3 lasta samassa huoneessa,ei!
Meillä on 10v. omassa huoneessaan ja 4v,2v yhteisessä huoneessa.
Raskausviikkoja minulla on nyt 43,että vauvalle hommataan varmaan yksi aika ''tyhjä'' huone joka ei ole niinkään käytössä niin tälle.
Taikka sitten 4v ja pienimmät yhteiseen huoneeseen..

Ja sanon,että murkkuikäistä ei todellakaan voi laittaa samaan huoneeseen nuoremman kanssa!Tiedän kokemuksesta!
Se on ihan mahdotonta!Ja minä olen vähän samaa mieltä murkun kanssa,jokainen ihminen tarvitsee tilaa.
 
Kylläpä tuo on aika pitkälti kasvatuskysymys, oli lasten sukupuolet tai ikäerot ihan mitkä tahansa. Mä olen esimerkiksi jakanut saman huoneen viisi vuotta vanhemman veljeni kanssa siihen asti, kun itse olin 18v ja veljeni 23v ja hän muutti pois kotoa. Ja hyvin meni, vaikka tottakai välillä otettiin lujaa yhteen. Eipä se kumpaakaan haitannut, paitsi ettei kumpikaan tuonut tyttö- tai poikaystäviään kotiin yöksi varoittamatta ja ilman erityisjärjestelyjä. Lapsina leikittiin usein yhdessä ja vähän vanhempina soitettiin kitaraa ja laulettiin tai kuunneltiin musiikkia. Kun ei ollut mahdollisuutta muuhunkaan, niin ei auttanut kuin sopeutua.

Mun kaverilla on kolme lasta samassa huoneessa. Esikoinen käy jo koulua, keskimmäinen aloittaa ensi vuonna eskarin ja nuorimmainen on leikki-ikäinen. Joukkoon mahtuu tyttöjä ja poikia ja ilman tappeluita hekin ovat pärjänneet. Se oma reviiri on tosi tärkeä juttu lapsille ja toki myös mahdollisuus rauhoittumiseen. Heillä se lapsi, joka omaa rauhaa tarvitsee, saa käyttää siihen tarkoitukseen vanhempien makuuhuonetta tai keittiötä tilanteen mukaan, jos lastenhuoneessa on muiden leikit kesken.
 
Piti äskeiseen viestiini vielä laittaa, että toki mun ja veljeni huone oli jaettu isolla kirjahyllyllä niin, että meiän sängyt oli sen molemmin puolin niin, ettei toinen nähnyt toisen sänkyyn. Olipa hankala selittää. Mutta siis ne sängyt oli siis meillä molemmilla sellainen ikioma "näkymätön" tilansa.
 

Yhteistyössä