3-vuotiaallamme ei ole kavereita joita näkisi hoidon ulkopuolella, outoa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
On pph:lla hoidossa normaalisti ja varahoidossa ryhmiksessä. Eli normaalisti arkena seuraa saa sieltä. Nyt tullut vaan kesälomalla mieleen, kun nähdään vaan tytön serkkulapsia, jotka kyllä saman ikäisiä, että ollaanko suhteellisen outoja kun ei ole ns. kavereita esim. hoidosta joita näkisi myös vapaa-ajalla?

Tyttö on kovin ujo, eikä esim. vielä haluaisi mennä kylään itsekseen ilman minua harvoin näkemien ryhmiskavereiden luokse.

Missä iässä teillä lapset alkaneet tavata hoitokavereita tai muita myös kotona vapaa-ajalla?
 
Eikö teillä ole lähistöllä naapureiden lapsia puistoissa, joihin voisitte mennä yhessä tytön kanssa? Me nähdään muita lapsia puistossa lähes päivittäin, tosin omat lapset onkin vielä kotihoidossa.
 
ei ole meilläkään kolmevuotiaalla, ei ole tullut mieleenkään että pitäs olla :)
eikä ole edes sukulaisissa tai kaveriperheissä just samanikäistä. eipä tuosta ole mitään haittaa, kyllä ne kerkii sitten kouluiässä juosta kavereiden kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Missä iässä teillä lapset alkaneet tavata hoitokavereita tai muita myös kotona vapaa-ajalla?
Noin 2-vuotiaana (kaipasivat kaveriseuraa ylipäätään), 3 v ikäisestä lähtien kaivattiin hoitokamuja vapaa-ajalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Eikö teillä ole lähistöllä naapureiden lapsia puistoissa, joihin voisitte mennä yhessä tytön kanssa? Me nähdään muita lapsia puistossa lähes päivittäin, tosin omat lapset onkin vielä kotihoidossa.

Puistoissa välillä käydään, mutta ei siellä ole oikein ketään koskaan kun me ollaan... asutaan pienessä kunnassa...

Meidän tyttö näkee siis normaalisti hoidossa joka arkipäivä kuitenkin kavereita + sitten kolmea serkkua (eri perheistä) ainakin joka toinen vkl, siis jotain heistä.
 
Meillä poika täytti keväällä 3 ja nyt kesän juossut naapurin muksujen kanssa. Sitä ennen leikki kyllä, mut ei niin tiiviisti. Nyt kesällä ja lomalla ollut jokapäivä kavereiden kanssa ja heti aamusta alkaa laulu et pitää mennä hakee kavereita. Meillä mukavasti päättyvä katu, jonka varrella kaikissa perheissä lapsia. Varsinaisesti 3 pihaa joita tuo touhu viisikko (tai kolmikko) juoksee lävitse, joka pihassa joku kiva erilainen leikkipaikka.
 
Alkuperäinen kirjoittaja elina:
ei ole meilläkään kolmevuotiaalla, ei ole tullut mieleenkään että pitäs olla :)
eikä ole edes sukulaisissa tai kaveriperheissä just samanikäistä. eipä tuosta ole mitään haittaa, kyllä ne kerkii sitten kouluiässä juosta kavereiden kanssa.

Näin kai se on. Mun omat kaverit asuvat kauempana, heitä tosin nähdään silloin tällöin ja heillä eri ikäisiä lapsia, mutta eivät varsinaisesti ole tytön läheisiä kavereita kun nähdään niin harvoin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Missä iässä teillä lapset alkaneet tavata hoitokavereita tai muita myös kotona vapaa-ajalla?

Koululaisina.

Jeps. Elä panikoi, mene tenavan ehdoilla. Ottaa yhteyttä kavereihin eskari-iässä tai koulussa. Hyvin ehtii. Tämä nykyinen elämänmeno on muutenkin niin kiirusta että unohdetaan välillä se että asioilla on taipumus järjestyä itsestään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Eikö teillä ole lähistöllä naapureiden lapsia puistoissa, joihin voisitte mennä yhessä tytön kanssa? Me nähdään muita lapsia puistossa lähes päivittäin, tosin omat lapset onkin vielä kotihoidossa.

Puistoissa välillä käydään, mutta ei siellä ole oikein ketään koskaan kun me ollaan... asutaan pienessä kunnassa...

Meidän tyttö näkee siis normaalisti hoidossa joka arkipäivä kuitenkin kavereita + sitten kolmea serkkua (eri perheistä) ainakin joka toinen vkl, siis jotain heistä.

Varmaan ne illat onkin ihan hyvä rauhoittaa kotona olemiselle, kun kerran hoidossa muita näkee. 3v on kuitenkin vielä pieni, ehtiihän sitä kouluiässä enempi notkua kavereiden kanssa.
 
4,5v ei kaipaa naapurilapsia tai isoveljeä enempää kavereita kesällä.

8v:lla on ollut yllättävän vähän kaverikaipuuta kesällä. Normiarkena kaipaa kavereita enempi.
Naapurilapset, veli, mökkikaveri ja yksi luokkakaveri on riittänyt.

Niin ja toki on perhetuttuja joilla on lapsia ja heitä nähdään kesälläkin; mökkeillään ja liikutaan yhdessä.
 
Ei meilläkään tytöllä oo erikseen kavereita, vaan olen yrittänyt tehdä hänelle kavereita minun kaverieni lapsista, joita on pari kolme. Silloin tällöin tavataan, ei mitenkään säännöllisesti. Ja sitten on serkut joita tapaamme kerran muutamassa viikossa.

Hiekkalaatikolla kyllä pyörii lapsia enemmänkin, mutta ei ne tän ikäiset osaa oikein leikkiä kun eivät tunne toisiaan.
 
Esikoinen oli himpun vajaa 3-vuotias, kun kyläiltiin ekaa kertaa parhaan hoitokaverin (jonka kanssa on siis itse luonut kaverisuhteensa ja itse pyysivät päästä kyläilemään toisillaan) luona. Ja vauvasta asti on käynyt treffeillä erään itseään kaksi päivää nuoremman kanssa, jonka vanhempien kanssa tutustuimme perhevalmennuksessa ja asuttiin koko vauva-aika samalla kadulla.

Kuopus on nyt 2v4kk eikä ole tavannut ikäisiään hoidon ulkopuolella kovin säännöllisesti. Tosin meidän vanhempien kaveripiiristä löytyy useampiakin perheitä joissa aika saman ikäisiä lapsia.
 
Vastauksia jo tulikin. Me asumme maalla, jossa matkat kavereille pitkiä. Vasta eskari- ja kouluiässä kuskailtu kavereille ja toisin päin. Siihen asti riitti päivähoitokaverit päivisin ja satunnaiset vierailut lapsiperheiden kanssa.
 

Yhteistyössä