3-vuotiaan virikehoito/puheen viivästymä

["esikoinen"]

Hei!

Nyt kun asia on ollut tapetilla niin haluaisin asiallisesti kysyä hyviä ja huonoja puolia 3-vuotiaan mahdollisesta virikehoidosta.
Tilanne on sellainen, että saamme toisen lapsen ensi kesänä kun esikoinen on 3v4kk. Lapsi on tällä hetkellä päiväkodissa mutta itse jään kesällä vuodeksi(?) äitiyslomalle ja kotiin. Esikoinen ei puhu kuin n.5-10 sanaa ja olemme käyneet puheterapeutilla. Aloitamme 10 viikon puheterapiajakson tällä viikolla (1krt/vko). Puheterapeutti suositteli esikoiselle päiväkotihoitoa viimeistään 3-vuotiaana, kun puheen viivästymää on, ja lapsi aloitti päiväkodissa. Puheen kehityksessä ei kuitenkaan vielä näy edistystä.

Meillä on siis mahdollinen diagnoosi se kielellinen erityisvaikeus, mutta sen näkee vasta tulevaisuudessa, kun on nyt vasta 2v9kk. Teenkö hallaa lapsen kehitykselle, ottamalla hänet kotihoitoon kun vauva syntyy?! Mielellään kuulisin heiltä, joilla on samanlaisia kokemuksia. Kotona ei tule niin paljon ärsykkeitä oppimiselle kun päiväkodissa, lapsi oppii tällä hetkellä eniten matkimalla, ei tunnu edes ymmärtävän puhetta kovin hyvin. Päivähoidossa lapsi olisi n.5-6h päivä.

 

["toinen"]

Meillä oli ihan sama tilanne. Uskoin, puheterapeuttia ja erityislastentarhanopettajaa jotka molemmat suosittelivat päivähoitoa lapselle. Kyllähän sen jokainen tajuaa, että lapsi joutuu ihan eri tavalla siellä "paineeseen" käyttää kieltä. Meillä myös puheterapeutin ohjeistuksella aloitettiin päiväkodissa sellaiset kuntouttavat toimet eli hoitajat tekevät pienryhmissä lapseni kanssa tehtäviä samoin koko ryhmälle otettiin käyttöön kuvat ja tukiviittomat. Sitä kautta sitten lapsen puhe kehittyi ja nyt on melkein jo ikäistensä tasolla, muutama äännevirhe enää. Meillä auttoi hirveesti, lapsi ei siis kotona suostunut käyttämään viittomia ollenkaan mutta päiväkodissa kun kaikki muutkin teki niin, niin alkoi niitä käyttämään ja siitä se lähti.

 

[piina]

Meidän 8v pojalla puhe tuli hitaasti ja puheterapiassa kävimme ensimmäisen kerran 2.5v ja 3.5v alkaen säännöllisesti. Meillä poika oli kotihoidossa ja kerhossa, mutta koska meidän kylällä ei päiväkotia edes ollut, niin senkään puoleen ei siitä ollut puhetta. Esikouluiässä sitten aloitti pienryhmässä pidennetyn oppivelvollisuuden.

Esim. dysfaatikko lapselle suositellaan päivähoitoa myös senkin vuoksi, että näin lapsi saa säännöllisen rytmin ja tällöin päivittäin/viikoittain. En sillä etteikö sitä voisi myös kotonakin olla rytmit ja menemiset, mutta kun perheessä on vauva, niin hänenkin rytminsä on otettava huomioon. Mun mielestä jos päivähoitoa on suositeltu, niin sitä ei ole turhaan tehty vaan on ajateltu lapsen parasta.

 

["esikoinen"]

Kiitos "toinen"!

Meillä on parin viikon kuluttua yhteinen tapaaminen päiväkodissa, jossa sitten suunnitellaan tuota mitä tehdään. Lapsi on nyt jo isojen ryhmässä. Harmittaa, että on tuota ongelmaa, olisin niin mielelläni kotiäitinä molemmille. Tietysti haluan vaan lapsen parasta, ja sitä että alkaisi pikkuhiljaa puhumaan. Kotona ja päiväkodissa on kuvat jo käytössä.
Minkä ikäisenä teillä alkoi oppimaan puhetta..?! Tää odottaminen on kurjaa ja varsinkin se, että lapsi hermostuu usein, kun ei saa viestitettyä sitä mitä haluaisi sanoa. Arki on melkoista huutoa ja älinää :/

 

[3 äitee]

Itsellä ei ole kokemusta vastaavasta omassa perheessä, mutta olen monta vuotta ollut päiväkodissa töissä (myös erityisryhmässä) Mielestäni olisi parasta, JOS saisit lapsesi erityisryhmään, jossa olisi ns.erityislapsia ja tukilapsia. Ryhmä olisi vähän pienempi ja opettajina toivottavasti erityislastentarhanopettaja. Itse tykkäsin todella paljon olla töissä tässä ryhmässä ja lapset saa paljon enemmän, kun aikuisilla on aikaa... Ryhmässä jossa olin oli 2 erityislastentarhanopettajaa, lastenhoitaja ja yksi ryhmäkohtainen avustaja. Ja nuo erityislastentarhanopettajat osaa kyllä paljon paremmin kuin normi lastentarhanopettaja tukea lapsen kielellistä kehitystä. Jo pelkästään koulutuksen puolesta... usein pk.on sosionomeja lto, jotka ei välttämättä ole kuitenkaan koskaan edes ollut aiemmin tekemisissä lasten kanssa =(

 

["vieras"]

Meidän 5-v poika, jolla on puheenviivästymä ja aistisäätelynhäiriö, on päiväkodissa ( 15pv/kk).

 

["WW2"]

Meillä oli sama tilanne, kun olin kuopuksesta äitiyslomalla. Esikoinen oli hoidossa 3pv/vk. Tämä oli meille paras ratkaisu. Poika jaksoi keskittyä tarhan juttuihinkin paremmin, kun oli vain vajaan viikon. Puhe ja toimintaterapia oli vapaapäivinä eli joka päivälle oli kyllä ohjelmaa. Pojalla siis kielen kehityksen erityisvaikeus keskivaikeana. Meillä tosin puhetta on tullut aina. Ongelmat on lähinnä ymmärryksen puolella.

 

["Ilona"]

Pääsiskö hän johonkin erityisryhmään? Meillä ei ollut mitään diagnoosia vielä kun tyttö oli päiväkodissa, mutta tytöllä myös puheenviivästymää ja meillä myös lausuminen tosi epäselvää. No kun sain 2.lapsen, esikoinen jäi kotiin (2 v 5 kk). Puhe alkoi selvästi piristyä, sanoista tuli lauseita hyvin pian. Meidän esikoinen oli ihan tavallisessa helsinkiläisessä päiväkotiryhmässä, jossa hoitajat usein saikulla tms. ja paljon lapsia. Minä luulen, että heillä ei siellä ollut aikaa kuunnella mitä tämä tyttö sanoo, koska puhe muutenkin epäselvää, ja tyttö vielä hiukan ujo. Sitten kun pääsi kotiin äidin kanssa, alkoi heti puhua, koska minä kuuntelin, ja ymmärsin hänen puhettaan. Minusta hän vaikutti hiukan masentuneelta kun oli vielä päiväkodissa, enkä ihmettele jos ajattelee, että hän ei saanut koskaan itseään ymmärretyksi siellä. Hän on myös aivan parasta kaveria pikkusiskonsa kanssa, joka on nyt 1 v.

Uskon, että tämä oli meille paras ratkaisu. Toki puheen epäselvyys ei ole kadonnut mihinkään, ja saatamme vielä "joutua" puheterapeutille, siitä päätetään kun tyttö on 4 v (nyt 3,5 v). Mutta toi puheen tuottaminen ja halukkuus puhumiseen on ollut ihan eri tasoa meillä kotihoidossa kuin päiväkodissa. Toki mikäli teillä mahdollisuus parempaan päivähoitoryhmään, jossa aikuisilla enemmän aikaa, niin sitten varmaan eri asia.

 

["vieras"]

Meillä on ollut integroidussa erityisryhmässä, joka on tarkoitettu puheongelmaisille. Suosittelen sellaista, jos vaan on tarjolla. Meillä ei koskaan ole mitään ongelmia ollut tuolla ymmärtämispuolella, mutta tuottopuolella enemmänkin. Meillä on ollut pääasiassa viittomat käytössä ja tuo päiväkoti oli kodin ulkopuolella ainoa paikka puheterapian lisäksi, missä niitä muutkin käyttivät.
Meillä päivittäinen hoitoaika n. 4½ h (täällä alle 5h on osa-aikainen), ryhmässä oma erityislastentarhaopettaja, lastentarhaopettaja ja lastenhoitaja ja lapsia 12, joista puolet ns. normaaleja. Selvittele, löytyykö jotain integroitua ryhmää, pieni ryhmäkoko on hyväksi, isossa on hankalampaa, vaikka olisikin ns. kahden paikalla.

Tuo puheenoppiminen on pitkällinen prosessi ja riippuu paljon siitä varsinaisesta lopullisesta diagnoosistakin, mikä on ennuste. Puheterapia ei ole mikään ihmelääke, vaan se antaa eväät oikeanlaiselle harjoitettelulle, yleensä siihen liittyy päivittäisiä kotiharjoituksia, joita on syytä tehdä, että eteenpäin mennään.

 

[Madicken04]

Meillä on nyt 4,5v tyttö joka 3v ikäisenä puhui muutamia sanoja ja puheenymmärryskin oli sitä ja tätä. Päälle sosiaalisia ongelmia ja juuri noita aikoja hän siirtyi päiväkodissa isojen puolelle ja sai myös autismi-diagnoosin.

Pientenpuolella missä hän oli ollut 1,5v iästä asti hän oli kyllä viihtynyt, mutta siellä oli paljon 1-1,5v lapsia joten lasten keskenäinen kommunikointi oli vähän niin ja näin eikä päivähoidosta sellaisenaan ollut hyötyä puheenkehitykselle. Isojen ryhmä taas oli integroitu ryhmä jossa oli vähän lapsia, enemmän henkilökuntaa ja käytettiin aktiivisesti viittomia ja kuvia. Pian sinne siirtymisen jälkeen sanoja alkoi löytyä ja yhteispeli muiden lasten kanssa alkoi aueta uudella tavalla. Toki matkaa ikätovereihin vielä löytyy, mutta uskon kyllä vahvasti päiväkodin olleen - ja olevan yhä suurena apuna.

Mitä puheterapiaan tulee niin sieltä saa toki vinkkejä harjoitteluun, meillä on ollut tärkeää myös se että lapsella on ollut päiväkodissa oma avustaja joka on treenannut hänen kanssaan 2h/pv mm. noiden ohjeiden mukaan.

Päioväkodeissa ja niiden resursseissa on eroja. Voi olla päiväkotiryhmiä joista ei kummoisesti ole apua, mutta toisaalta taas oikeita helmiä ja kaikkea siltä väliltä. Itse pitäisin lapsen päiväkodissa ja selvittäisin mitä kaikkea apua ja tukea hänen on mahdollista sinne saada.

 

["esikoinen"]

Kiitos kaikille vastauksista! Mukava kuulla muiden vinkkejä, joilla on kokemusta asiasta. Alan selvittelemään tuota mahdollisuutta pienempään erityisryhmään. Alan kallistumaan siihen, että tarhapaikka pidetään, varsinkin jos puheterapeutti ja erityislastentarhanopettaja sitä kevään kuluessa suosittelee edelleen! Sitten vaan lyhyempi päivä päiväkodissa ja kotona harjoituksia. Toivottavasti edistytään pikku hiljaa

 

["vieras"]

[QUOTE="esikoinen";22921699]Hei!

Nyt kun asia on ollut tapetilla niin haluaisin asiallisesti kysyä hyviä ja huonoja puolia 3-vuotiaan mahdollisesta virikehoidosta.
Tilanne on sellainen, että saamme toisen lapsen ensi kesänä kun esikoinen on 3v4kk. Lapsi on tällä hetkellä päiväkodissa mutta itse jään kesällä vuodeksi(?) äitiyslomalle ja kotiin. Esikoinen ei puhu kuin n.5-10 sanaa ja olemme käyneet puheterapeutilla. Aloitamme 10 viikon puheterapiajakson tällä viikolla (1krt/vko). Puheterapeutti suositteli esikoiselle päiväkotihoitoa viimeistään 3-vuotiaana, kun puheen viivästymää on, ja lapsi aloitti päiväkodissa. Puheen kehityksessä ei kuitenkaan vielä näy edistystä.

Meillä on siis mahdollinen diagnoosi se kielellinen erityisvaikeus, mutta sen näkee vasta tulevaisuudessa, kun on nyt vasta 2v9kk. Teenkö hallaa lapsen kehitykselle, ottamalla hänet kotihoitoon kun vauva syntyy?! Mielellään kuulisin heiltä, joilla on samanlaisia kokemuksia. Kotona ei tule niin paljon ärsykkeitä oppimiselle kun päiväkodissa, lapsi oppii tällä hetkellä eniten matkimalla, ei tunnu edes ymmärtävän puhetta kovin hyvin. Päivähoidossa lapsi olisi n.5-6h päivä.[/QUOTE]

Kyllä voi lapselle olla hyötyä ryhmässä olemisesta mutta vaikea ymmärtää miksi suositellaan näin pitkiä päiviä.Uskoisin että aamupäivät (n.3t) riittäisivät aivan hienosti. Ei tulisi liikaa yhdellä kertaa.