[QUOTE="kaisa";26610159]Jostain syystä en pääse maitolaiturin sivuille nyt. Olen niillä vieraillut, ja apua saanut. Sitä vain pelkään, että jos alan antamaan pullosta omaa maitoani, kuinka kauan maitoa riittää ennen kuin rinnat alkavat ehtyä? Eihän se voi millään olla sama asia, pumppaanko pumpulla vai imeekö vauva.
Ja nyt on pakko myös todeta, että olen alkanut tuntemaan käsittämätöntä raivoa vauvaa kohtaan niissä tilanteissa, joissa imetys ei onnistu. Se on mielettömän pelottavaa ja toivon ettei vauva huomaa. Turha toivo taitaa olla. Tästä syystä olen kallistumassa pulloruokinnan kannalle. Kuitenkin kun kuukausi ollaan tässä enemmän tai vähemmän tapeltu.[/QUOTE]
Tuon aloituksen alkuperäinen kysymys kuului, kuinka kauan sinun pitää jaksaa. Se nyt varmasti oli retorinen, mutta lienee hyvä vastata siihen ihan ensimmäisenä: niin kauan kuin itse koet sen pakolliseksi. Olet sen pienen ihmisen äiti, ainut oikea ja varmasti hyvä sellainen. Jotta vauva voi voida hyvin, on äidin voitava hyvin. Omaa jaksamistasi ja sen mielekkyyttä osaat arvioida vain sinä itse. Kenellekään muulle, toisille äideille (imettäville tai imettämättömille), neuvolalle, lääkäreille sinun ei tarvitse jaksaa yhtään, et ole heistä tai heidän mielipiteistään mitenkään vastuussa, eivätkä ne määritä sinun äitiyttäsi.
Jäin kovasti pohtimaan tuota rintaraivari asiaa. Hampaiden teko voi todella olla yhtenä syynä, ja siihen saattaa tuolloin auttaa asennon vaihtaminen. Kuullostaa kuitenkin siltä, että olet ottanut näistä selvää ja kokeillut hyvin monenlaista. Nyt tuleekin mieleen, että tilanne, olkoon alkuperäinen syy mikä tahansa, on saattanut mennä ns. liian pitkälle. Kerrot olevasi todella väsynyt ja paikoin vihainen vauvalle ja itsellesi. Kuten aiemmin sanottu, vain itse tiedät mihin vetää raja, mutta itselleni tämä kuulostaa siltä, että nyt on syytä ottaa reilusti askel eteenpäin: vauva ei voi voida hyvin jos äiti ei pidä itsestään huolta. Väsynyt äiti tarvitsee lepoa. Millainen verkostosi on? Saisitko apua kavereilta tai perheeltä? Koetko että aika lapsen kanssa voisi parantaa tilannetta?
Kysyit kuinka kauan maitosi voi pysyä yllä pelkällä pumppaamisella. Yhtä vastausta ei ole, vaan kysymys on yksilöllisistä eroista. Toisilla maidontuotanto on jo niin hyvin vakkiintunut 3kk kohdalla, että maito pysyy helposti yllä pumpulla. Usein sanotaan että maidontuotanto vakiintuu paremmin vasta 5kk kohdalla, etukäteen ei voi tietää. Hiukan osviittaa voit saada siitä, millaista maidontuotantosi on ollut tähän asti? Pumppaaminen on työlästä sterilointien ja pullorumban kanssa.Toisaalta siihen rumbaan saattaa tulla rutiini yllättävän äkkiäkin. Lisäksi pumppaaminen, kuten tiedätkin, vähemmän tehokas maidon poistaja kuin lapsi. Tämän takia olisi hyvä pumpata useammin kuin mitä imetät. Vaihtoehto voi olla työläs, mutta kenties teille sopiva. Yöimetykset ovat maidontuotannon kannalta tehokkaimpia. Jos siis pystyt edelleen imettämään öisin, se voisi auttaa maidon yllä pysymistä.
Usein kuitenkin pullon kanssa käy niin, että lapsi alkaa suosimaan ja jopa vaatimaan sitä koska maitoa tulee pullosta niin paljon helpommin ja tasaisemmin. Voi siis käydä niin, ettei imetys onnistu yölläkään. Voi myös olla, että lapsesi kuuluu siihen vähemmistöön, jolle tämä ei ole mikään ongelma: osa lapsista vaihtaa pullosta rintaan kuukausia päivittäin ongelmitta.
Haluaisin myös sanoa, ettei sinun tarvitse tehdä loppuelämän tai loppuimetyksen päätöksiä juuri nyt. Tarve tehdä lopullinen päätös usein kertoo siitä, että ihminen kokee suurta turhautuneisuutta. Se pitää ottaa vakavasti, asialle siis toki pitää tehdä jotakin, mutta päätösten ei tarvitse olla lopullisia. Voit hyvin kokeilla ja katsoa, kuulostella miltä itsestä tuntuu ja miten mikäkin tuntuu vauvalle sopivan. kenties voisit tehdä ainakin sellaisen lopullisen päätöksen (lopullisten imetys tai muiden päätösten sijaan), että otat oman hyvinvointisi vakavasti ja aina kun tunnet sen olevan uhattuna, toimit asian parantamiseksi? Jos tämä tarkoittaa pullon antamista sillä kerralla, sitten se tarkoittaa. Teet kuitenkin parhaasi lastasi ajatellen.
Imetys myös muuttaa muotoaan jatkuvasti: ensi viikolla sylissäsi on jo toinen ihminen kuin nyt, puhumattakaan kuukauden päästä. Varmuutta muutoksesta parempaan ei kuitenkaan ole, ja kun väsymys on akuutti, on elettävä tässä ja nyt kuten vauvakin.
Jos emmit kokonaan pulloon siirtymistä tuon pullonsuosimisen takia, voit myös hörpyttää maidon, jolloin vauva ei vieraannu tissillä olosta. Tyypillisesti imetyksen loppumisesta rinnalla olon kannalta tulee lopullista 1-2vkon jälkeen, jolloin moni vauva kadottaa imemisen taidon. Pumppaamisen ja pullottelun kannalta sille ei välttämättä tarvitse tulla loppua ollenkaan sen sen nopeammin kuin muutenkaan.
Maitosi ei lopu seinään, mutta jos haluaa varman päälle pelata, miltei kaksinkertaisen määrän saisi pumpata, kuin mitä syöttää (siis kerroissa; jos maito heruu pumpulle hyvin, riittää parin-kolmen desin "ylituotanto" päivittäin, jonka voit vaikka pakastaa, säilyy 6kk).Jos ahkkerasti pumppaat, ja tulette pumpun kanssa toimeen eli herut pumpulle, en usko että sinulla on huolta maidon riittävyydestä ainakaan ensimmäiseen kuukauteen.
Kuulostat myös hyvin imetysmyönteiseltä, ja koet ehkä olevasi huono äiti jos et nyt voikaan antaa niitä kaikkia etuja lapsellesi mitä imetys tuo mukanaan. Paitsi että imetys EI ole äitiytesi mitta, haluaisin myös ihan faktallisesti sinua hiukan rohkaista. Mikään tutkimus ei ole näyttänyt, että 6kk täysimetys olisi radikaalisti parempi kuin 4kk täysimetys:kysymys on yksilöstä, toinen vauva on valmiimpi nopeammin kuin toinen. Suositus annetaan niiden hitaammin kehittyvien perusteella. Toiseksi, osittaisimetys tuo mukanaan suurimman osan imetyksen eduista, jos sellaiseen sattuisitte päätymään. Myös osittaisimetys on imettämistä.
Tälle ei nyt tule loppua ollenkaan, mutta vielä mietteitä, koska tiedän etten ehdi tänne huomenna (voin käydä ylihuomenna tarkistamassa josko vielä jäit miettimään jotakin erityisesti):
-Onko vauvan korvat tarkistettu?
-Onko omaan ruokavalioosi tullut jotakin lisää viimeaikoina?
-Oletko tarkistanut vauvan suun sammaksen varalta?
-Ethän tue vauvaa takaraivosta?
-Onko vauva tyytyväisempi mahallaan kuin selällään, tai pystyssä kuin maaten? Puklaako tai nieleskeleekö vauva paljon? Onko vauva rinnalla erityisen paljon? Tai vastaavasti alkaako poru kun tulee ruokinnan aika (myös pullosta)?(>refluksi?)
Vihan ja pettymyksen tunteita on syytä purkaa heti kun ne näyttäytyvät, siinä ja silloin, samantien. Tämä tekee hyvää myös itsetunnollesi, koska kerrot alitajunnallesi, että otat itsesi todesta. Hyvä keino on huutaa tyynyyn suoraa huutoa hetki.
Tämä saattaa jopa auttaa herumiseen, koska se voi laukaista stressiä, joka puolestaa on saattanut vaikuttaa herumisen käynnistymiseen negativiisesti.
Tulipas hyvin hajanainen ja sekava teksti, se asia näköjään pirstaloitui kaikkialle sekalaisesti, toivottavasti saat jotakin tolkkua, en nimittäin nyt millään enää jaksa tätä jäsennellä uudelleen
Jokatapauksessa, paljon tsemppiä, voimia ja ROHKEUTTA OLLA ÄITI, eli luottaa itseesi siinä, että tottakai aina teet sen minkä uskot olevan lapsellesi parhaaksi. Myöskään kukaan muu ei voi eikä osaa tehdä noita päätöksiä yhtä hyvin kuin sinä: sinä tunnet teidät kummatkin parhaiten. Vauvan kannalta kamalin tragedia olisi menettää se äiti, joka jaksaa suukottaa, halata, pitää lähellä ja rakastaa avoimesti ja konkreettisesti koko päivän. Hyvä äiti siis pitää huolta, että lapsella on se hyvä, jaksava äiti, joka jaksaa hänestä pitää huolta huomennakin!
no toki joskus lähden, ja joskushan syöminen onnistuu ihan hyvin.
Mutta niin, olen koittanut, en tiedä auttoiko se kuinkaan. Mutta tieysti siinä määrin, että helpomminhan lapsi rupeaa syömään kun ei ole vielä tosi tosi tosi kova nälkä.