3kk vauva ja imetyksen ihanuus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kaisa"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä aloin pumpata vauvan ollessa n. Kuukauden, vauva nyt 7 kk ja saa edelleen kaiken maitonsa mun omaa maitoa. Itse saan hyvällä sähköpumpulla maitoa irti hyvin, ennen kiinteiden aloitusta litrankin vuorokaudessa. Ja tähän pätee sama kun imetyksen, mitä useammin tyhjään rintaa, sitä enemmän täyttyy. Pumppaan kerran myös yöllä koska vauva syö öisinkin.

Meillä siirryttiin tissistä pulloon kun itse kipuilin tulehtunutta ja uudelleen korjattua epparia ja samaan aikaan taisteltiin kun vauva ei huolinut suihkutissejä. Jos joskus saan toisen lapsen, panostan kyllä imetykseen, en antaisi sen kaatua pikku ongelmiin. Kylässä ollessa ja reissussa, pumppaaminen on hankalaa ja maitoa ei voi säilöä kaupunkireissuille tms. Mukaan. Kusy neuvolsta oman kaupunkisi imetystukiryhmän tietoja ja pyydä joku ihminen teille käymään ja antamaan käytänön neuvoja!
 
voin vain todeta että tutun kuuloista ongelmaa teillä, ihan samojen kanssa paininut pitkään! Vauva ei jaksanut imeä pitkään, nukahti rinnalle, tuossa iässä tiheän imun kausia/raivareita, rintatulehduksia, sisäänpäin kääntyneet nännit joten rintakumit käytössä ensimmäisen kk ja rinnat verille asti rikki. Maratonimetystä iltaisin 17-24 koko ajan rinnalla. Täyttä tuskaa oli eikä helpottanut että ekan kk jälkeen jouduttiin ottamaan korvike mukaan kun maito ei riittänyt. Monta kertaa jatkoin vain seuraavaan imetykseen, ja taas seuraavaan...hiljalleen helpotti, 7 kk tuntui lähes hyvältä kunnes tuli hampaat ja narskuttelu, rinnat rikki taas. Nyt vauva 10 kk ja korvike jäi 6 kk kun kiinteät tuli mukaan. Imetys on lähes kivaa jo ;) ja tosi kätevää kun oma juoma aina mukana, tarvitsee vain kiinteä ruoka ottaa mukaan eikä ole enää pullojen pesuja!

Käytiin hammashoitajalla juuri ja hän sanoi ensimmäiseksi että tiukka kielijänne! Olin kysynyt neuvolasta ja sairaalan lastenlääkäriltä onko kireä ja voiko aiheuttaa nämä ongelmat, ei kuulemma ollut! Neuvolalääkäri ei suostunut edes katsomaan suuhun...eli kannattaa sekin vielä tarkistaa, vaikka miten olisi sanottu että on ok. Harmittaa vietävästi että olen turhaan antanut korviketta, kun pieni operaatio olisi auttanut asiaan..mutta kun on ensimmäinen lapsi uskoo sokeasti muita vaikka oma vaisto sanoisiki toisin :(

Tsemppiä ja jaksamista, mitä päätätkin tehdä. Voisit kokeilla antaa pullomaitoa ensin 20 ml ja sen jälkeen sänkyyn vällyihin alasti vauvan kanssa, vauva saa päättää ottaako rinnan vai nukkuuko vaan vieressä. saattavat unissaan sitten imeä ihan ok..siitä se sitten voisi lähteä ja raivarit vähetä. Älä tuputa, jos ei huoli niin makoile tai pidä sylissä tyynyn päällä tissit paljaana, ottaa kun haluaa. Katso että rintakumit on enintään 16 mm, isommista ei saa otetta. Aloitin usein niillä ja kun nännit nousseet niin kumi pois ja rinta kelpasi taas.
 
Kiitos vastauksista. Erityisesti pop, ja te jotka kerroitte omista tilanteistanne.

-Onko vauvan korvat tarkistettu? = Ei ole. Voisiko olla mahdollista, että oireilisi näin? Kuitenkin neljä viikkoa ollaan tuskailtu imemisen kanssa, enkä ole muita korviin viittaavia oireita huomannut.
-Onko omaan ruokavalioosi tullut jotakin lisää viimeaikoina? = Kahvia juon enemmän kuin vauvan ensimmäisinä elinviikkoina. Muuta en keksi. Joku mauste saa vauvan posket näpyille, näin käynyt pari kertaa.
-Oletko tarkistanut vauvan suun sammaksen varalta? = suu on puhdas, ei sammasta.
-Ethän tue vauvaa takaraivosta? = en :)
-Onko vauva tyytyväisempi mahallaan kuin selällään, tai pystyssä kuin maaten? Puklaako tai nieleskeleekö vauva paljon? Onko vauva rinnalla erityisen paljon? Tai vastaavasti alkaako poru kun tulee ruokinnan aika (myös pullosta)?(>refluksi?) = viihtyy selällään, ei puklaile juurikaan. Ei oleile rinnalla, ei todellakaan :D Siis on vastasyntyneesta asti syönyt ja sitten mielenkiinto rintaan loppuu kun nälkä loppuu. Syöminen voi olla yhtä huutamista myös pullosta, mutta luulen että se johtuu ennemmin siitä että vauva on jo niin nälkäinen kun pulloa tarjoan, että ahmii ja koska pullosta maitoa tuleekin aikas nopsaan...

Tämä päivä on taas ollut parempi kuin eilinen. Vauva aamusta asti syönyt rintaa luottavaisesti, hymyillen. Minä olen myös ollut levollisempi kun olen teidän kirjoituksianne lukenut ja itkenyt asiaa miehelle. Syytän tästä myös hormooneja, aivan sekaisin tunnun olevan :) Hassuinta on, että siskoni oli samassa tilanteessa vuosi sitten, ja hänelle sanoin että "pulloa vaan, mitäs siinä itket" Nyt ymmärrän paremmin.

Mutta tietysti korvat voisi tarkistuttaa. Neuvolassa vaan eivät olleet huolestuneita mistään, painoa kuitenkin tullut oikein hyvin, eli nälkää ei ole onneksi joutunut näkemään.

Lapsi on minulle ensimmäinen, niin kuin olette varmaan arvanneet. Olin niin onnellinen, kun imettäminen onnistui vastasyntyneen kanssa niin hyvin. Sitten jotain käsittämätöntä tapahtui. Mutta kyllä me tästä selviämme.
 
Kaisa, tilanteesi on niin tuttu!
Minä lopetin 2 viikkoa sitten 3,5kk poikani imettämisen - en enää jaksanut (molempien) itkua ja taistelua.

2 päivää itkeskelin ja surin, mutta sitten helpotti.
Poika on aina syönyt hyvin pullosta ja nyt saa pelkästään pulloa.

Tissiä ei poika enää saa, mutta taatusti sai iloisemman ja virkeämmän mamin!
Kuuntele itseäsi, imetys ei tosiaan ole äitiyden mitta!
 
ex-imettäjä, pumppaatko maitoa vai annatko korviketta? Hienoa, että olet saanut tilanteen ratkaistua. Enköhän minäkin siihen pysty. Jonkinlaiseen hetkelliseen ratkaisuun :)
 
Meillä alkaa varmaan nyt helpottaa. Pari päivää ollaan menty imettäen, ja saldona on yksi kunnon itkuraivari rinnalla. Sekin tapahtui kun oltiin naapurissa kylässä, joten kotona imetys onnistunut hyvin.
 
[QUOTE="Kaisa";26624192]Meillä alkaa varmaan nyt helpottaa. Pari päivää ollaan menty imettäen, ja saldona on yksi kunnon itkuraivari rinnalla. Sekin tapahtui kun oltiin naapurissa kylässä, joten kotona imetys onnistunut hyvin.[/QUOTE]

Tosi kiva kuulla! Joskus imetys on ihmeellistä siinä, että muutos voi tapahtua nopeastikin pitkänkin ajan jälkeen.
Kuulostaa myös siltä, että olet saanut toivoa ja positiivisuutta tilanteeseen mukaan, se kantaa todella pitkälle. Vaikka uusia ongelmia tulisikin tai vanhat nostaisivat taas päätään, ainakin olet nyt kenties jo hieman selvemmillä vesillä itsesi ja tavotteittesi kanssa? Muistat vain uskoa itseesi äitinä!

Pidä pää pystyssä, ja iloista pikkuvauva aikaa, nyt kenties ehdit nauttia siitä oikein (sopivin) täysin rinnoin :)
 
Meillä rintaraivoaja söi ihan hyvin kaikkialla muualla kuin kotona. Eipä olis tullu mitään jos ois pitäny raivoamisen vuoksi jäädä kotiin, oisin lopettanu siihen. Pitää sillä äidilläkin jotain elämää olla.
 

Yhteistyössä