4,5-vuotiaan kanssa ongelmia...:(

[Keinot loppu]

4,5-vuotias tyttäremme temppuilee. Aloittaa heti aamusta, herää ennen kukonlaulua 10 tunnin unien jälkeen (ei nuku päikkäreitä, mutta harvoin yli tuon 10 tuntia yöuniakaan), aloittaa heti mankumisen, haluan juotavaa, haluan syötävää...anna peitto ja laita mun lastenohjelmat...mä en itse ole vielä saanut edes silmiä auki ja eka räjähdys on siis käsillä. Ärähdän muksulle että oota nyt pieni hetki! Kaiken pitäs tapahtua heti! Aamupala syödään siis usein olkkarissa ja katellaan samalla lastenohjelmia, äiti lukee nettilehtiä jne, rauhallinen hetki.

Seuraavana vuorossa aamutoimet, haen lapselle vaatteet ja pyydän ottamaan yökkärin pois ja laittamaan vaatteet päälle. "En halua pukea", sitten seuraa puolituntinen, jonka aikana ehdin pyytää sievästi pukemaan n 10 kertaa ja rähjätä toiset 10 kertaa. Puseron sisällä on pimeää ja sukkahousut menee väärinpäin. Haluaisi, että aikuinen pukisi . Muksu jäähypenkille, selitys, että siksi kun et rupea pukemaan. Jäähyn jälkeen vaatteet menevät päälle. Äiti joutuu vähän korjaamaan, mutta päällä ovat. Hampaiden pesulle pyydetään usea kerta, lapsi juoksee keittiön pöydän alle kikattaen. Äiti räjähtää ja jäähypenkki käyttöön taas.

Seuraa äidin aamupäivän kotityöt, tämä aika menee yleensä ok, tyttö leikkii, piirtää tai katselee telkkua tms. Mutta jestas jos äidillä soi puhelin! Kaks minuuttia ja muksu on kiipeämässä kaapille varastamaan keksiä/omenaa/tarroja (jotka on palkkiona hyvästä käytöksestä). Puhelu pitää lopettaa ja muksu jäähypenkille.

Ulos. Sama ruljanssi pukemisen kans. Laulelee ja tanssii ja katsoo itseään peilistä, kehoitan pukemaan n viisi kertaa. Ei etene. Äiti hermostuu ja jäähypenkki kolahtaa. Jäähyn jälkeen taas vaatteet puetaan reippaasti.

Ulkona ei jaksa leikkiä yhtään yksin, kaverin kanssa kyllä, mutta lapsia on tällä alueella ihmeen vähän. Puistoillaan, lasketaan mäkeä, pyöräillään (nyt kun on jo sula tie). Lounasaika, aamupalasta on aikaa 3-4 h. Ei kelpaa ruoka, leipää menis. En anna. Temppuilee ruokapöydässä ja leikkii ruualla. Jäähypenkki. Ei jälkkäriä. Se varastetaan äidin seuraavan puhelun aikana. Jäähypenkki.

Tämän jälkeen on päivän levon aika. Yleensä luetaan kirja, katsotaan elokuva. Lapsi on rauhallinen ja mukava, hellyydenkipeä. Toki haluais nyt jotain syötävää. Hedelmät, kiisselit, hapankorput pyydetään, mutta ei tietystikään saa, koska ruoka-aika oli just. Yrittää varastaa hedelmiä, joutuu jäähypenkille...

Käydään taas pihalla, samat kuviot jatkuu, paitsi nyt riittää jo uhkaaminen jäähypenkillä. Tottelee kohtalaisesti. Pihalta lähdetään kauppaan, ryntäilee ja lähtee omille teilleen kaupassa, joutuu autoon istumaan. Loppuillasta käydään taas jäähylläkin.

Illalla peittelen tyttöä sänkyyn. Juttelen hiljaa ja selitän kauniisti, mitä meni tänään pieleen. Tyttö pyytää oma-aloitteisesti anteeksi, kun varasti aamulla omenan. Halataan, sovitaan ja ruvetaan nukkumaan. Mutta seuraava päivä on samanlainen.

Erityislastentarhaope on testannut kahteen kertaan tytön ja toteaa, että impulsiivinen ja omaehtoinen lapsi, mutta normaalin rajoissa. Samat sanat neuvolasta. Kehoitetaan pitämään rajat ja vähän naureskellaan ainoan lapsen huomionkipeyttä.

Perheessä on myös isä, joka tahtoo kyllä olla vähän lepsumpi kuin äiti, mutta ei paljoa. Käymme töissä, lapsi on jatketun ajan päiväkodissa, koska teemme aikaista aamuvuoroa molemmat, arkisin lapsi herää klo 5.30. Menee myös illalla nukkumaan ajoissa, eli klo 20. Nukkuu päiväkodissa tunnin päikkärit.

Muita tällaisen persoonan vanhempia? Neuvoja?

Välillä on helpompia kausia, pari viikkoa- kuukausi menee puolella tuosta kiukuttelusta. Onhan se ihanaa, silloin käydään uimassa ja kyläillään jne. Mutta kun on hankala päivä, ei uimahalli vain tunnu oikealta, "palkitsenko" väärästä toiminnasta?

 

[Keinot loppu]

Niin ja tuossa on siis vapaapäivän ohjelmaa kuvattu. Päiväkodissa ei yhtä hankalaa, mutta tarvitsee sielläkin useamman kehoituksen. Ja uimahallissa on riisunut/pukenut ennen kuin äiti, on tosi reipas ja kuulianen, rakastaa siis uimista...

 

["mie vaan"]

Lapset nyt vaan tuppaa olemaan tuollaisia, ainokaiset varsinkin Aloita lapsen omatoimiseksi opettaminen, kun lapsi aamulla haluaa jotain, käske itse hakea. Käske lapsen itse hakea vaatteet kaapista ja pukea. Anna lapsen tehdä mahdollisimman paljon itse, ihan kaikki mahdollinen, kun lapsi pyytää jotain sano aina että hae/yritä itse. Jos lapsi ei johonkin pysty, autat sitten, mutta vasta yrityksen jälkeen.

Muuten tuo kuullostaa musta ihan normaalilta lapselta, ja mulla on kokemusta aika monenlaisista lapsisat

 

[astrolabe]

En luultavasti itse käyttäisi jäähypenkkiä tuolla lapsella, kun ei kerran toimi. Auttaisiko liikennevalot eli kun menee hyvin, on valo vihreä, ekasta varoituksesta menee keltaiselle ja toistuvasta häiriköinnistä punaiselle? Jos liikennevalo on punainen, ei tule jälkiruokaa/uimahallia tms. miten sovittekaan.

Jos olisin tietoinen, että lapsi tekee säännönmukaisesti jotain kiellettyä (varastaa jälkkärin puhelun aikana), olisin passissa piilossa odottamassa tätä ja puuttuisin toimintaan jo lapsen alkaessa kiivetä hyllylle ja kiittelisin kun jätti tekemättä tuhmuuden.

Aamupalan suhteen opettaisin lapsen omatoimiseksi. Toisaalta en antaisi syödä telkkaria katsoen, koska ruokailuissa vaikeuksia.

Jos noin pullikoisi ulkovaatteiden kanssa niin luultavasti ulos ei mentäisi ollenkaan, vaan toistuvasti sanomisesta huolimatta pukematon lapsi jäisi sitten sisälle.

 

["Hilma"]

Minun silmiin pisti muutama seikka...Eli palaute tulee ainoastaan negatiivisista asioista. Ja iltaisin käydään läpi sitä mikä on mennyt pieleen. Kääntäisin asiat nurin. Eli palaute positiivisesti lapselle, se mikä on mennyt hyvin. Jäähypenkit ihan ok, mutta ei päivä saisi mennä pelkän neg. asioide parissa. Etsi pienistäkin asioista positiivista ja kehu siitä. Iltaisin keskustelkaa jostain mukavammasta kuin siitä mikä päivänaikan mennyt pieleen...Eikö? Ps. ihan tyypillinen 4v kylläkin, kokeilee rajoja. Ja niistä hyvä pitää kiinni. Kyllä se aikanaan palkitaan

 

["Vieras"]

No meillä kuulostaa aika samanlaiselta, lapsi 4v. Etenkin tuon pukemisen kanssa... Meillä lapsi on niin kova höpöttäjä ja rallattelija että puolet asioista menee jotenkin ohi kun höpisee vaan omia juttujaan. Välillä on sitten parempia kausia vähän kaiken suhteen. Meillä ei kyllä istuta jäähyllä kuin silloin kun on tenyt jotain oikeasti tuhmaa, vaikka lyönyt pienempää sisarusta, tehoaa paremmin jos siinä ei tarvitse vartin välein istua. Nykyisin on usein niin että jo kun uhkaan jäähyllä niin poika alkaa niellä itkua... Minusta kuulostaa että teillä aika herkkään laitetaan jäähylle, ja kun se ei selvästikään tehoa niin eikö kannattaisi pienempiä tuhmuuksia (hedelmien ottaminen ilman lupaa tms) yrittää selvittää muuten, ihan puhumalla vaikka? Lapsi on kuitenkin jo sen verran iso.

Kuulostaa myös tosi huomionkipeältä lapselta, joka on keksinyt hyväksikäyttää äidin puhelinhetkiä, ja osaa myös näyttää mitä mieltä niistä on...

 

[Keinot loppu]

Joo unohtui mainita, että saa kehuja hyvästä käytöksestä, tietysti. Ja olen yrittänyt antaa kehuja vähän "turhastakin", eli jos nyt vaikka pukee reippaammin kuin yleensä jne.

Jos jäähypenkkiä ei ole käytössä, niin miten sitten saan lapsen toimimaan halutulla tavalla? Oikeasti, olen kaikkeni yrittänyt. Ja niitä tarroja olen jakanut hyvän käytöksen jälkeen, samoin on saanut palkkioksi vaikka pelata Hertan maailmaa. Meillä ei istuta tietokoneen tai telkun ääressä koko ajan.

 

["hmm"]

Meillä saman ikäinen tyttö.. täällä äiti on lepsu ja ei jaksa aamulla hoitoon lähtiessä tapella vaatteitten kanssa, joten olen auttanut ulkovaatteet pukee kylläkin itse Syö itse, paitsi jos on vähän pahaa ruokaa muuten on kyllä tottelevainen ja kuuliainen ja kilahteleekin kunnolla aika harvoin. Mutta tuota kyllä harrastaa, ettei usko kerrasta, jos tekee jotain kiellettyä. Mutta eipä usko kohta 3 vuotias pikkuveliikään.. ja minusta tää kohta 3 vee on hankalampi tapaus niin en oikeen osaa ajatella tuota kohta 5 vuotiasta niin hankalana

 

[astrolabe]

Joo unohtui mainita, että saa kehuja hyvästä käytöksestä, tietysti. Ja olen yrittänyt antaa kehuja vähän "turhastakin", eli jos nyt vaikka pukee reippaammin kuin yleensä jne.

Jos jäähypenkkiä ei ole käytössä, niin miten sitten saan lapsen toimimaan halutulla tavalla? Oikeasti, olen kaikkeni yrittänyt. Ja niitä tarroja olen jakanut hyvän käytöksen jälkeen, samoin on saanut palkkioksi vaikka pelata Hertan maailmaa. Meillä ei istuta tietokoneen tai telkun ääressä koko ajan.

Furmanin Muksuoppia voisit kokeilla jäähypenkin sijaan.

 

[Keinot loppu]

Furmanin Muksuoppia voisit kokeilla jäähypenkin sijaan.

Kerrotko tarkemmin? *googlettaa*, okei. Tuota voisi kokeilla. Aika monimutkaisen kuullosta kyllä. "Sinä menet nyt jäähylle" kuulostaa paljon helpommalta ja yksinkertaisemmalta ja tää oli sarkastinen vitsi sitten!

 

[Jätkä]

Keretäänkö teillä tekemään mitään, kuin istua jäähyllä? :O Mä jättäisin jäähyt pois kokonaan koska eivät toimi ilmeisesti, tai sinun ap pitäisi tutustua jäähyn periaatteisiin ja käytäntöön ensin oikein kunnolla.

Lapsi muuttaa häiriökäytöstään vain, jos aikuinen muuttaa toimintamalliaan. Eli kaikki muutos lähtee aikuisesta itsestään.

 

["jep"]

Sympatiani, itse painiskelen samanlaisen nelivuotiaan pukemishaahuilijan kanssa. Omalla murusellani epäilen lievää toiminnanohjauksen ongelmaa. Haasteena on juuri se, että noissa tilanteissa helposti itse hermostun, jäpätän, suutun ja rankaisenkin (esim. ilmoitan, että menen sitten vain veljen kanssa ja lapsi saa jäädä isänsä kanssa sisälle, haluaa kyllä ulos), vaikka pitäisi enemmän tukea ja auttaa lasta oman toiminnan ohjaamisessa.

Jos elto on testannut ja jotain pientä ongelmaa havainnut, voi olla, että lapsen päässä pukemistilanne tuntuu oikeasti kaoottiselta, ja hän pakenee sitä hölmöilyn taakse. Tuosta Muksuopista tuli mieleen, että asiaa voisi ehkä tehdä avoimeksi lapselle kertomalla, että joskus se pukeminen tuntuu oikeasti vaikealta, ja vaikka kertoa (tarvittaessa tekaistun) tarinan omasta lapsuudesta tai jostain pienestä tytöstä, jolle pukeminen oli oikeasti kamalan hankalaa, ja äitikin aina suuttui ja tuli riitaa, mutta sitten he keksivät alkaa opetella, ja tänä päivänä tuo pieni tyttö on aina ekana valmiina pihalle . Tuon ikäisen kanssa voi jo miettiä yhdessä, mikä auttaisi.

Kiitos tästä ketjusta, jään seuraamaan muiden hyviä ideoita ja miettimään itsekin, miten noita tilanteita voisi lapselle selkeyttää. Minunkin lapseni toimii pk:ssa paremmin, vaikka vaikeuksia on joskus, mutta olen huomannut, että päiväkodissa on tosi selkeät rutiinit ja systeemit. Kotona tuollaisia juttuja ei aina osaa itse pitää yllä, vaan kiireessä häslää.

 

[halipupu harmaana]

Aika moni tuossa ap kertomuksessa pisti silmään. No ensinnäkin aamupalan syöminen olkkarissa, mieluummin keittiössä, jolloin lapsi erottaa ne toisistaan: aamupalaan ja yleensäkin syömiseen ei pitäisi liityä televisio, jolloin syömisestä tulee helpompaa.

Ap:n lapsi taitaa olla ainut lapsi, jolloin tarvitsee tietenkin aikuisen huomiota, kun ei ole sitä sisrarusta, jolta saisi huomiota. Ja jos ei saa huomiota, niin hakee sitä negatiivisella tavalla --> ottamalla tavaroita, välipalaa jne... Meillä lapset kyllä saavat omenan ihan koska vaan, ei tarvitse "varastaa".

Lapsen voi myös ottaa mukaan kotihommiin, jolloihn lapsi saa onnistumisen kokemuksia yhdessä vanhemman kanssa ja samalla huomiota.

En ihan ymmärtänyt miten teillä menee ap tuo päivähoitosysteemi, mutta tuollaisen lapsen kanssa sen olisi hyvä olla todella säännöllistä, että lapsi tietää missä mennään ja on tarkat rutiinit. Reilun vuoden päästä lapsi aloittaa varmaan eskarin ja siellä olisi sitten viimeistään hyvä olla aina paikalla. Nytkin lapsi varmasti saisi apua päiväkodin toiminnasta ja varsinkin sosiaalisten taitojen harjoittelu olisi paikallaan.

Jäähyt jättäisi kokonaan pois käytöstä, ne alkavat olla lasten kasvatuksessa "menneen talven lumia." Harvalla lapsella ne toimivat. Ehdotan mieluummin että teette lapsen kanssa yhteiset säännöt ja päiväjärjestyksen joita noudatetaan, myös isä noudattaa. Papunetistä saa helposti kuvia, jotka motivoivat lasta ja tekevät hommasta helpomman.

Ja lasten kanssa ei tosiaankaan aina ole helppoa, eikä se ole tarkoituskaan. Välillä voi olla helpompaa, mutta sitten taas väännetään ja käännetään ja se kuuluu asiaan.

 

[Keinot loppu]

Keretäänkö teillä tekemään mitään, kuin istua jäähyllä? :O Mä jättäisin jäähyt pois kokonaan koska eivät toimi ilmeisesti, tai sinun ap pitäisi tutustua jäähyn periaatteisiin ja käytäntöön ensin oikein kunnolla.

Olen tutustunut, ja saa ensin varoituksen jne, ja kuten aloituksessa mainitsen, kyllä se jäähy toimii, mutta unohtaa sen sitten pian. Ja totta on, että kun yritämme jättää jäähyä pois, homma menee ihan mahdottomaksi, nuo seesteiset kaudet ova mielestäni seurausta juurikin kunnolla toteutetusta "jäähykaudesta". Mutta eiköhän sekin pitäisi pystyä joskus jättämään pois...

 

["vieras"]

Siis teillähän poukkoillaan ja mennään aivan muksun ehdoilla. Hän pompottaa teitä!
Aamulla aamupala syödään pöydän ääressä - sekä äiti että lapsi- ilman tietsikoita ja telkkua. Jos ei käy niin sitten ei syödä aamupalaa. Mutta muista itse nauttia siitä ja anna lapsesi nähdä miten ihanaa se on.
Sitten vaatteet. Tenava itse valitsee mitä laittaa päälle. Tietty jos uikkarit haluaa laittaa niin neuvot ja ohjeistat miksi ei voi laittaa. Jos ei pue niin sitten on alasti mutta sinä puet.
Uloslähtiessä sinä annat lapselle ohjeen että nyt pukemaan kun olette kohta menossa. Jos ei pue niin sinä puet itsesi ja olet sitten lähössä muka yksin - koska toinen ei pue. Ja höpöttelet sitten yksinäsi siinä että -onkohan siellä pupuja ulkona tänään....
Lapsi on varmasti aivan normaali mutta nyt teillä lapsi sanelee mitä tehdään. Ja kehu positiivisista asioista. Pienistäkin sellaisista. Esim voi että kun osasit laittaa hienosti sukkahousut - ihan kuin isot tytöt...

 

[Keinot loppu]

[QUOTE="vieras";28320982]Siis teillähän poukkoillaan ja mennään aivan muksun ehdoilla. Hän pompottaa teitä!
Aamulla aamupala syödään pöydän ääressä - sekä äiti että lapsi- ilman tietsikoita ja telkkua. Jos ei käy niin sitten ei syödä aamupalaa. Mutta muista itse nauttia siitä ja anna lapsesi nähdä miten ihanaa se on.
Sitten vaatteet. Tenava itse valitsee mitä laittaa päälle. Tietty jos uikkarit haluaa laittaa niin neuvot ja ohjeistat miksi ei voi laittaa. Jos ei pue niin sitten on alasti mutta sinä puet.
Uloslähtiessä sinä annat lapselle ohjeen että nyt pukemaan kun olette kohta menossa. Jos ei pue niin sinä puet itsesi ja olet sitten lähössä muka yksin - koska toinen ei pue. Ja höpöttelet sitten yksinäsi siinä että -onkohan siellä pupuja ulkona tänään....
Lapsi on varmasti aivan normaali mutta nyt teillä lapsi sanelee mitä tehdään. Ja kehu positiivisista asioista. Pienistäkin sellaisista. Esim voi että kun osasit laittaa hienosti sukkahousut - ihan kuin isot tytöt...[/QUOTE]


Kiitos kommentistasi, näin se todella taitaa olla.... Vaikka moni tuttava sanoo, että meillä on keskimääräistä kovempi kuri, mutta siltikin tämä meidän rinsessa taitaa olla kaapin paikan näyttäjä. Kokeillaans antaa hänelle "vastuuta" enemmän, sitä varmaan tarkoitat?

 

[5n äiti]

Olen samaa mieltä, että tuo jäähypenkki kuulostaa aika kurjalta noissa tilanteissa. Meillä 4,5v poika istuu kanssa joskus jäähyllä, mutta ei tuollaisesta käytöksestä, lähinnä jos satuttaa toista tai rikkoo jotain tahallaan.

Lapsen käytös kuulostaa ihan terveen 4v lapsen käytökseltä, oma poikani on samanlainen, mutta anna enemmän perksi kun on kotihoidossa. Saa vaikka olla yöpaidassa jos haluaa, en pidä sitä ongelmana.

Unen määrä on aika vähäinen mielestäni, oma poikani menee kanssa nukkumaan 20.00-21.00 , mutta herää itsekseen vasta 8.00-9.00 aikoihin.

Nauti kun sulla on ihana terve lapsi. Enemmän hellyyttä ja vähemmänn noita pukeutumis sääntöjä. Ruokailustakaan ei kannata tehdä ongelmaa. Omat lapseni eivät aina välitä syödä lämmintä ruokaa, joskus vain vihanneksia ja leipää. Ja hyvin ovat kasvaneet.

Oma esimerkki ja salliva ilmapiiri rohkaisee lasta toimimaan mallin mukaan. Lapsi oppii syömään ja pukemaan, kun katselee muiden esimerkkiä, ei siitä kannata rangaista.

Ehkäpä palkkio tarrat tms. innostaisi lasta pukemaan ja maistamaan uusia ruokia?

 

["hei"]

Auttaisko:

Aamupala syödään keittiössä, ennen sitä ei lastenohjelmia ja piste. Jos ei syö reippaasti, ei ehdi katsoa lastenohjelmia. Muutamana päivänä varmasti aika helvettiä, koska lapsi testaa, pitääkö äidin kantti (ja toisaalta menee aikaa ennen kuin ehtii itse tottua uuteen rutiiniin. Saavutetuista eduista ei luovuta helpolla ja nythän teillä on lapsen kannalta tässä hommassa kaikki mukavuus jo tarjolla...)

Pukeminen: Tuttavaperhe tämän testasikin, toimi. En muista, kenen kasvattajan vinkki on alunperin, mutta.. Lapselle annetaan vaatteet ja pyydetään pukemaan. Lapsella on tietty aika pukea, jonka jälkeen lähdetään esim. kauppaan tms. eli päivä jatkuu, pukemisaikaa ei ole loputtomiin. Jos lapsi ei ole pukenut, hän lähtee sitten yövaatteissaan. Tai ilman ulkovaatteita (vaatteet voidaan toki ottaa mukaan). Vitkuttelulle ei anneta aikaa, vaan homma jatkuu. Kehotuksia voi kertoa pari ja toki ilmottaa, että kohta aika loppuu ja mitä sitten tapahtuu. Tuttavaperhe kantoi talvella pakkasaikaan muksun autoon sisävaatteissaan pari kertaa, sitten lapsi tajusi, et kantsii muuten ennemmin pukea aika reippaasti jo kotona.

Ruoka: sitä syödään, mitä annetaan ja ruoka-aikoina. Hommaa vaikka lapsilukko jääkaapin tai ruokakaapin oveen, älä jätä ruokia näkyville. Jos pöydässä temppuillaan, meillä lapsi poistetaan varoituksen jälkeen pöydästä ja ruokailu jää siihen.

Nämä muutokset vaatii hetken sulta vaivaa ja pidempää pinnaa. Kuten sanottu, saavutetuista eduista ei luovuta helpolla, joten lapsi tulee pistämään vastaan ja muutama päivä on helvettiä. Mut mitään pikafiksausta tilanteeseen ei sinänsä ole, pakko se on ensin hiukan itsekin kärsiä, jos muutosta haluaa.

 

["sasa"]

Joo unohtui mainita, että saa kehuja hyvästä käytöksestä, tietysti. Ja olen yrittänyt antaa kehuja vähän "turhastakin", eli jos nyt vaikka pukee reippaammin kuin yleensä jne.

Jos jäähypenkkiä ei ole käytössä, niin miten sitten saan lapsen toimimaan halutulla tavalla? Oikeasti, olen kaikkeni yrittänyt. Ja niitä tarroja olen jakanut hyvän käytöksen jälkeen, samoin on saanut palkkioksi vaikka pelata Hertan maailmaa. Meillä ei istuta tietokoneen tai telkun ääressä koko ajan.

Kamalaa natsimeininkiä. Nukkumaan mennessäkin vielä palautepuheluosuus, päivän pieleen menneistä jutuista, luonnollisesti...

Tuon ikäiset nyt taitavat olla vähän tuollaisia. Meillä vähän samaa juttua vetkuttelun osalta, ei tuollaista koirakoulua kannata noin totisena pitää. Eiköhän se tolkku siitä tule, kun tulee ikää lisää.

 

[Jätkä]

Olen tutustunut, ja saa ensin varoituksen jne, ja kuten aloituksessa mainitsen, kyllä se jäähy toimii, mutta unohtaa sen sitten pian. Ja totta on, että kun yritämme jättää jäähyä pois, homma menee ihan mahdottomaksi, nuo seesteiset kaudet ova mielestäni seurausta juurikin kunnolla toteutetusta "jäähykaudesta". Mutta eiköhän sekin pitäisi pystyä joskus jättämään pois...

Jäähyä ei enää itseasiassa edes kasvatuksen ammattilaisetkaan suosittele käytettäväksi, siis tarkoitan sitä vanhaa tapaa minuutti per ikävuosi istumista jollakin tietyllä jäähypaikalla.
Töissä käytän tyyliä: ensin varoitus, sitten jos ei rauhoitu lasken kolmeen ja kolmosesta pitää olla jo homma loppu. Jos ei lopu(esim riehuminen tmv) vien hetkeksi sivummalle/toiseen tilaan, kerron että pääsee takaisin heti kun ymmärtää rauhoittua. Päästän heti kun huomaan, että lapsi rauhoittui.

Rauhoittuminen on sen 'jäähyn' mittari, ei ikävuodet tmv. Kun/jos jäähyä käytetään liikaa, sen teho lakkaa. Eli napsisin tuosta sun päivästäsi lähes kaikki jäähyt pois, koska itse käyttäisin rauhoittamista vain ja ainoastaan silloin kun lapsen käytöksessä on selkeästi elementtejä jonkin rikkoutumiseen tai jonkun sattumiseen.

 

[Keinot loppu]

Jäähyä ei enää itseasiassa edes kasvatuksen ammattilaisetkaan suosittele käytettäväksi, siis tarkoitan sitä vanhaa tapaa minuutti per ikävuosi istumista jollakin tietyllä jäähypaikalla.
Töissä käytän tyyliä: ensin varoitus, sitten jos ei rauhoitu lasken kolmeen ja kolmosesta pitää olla jo homma loppu. Jos ei lopu(esim riehuminen tmv) vien hetkeksi sivummalle/toiseen tilaan, kerron että pääsee takaisin heti kun ymmärtää rauhoittua. Päästän heti kun huomaan, että lapsi rauhoittui.

Rauhoittuminen on sen 'jäähyn' mittari, ei ikävuodet tmv. Kun/jos jäähyä käytetään liikaa, sen teho lakkaa. Eli napsisin tuosta sun päivästäsi lähes kaikki jäähyt pois, koska itse käyttäisin rauhoittamista vain ja ainoastaan silloin kun lapsen käytöksessä on selkeästi elementtejä jonkin rikkoutumiseen tai jonkun sattumiseen.

Okei, yritetäänpäs tuolla tavalla. Kuulostaa johdonmukaiselta .

 

[Nellien]

Keretäänkö teillä tekemään mitään, kuin istua jäähyllä? :O Mä jättäisin jäähyt pois kokonaan koska eivät toimi ilmeisesti, tai sinun ap pitäisi tutustua jäähyn periaatteisiin ja käytäntöön ensin oikein kunnolla.

Lapsi muuttaa häiriökäytöstään vain, jos aikuinen muuttaa toimintamalliaan. Eli kaikki muutos lähtee aikuisesta itsestään.

ei se ole ihan näinkään, on myös neurologisesti poikkeavia lapsia joilla se käytöksen muuttuminen kestää ja kestää ja kestää..

Meillä on lapsella adhd, käytös tuollaista tuossa iässä(paitsi että 10 kertaa pahempaa) eikä siihen autanu mikään,ei myöskään viihtynyt yhtään yksin,aina ku käänsi selkänsä oli jotain pahojaan tekemäss, yleensä kiipeämässä kirjahyllyssä tms kielletyllä paikalla..kiipi kiiipi..kiipi..

6vuotiaana sai lääkityksen(medikinet) ja avot, kaikki hankala käytös vähintään puolittu! heti ekasta pilleristä.. siinä sitte ihmeissään katsottiin kun lapsi leikkii rauahssa,itsekseen,paikallaan 30minuuttia yhtämittaa, sitä ei ollut koskaan ennen tapahtunut!

 

[Nellien]

on tää maailma ja palsta ihmeellinen, jos joku käyttää jäähyä johdonmukaisesti.. niin tullaan sanoo että se on väärin..jos joku ei käytä jäähyä tullaan sanoo että käytä.. jos joku käyttää jäähyä epäjohdonmukaisesti syy on siinä!

ärsyttävää.

 

["poikia3"]

Mulla on ollut esikoinen tuollainen haahuilija ja hidastelija. Hänen kanssaan on kummasti auttanut, kun olen ruvennut hitaasti laskemaan pukiessa ykkkk-si, kaaak-si, koool-me ja kumma juttu, vaikkein koskaan ole kertonut mitä tapahtuu, kun olen laskenut johonkin numeroon asti, poikaan tuli töpinää. Yleensä ehdin laskea vain kolmeen tai viiteen hitaasti, kun vaatteet olivat jo päällä.

Toinen temppu voi olla kilpailu äidin kanssa, kumpi ehtii pukemaan ensin - äidin tietty tarvitsee vähän hidastella.

Ja tietysti lapsen kanssa voi pelleillä, ehdottaa, että sukkahousut laitetaan päähän. Yhtäkkiä lapsi tietää, ja osaakin pukea vaatteen oikein päälle ihan itse - ja tietysti tähän kehut päälle.

Nämä kolme kikkaa ovat toimineet meillä loistavasti.

 

[Nellien]

ap ,minusta sinä olet ihailtavan johdonmukainen(ja sitä johdonmukaisuutta peräänkuulutetaan etenkin erityislasten kanssa).

Mutta minulle tuli mieleen sellainen asia että paljonko sinä leikit lapsesi kanssa? paljonko lapsi saa positiivista huomiota? en tarkoita kehuja,vaan läsnäoloa(jos mä oon muutaman päivän niin että en ole aidosti läsnä,niin huomaan että tuo normi lapsikin alkaa tekee kkiellettyjä ja pientä kiusaa, jolloin jäähyä paremmin auttaa se että istun lapsen kanssa leikimään,muovailemaan,piirtelemään).. tuon jälkeen pyynnöt ja käskyt mene perille ja lapsen toimintaan asti hyvin paljon helpommalla.(toki tämä huomio ei saa olla palkka huonosta käytöksestä.)