5 kk vauvan jatkuva kitinä!!

[ois tässä muutakin tekemistä]

Hyväntuulinen päivänsäteemme on varastettu ja tilalle tuotu alati märisevä ja kaikkeen tyytymätön vauva. Kehitys on normaalia ja kaikki on normaalia mutta tyyppi vaan marisee koko hereilläoloajan. Päiväohjelmassa kahdet päikkärit 1½-2 h kerrallaan.

Tänään vauva heräsi ekoilta päikkäreiltä, vaihdoin vaipan, syötin täyteen ja laitoin lattialle. Samantien alkoi kitinä joka vahveni suoraksi huudoksi hyvin nopeasti. Nyt hytkytän vauvaa ja juttelen sille koko ajan jolloin on hyvällä tuulella. Musta tuntuu ettei mun elämässä oo enää mitään muuta kuin tuon vauvan viihdyttäminen!! Ärsyttää! Ois kaks muutakin lasta hoidettavana. Se oo ikinä tyytyväinen 5 minuuttia pidempään hereillä ollessaan. Kuiva vaippa, maha täynnä, röyhtäissyt, kakannut, ollaan seurusteltu... mutta ei, ei ole yksin! Okei, joskus viihtyy vartinkin mut harvoin. Ei kelpaa leikkimatto, lelut, sitteri..... Kantoliina kelpaa, mut en voi hoitaa isompia kunnolla kun vauva on liinassa.

Tuttia vauva ei syö. Söi 2 kk iässä mut lopetti kuukausi sitten, ei kelpaa enää minkäänlainen tutti. Vauva saa raivokohtauksen jos yritän laittaa sille tuttia suuhun.

AAARGH! Ei mulla muuta.

 

[Ken guru]

No mutta jos pienelle on tulossa hampaita ja ne vaivaa?

 

["vieras"]

Ja ÄO oli?

 

[Tavallista]

Ihan normaali vauva, joka nukkuukin mukavasti. Muut lapset on tainnu olla helppoja?

 

[Prkl!]

Olisi kannattanut käyttää aikanaan kortsua niin ei tarvis nyt KITISTÄ!

 

[ois tässä muutakin tekemistä]

Joo. Hampaat. Tuskin se niitä viikkotolkulla tekee. Ei punoita ikenet, ei juuri kuolaa, ei jyrsi nyrkkiä, eikä mitään muutakaan viitettä hampaisiin. Muilla lapsilla hampaat tulleet vasta 8-9 kk iässä. Buranakaan ei auta joten en niele automaattiselitystä hampaista. Esikoisella oli koliikki joka kesti 4 kk ja kuuntelin kuukausitolkulla hammasjuttuja. Sille tuli eka hammas 9½ kk ikäisenä.

 

["vieras"]

Alati märisevä ja kaikkeen tyytymätön kitisijä... Hmmm...

 

["vieras"]

Sinulla on selvästikin paha vauva, joka tahallisesti kiusaa sinua.

 

["aapee"]

Anteeks kun avauduin tänne mutta turhauttaa! Perhekerhossa muut vauvat laitetaan lattialle peiton päälle ja siinä ne möllöttää tutit suussa lutkuen ja sohivat vierustoveria. Mitä tekee meidän sankari. Aloittaa välittömästi vaativan kitinän ja minä juon kahvia hytkyttäen koko ajan vauvaa ja jutellen sille. Muut äidit juttelee keskenään ja saan sääliviä silmäyksiä. "Eikö se tosiaan ota tuttia jos kastat sen maitoon/sokeriin/siirappiin." Juu ei ota. Eikä tämä viihdy autossakaan. Se karjuu kaukalossa niin kauan että oksentaa jos ei aiemmin ota pois. Oli pakkotilanne motarilla kun ei voinut pysähtyä niin oksensi itkunsa päälle.

Ei noi muutkaan lapset ole olleet helpoimmasta päästä. Anoppi ehdotti etten osaa hoitaa vauvaa tarpeeksi hyvin ja sen takia huutaa, ehkä se johtuu tosiaan ÄO:stä. Ihmettelen kuitenkin, miten muut tuntuvat osaavan.

 

["aapee"]

Väitän, että aika moni tyytyväisen tuttisuuvauvan perfect mother sais päänsärkyä tämän kanssa. Mä en tajua mitä mä teen muka väärin.

 

[BBBB]

Meillä (ainakin toistaiseksi) vain yksi lapsi juurikin siitä syystä, että lapsemme - joka onneksi on jo yli kolmevuotias - ei ekana vuotenansa tehnyt oikeastaan muuta kuin kitisi/itki/huusi lähes kaiken hereilläoloaikansa. Allergioita ei ollut; neuvolan mukaan vaan "yksi niistä noin joka kymmenennestä lapsesta, jotka ovat vaan vaativia". Nyt meillä on tosi ihana, reipas ja tarmokas tyttönen - joka kyllä vieläkin omaa aika voimakkaan temppramentin

 

["vieras"]

 

["aapee"]

Kiitos kommentista BBBB. Ilmeisesti aika siis kuuluu eteenpäin kaikesta narinasta huolimatta ja tämäkin pikku kanuuna täyttää joskus kolme...

 

["vieras"]

Ehkä sille on tulossa hampaita? Ne voi vaivata aika pitkäänkin ennen puhkeamista.

Pussillinen sympatiaa sinne joka tapauksessa, meillä esikoinen viihtyi ekat 4kk ainoastaan sylissä hytkytettävänä, edes kantoliinassa ei viihtynyt vaikka koitettiin paria erilaista liinaa ja eri sidontoja... Siinähän sitten hytkyttelit kaiket päivät. On senkin jälkeen ollut "vaativa" ja erittäin temperamenttinen lapsi, ei ole koskaan kitissyt vaan aloittaa huudon korkealta ja kovaa heti kun päättää haluta jotain. Ja toisaalta silloin kun asiat on hyvin, on oikein hymyilevä ja naureskeleva päivänsäde. Nykyään tuo "vauva" on erittäin omatoiminen ja pääasiassa tyytyväinen 2-vuotias ja tuntuu että siinä missä vauva-aika oli meillä raskaamapaa kuin muissa tuntemissani perheissä, pääsen nykyään älyttömän helpolla.

 

[vaativan äiti]

Voi, kun kuulostaa tutulta! Esikoisemme on jo tosin 6-vuotias, mutta edelleen kovin vaativa ja ääntään käyttävä on. =)
Vauva-aika oli yhtä sylissä kantamista ja valvomista. Tosin ruoka-aineallergiat myös lasta vaivasivat. Semmoinen alati sylissä hoidettava lapsonen.

Jaksamista!

 

[dssfsf]

Meidänki pikku enkeli on muuttunut, kitisee jatkuvasti (ikää nyt 6kk) ja samoin sukulaiseni vauvalla on joku kitinä vaihe ja sanoi, että kaverinsa lapsikin on nykyään yhtä kitinää.

Meillä ei voi edes vessassa käydä ilman, että ottaa vauvan mukaan. (siis jos olen yksin) Lattialla olo yksin on ihan mahdoton ajatus vauvan mielestä.

Luulen, että tekee hampaita niin on sen takia kärttynen ja pientä flunssan poikasta on myös ollut.

 

[....]

allergiaa?

 

[Bonaire]

Ehkäpä se vauva vaan kaipaa huomiota ja läheisyyttä enemmän kuin aiemmin?

 

["saana"]

Onko alkanut jo vierastaa? Meillä oli myös ns. vaativa vauva, huonosti nukkuva ja vain sylissä tyytyväinen. Alkoi5 kk iässä jo vierastamisen ja äiti piti olla lähellä!

 

[Littledeath]

Semmosia ne vauvat on. Mulla on yksi lapsi ja se oli tollanen vauva, enempää lapsia ei tuu.

 

["eräs äiti"]

Meidän esikoinen oli "kitisevä, huutava vauva", temperamenttinen, tosin nyt jo kouluikäinen. Koko vauva-aika oli yhtä valvomista ja kantamista, hyssyttelyä ja hytkyttelyä. Välillä otimme miehen kanssa parin tunnin breikin ulkomaailmaan ja jätimme nyyttimme hoitoon - hoidossakin kitisi jatkuvasti tai karjui kurkku suorana.

Seuraavan vauvan aika oli kuuden vuoden kuluttua esikoisesta, joka huusi ehkä entistä enemmän ja vaatii esikoistakin enemmän huomiota. Paljastui hänellä myös pahat allergiat, mm. maito, vilja sekä monta muuta mitkä huudattivat. Mutta nyt kun allergiaruokavalio kunnossa, on luonteeltaan edelleen temperamenttinen ja vaatii jatkuvaa huomiota. Taaperona kun osaa jo liikkua enemmän, roikkuu lahkeessa jatkuvasti ja huutaa syliin vaikka monta kertaa päivässä sylitellään ja halitellaan - ruoan laitto tuntuu olevan mahdotonta kun toinen kyyneleet silmissä huutaa lahkeessa roikkuen. Välillä ahdistaa ja tukahduttaa ja hermostuttaa toisen jatkuvat riippuvuus. Itse ajattelen kuitenkin että on ihan normaalia kehitysvaiheeseen kuuluvaa, kun pikkuinen on vasta päälle vuoden. Antaa ajan kulua, kyllä ne lapset siitä sitten lähtevät tutkimaan muutakin maailmaa ja viihtyvät omissa leikeissään vanhempana ettei koko ajan tarvitse olla läsnä, siis ihan fyysisesti. Vauvat, taaperot ja lapset ovat kovin erilaisia.

 

["eräs äiti"]

Niin ja tuohon nimimerkkiisi viitaten, kaikella kunnioituksella, sama ajatus viriää minunkin mieleeni välillä että olishan tässä kaikkea muutakin tekemistä (ja muita lapsia), mutta tärkeintä tekemistä on nyt vain olla "vauvasi armoilla", sylitellä ja olla läsnä kun hän sitä tarvitsee.