5 vuotiaan raivo

[vinkkejä]

Meidän 5 vuotias lapsemme käytös on muuttunut reippaasti vuoden aikana. On päiviä jolloin lapsi on ihana, hymyilevä oma itsensä, mutta sitten on hetkiä jolloin koettelee reippaasti vanhempia. Lapsi on alkanut olemaan tottelematon, ei esim. usko jos sanoo että nyt on lähdettävä pihalta sisälle, vetoaa siihen että naapurinlapsetkin on pihalla. Lapsella on reilusti omaa tahtoa ja sen kyllä näyttää. Nyt lapselle on alkanut tulemaan raivokohtauksia, huutaa ja saattaa heitellä tavaroita lattialle ja sotkee ja huutaa "saat siivota, sinä olet syyllinen." Nyt uutena asiana on tullut nipistäminen (koskaan aiemmin ei ole nipistellyt).

Eilen oli viimeksi hirveä raivokohtaus: oli pyöräilemässä ja kypärä oli liian isolla. Yritin kiristellä sitä sopivaksi, lapsi otti kypärän ja sanoi "täti laittaa sen". Täti ei osannutkaan. Sanoin että nyt loppuu pyöräilyt tältä hetkeltä tähän, jos ei kypärää saa laittaa sopivaksi. Sitten lapsi päättikin samalla sekunnilla "jos en saa pyöräillä, niin lähden uimaan". Otti uimapuvun. Minä laitoin oven lukkoon ja sanoin ettei tällä ilmalla voi lähteä uimaan ja että tuollalailla ei saa ulkona räyhätä (huusi ihan mahdottomana ulkona). Oltiin sisällä ja minä yritin laittaa kypärän remmejä sopiviksi -lapsi huusi samalla ja välillä tempoi kypärää pois.. Alkoi heitellä tavaroita lattialle ja sanoi "sinä saat siivota, sinä olet syyllinen." -lapsi ei kuunnellut mitään, ei rauhoittunut. Sitten alkoi nipistellä minua. Lähti eteiseen ja heitteli kaikki kengät keittiön puolelle. Sitten tuli takaisin luokseni ja alkoi uudelleen huutaa ja raivota. Lopulta otti sormeni suuhun ja puri ja puri - niin että kivusta aloin itkeä. Lapsi hiljeni, säikähti varmaan -kohta tuli laastarin kanssa ja kysyi mihin sattuu. Laastaroi sormeni.

Lapsen käytös on mielestäni epänormaalia. En tiedä mitä tehdä tai mistä tälläinen käytös johtuu.


Lapsi leikkii ihan normileikkejä, on kavereita, nukkuu hyvin, syö hyvin.. jne. Mitään isoja muutoksia (muuttoja tms.) lapsen elämässä ei viimeisen vuoden aikana ole tapahtunut. Reipas vuosi sitten lapsen isä alkoikin haluta tavata lastaan ja siitä lähtien lapsi on yökylässä ollut noin 2-3/vrk /kk isällään. Lapsen isä löysi uuden kumppanin, jonka esitteli nopeasti lapsellemme, uusi kumppani muutti pian lapsen isän kanssa yhteen. Lapsen pappa (ei kovin läheinen) kuoli tämän viime vuoden aikana.

 

[nöppäri]

Kyllä tuo kuulostaa ihan ikäkauteen kuuluvalta uhmalta.

Tähänkin sanon, että annat yhden varoituksen, jos ei usko niin jäähylle tai omaan huoneeseen, minutti/ ikävuosi.
Annat siellä sitten huutaa ja raivota, saat huomata, että raivo hiipuu pää osin aina ennen kuin aika on täysi.
Jos lähtee osoitetulta alueelta itsekseen pois, aika alkaa alusta, ja myös tämän olen omaleni kertonut.

Ei ole montaa kertaa tarvinnut tehdä kun yleensä se varoitus jo riittää, ja jos ei riitä, niin pysyy määrätyllä paikalla, vaikka huutaisi ja raivoisi kuinka.
Jos jotain tavaroitaan viskelee, kerää ne jäähyn ja anteeksipyynnön jälkeen ihan itse paikoilleen.

Jotenkin jää semmoinen kuva, että et ehkä pistä peliä poikki riittävän ajoissa ja sitten se on jo huomattavasti vaikeampaa.

Kokeile seuraavalla kerralla huomata riittävän aikaisin tuleva tilanne.

 

["..."]

Eilen oli viimeksi hirveä raivokohtaus: oli pyöräilemässä ja kypärä oli liian isolla. Yritin kiristellä sitä sopivaksi, lapsi otti kypärän ja sanoi "täti laittaa sen". Täti ei osannutkaan. Sanoin että nyt loppuu pyöräilyt tältä hetkeltä tähän, jos ei kypärää saa laittaa sopivaksi. Sitten lapsi päättikin samalla sekunnilla "jos en saa pyöräillä, niin lähden uimaan". Otti uimapuvun. Minä laitoin oven lukkoon ja sanoin ettei tällä ilmalla voi lähteä uimaan ja että tuollalailla ei saa ulkona räyhätä (huusi ihan mahdottomana ulkona). Oltiin sisällä ja minä yritin laittaa kypärän remmejä sopiviksi -lapsi huusi samalla ja välillä tempoi kypärää pois.. Alkoi heitellä tavaroita lattialle ja sanoi "sinä saat siivota, sinä olet syyllinen." -lapsi ei kuunnellut mitään, ei rauhoittunut. Sitten alkoi nipistellä minua. Lähti eteiseen ja heitteli kaikki kengät keittiön puolelle. Sitten tuli takaisin luokseni ja alkoi uudelleen huutaa ja raivota. Lopulta otti sormeni suuhun ja puri ja puri - niin että kivusta aloin itkeä. Lapsi hiljeni, säikähti varmaan -kohta tuli laastarin kanssa ja kysyi mihin sattuu. Laastaroi sormeni.

Kuulosti ihan normisetiltä tuohon sisällä riehumiseen asti. Miksi h-tissä annat lapsen purra sinua???? Tai heitellä tavaroita??? Möllötätkö vaan vieressä tumput suorina ja annat laittaa lapsen kämpän remonttiin?!?

Siis meillä on välillä 4v10kk ikäisen pojan kanssa todella vaikeaa (kiroilee, nimittelee, paiskoo ovia, lyö ja potkii jne), mutta kyllä kaikkeen puututaan ja toimista on seuraukset. Ei me vaan tuijoteta vieressä ja itketä. Tuo vaihe on tullut nyt muutaman viimeisen kuukauden aikana. Päiväkodissa pitävät normaalina tahto-ikäisenä=uhmaikäisenä. Kai tämä jossain vaiheessa helpottuu...kunnes taas seuraava aalto tulee.

 

["vieras"]

Meillä 4,5-vuotiaalla ollut jo jonkin aikaa samanlaista uhmakkuutta, nenäkkyyttä... Meillä on tapana se, että sanon jostain asiasta max 2 kertaa ja sitten menen fyysisesti väliin. Eli jos vaikka tökkii ja tönii pikkuveljeään, kiellän ja jos ei ala nopeasti sana kuulumaan, menen väliin, nappaan kädestä kiinni ja siirrän lapsen kauemmaksi. Meillä ei myöskään paikkoja rikota, eikä tehdä sotkuja tahallaan. Jos tekee, itse siivoaa kaiken. Lapsi tietää kyllä hyvin, että meitä vanhempia ei todellakaan purra, potkita, lyödä, nipistellä tms., eikä enää aikoihin ole sellaista yrittänytkään. Tuossa äskettäin oli vaihe, että ihan härnäämismielessä tökki sormillaan esim. toista korvaan, kutitteli vaikka kiellettiin jne. ärsyttämistä. Siihen ei meinannut puhe ja kieltäminen tehota, niin ilmoitin lapselle, että seuraavan kerran kun tökit minua korvaan, älä sitten ihmettele jos tökkäisen takaisin. Kerran kokeili ja tökkäisin takaisin, siihen loppui.

 

["..."]

Mikä on seuraamus lapselle tuollaisesta käytöksestä? Miksi lopettaisi käytöksensä, jos hänelle ei ole siitä seuraamuksia? Meillä olisi viimeistään tuosta uimapuku mukaan -> alkaa riehumaan kun estetään lennähtänyt lapsi jäähylle niin että läsähtää. Ja ne heittelemät romppeensa olisi kerännyt ihan itse vaikka olisi yötä myöten sitä pitänyt opastaa ja kädetä pitäen.