5-vuotias yrittää lyödä suuttuessaan, miten opettaa kohdistamaan kiukkunsa johonkin muuhun?

[hämmentynyt äippä]

Meidän 5-vuotias on alkanut ikävästi suuttuessaan lyömään, tai yrittämään lyödä eli tulee nyrkit pystyssä kohti. En tiedä mistä on oppinut, kun kotona ei koskaan ole lyöty ketään, pikkuveljen kanssa hällä joskus kyllä tappelut yltyvät "käsirysyksi". Mutta miten tästä tavasta pääsisi eroon? Muistan joskus kuulleeni jostain, että tällaisessa tapauksessa lapsi pitäisi opettaa kanavoimaan kiukkunsa johonkin muuhun - miten se käytännössä tapahtuu?
Ennen on pärjännyt hyvin puhumalla ja lapsi osaa mielestäni hyvin tunnistaa omia tunteitaan, mutta nyt tosiaan on tullut tämmöinen ikävä tapa, että jos ei saa tahtoaan läpi (esim. pitää leikki lopettaa kun on ruoka-aika), niin tulee huitomaan pikku nyrkeillään. Ennen on siis vain huutanut ja purnannut muuten, mutta tehnyt kuitenkin niin kuin on pyydetty.

 

["vieras"]

Kokeileppas tukistaa sitä tai huutaa sille vasten kasvoja, saatat yllättyä että se pahoinvointi lapsellas loppuu.

 

["Eloveena"]

Meidän viisvee poika myös kokeillut tätä lyömistä nyt, sekä minuun että veljeensä. Minä otan kädestä kiinni sanon lapsen tasolla että äitiä tai ketään muutakaan et lyö vaikka kuinka kiukuttais. Sääntö on myös että lyömisestä joutuu suoraan ilman varoituksia jäähylle. Kyllä tuohon meidän vesseliin ainakin jäähytys toimii.

 

[hämmentynyt äippä]

Kiitos Eloveena vinkeistä, varmaan tuo jäähy pitäisikin ottaa tiukemmin käyttöön.
Ja vieraalle tiedoksi, että tuskimpa tukistamisen opettaminen auttaa lyömiseen... Nimenomaan halutaan siis väkivaltaisista konsteista eroon!

 

[vinkuvinku]

Meil oli "kiukkupussi" käytössä. Tunget vaikka jonkun tyynyn, pari muovipussiin ja laitat narulla roikkumaan katosta. Selität lapselle et aina kun alkaa kiukuttaa, ärsyttämään, sieppaamaan niin takoo täysillä sitä kiukkupussia.
Meil oli muutaman viikon käynnissä ja se meni ja tako sitä, loppuvaiheessa ne kiukunpuuskat tuppas menemään naurun puolelle kun mä aina olin vieressä tsemppaamassa "hyvä! noin just! murjo se! niiin paljon lyö kun kiukuttaa! mätkimätki!"

 

[mammul]

Meillä myös 5-vuotias koittaa lyödä. Taitaa kuulua tuohon ikään tämäkin uhmakkuus. Olen kieltänyt tiukkaan sävyyn ja laittanut pyytämään anteeksi, samalla selittänyt että lyöminen ei ole oikein eikä hyväksyttävää. On vähentynyt näillä keinoin.

 

["mauri"]

Meillä vajaa 5 v samanlainen. Ostettiin lelukaupasta sellainen lasten nyrkkeilysäkki ja hanskat lapsen kanssa yhteistuumin, että silloin kun kiukku yltyy, voi alkaa säkkiin mätkimään. Vaan ei meillä toimi: silloin kun kiukku yltyy, niiin se yltyy entisestään kun tarjoan nyrkkeilysäkkiä. :/ Onneksi on kuitenkin vähän oppinut hillitsemään kättään ja myöskin saattaa vaan mätkiä seinää tai lattiaa.

 

["vieras"]

Ei nykyajan vanhemmilla ole ollenkaan auktoriteettia lapsiaan kohtaan, vittu ovat ihan helisemässä niiden kanssa ja pallo hukassa. Te todellakin olette pullamössö sukupolvea.

 

["mamuli"]

Turhaan sinä 21.51 vierailija suutas soitat pullamössösukupolven kasvatusta koskien. Ei sitä ennenkään sen kummemmin ole auktoritettia ollut kuin nyt, lapset laitettiin ennen pelkäämään, uhalla, että jos et nyt tottele niin saat koivuniemen herrasta tai napastiin luunappi tai tukkapölly tuosta vain.

Pullamössösukupolvi sentään keskustelee asiasta ja miettii yhdessä, mikä olisi kasvatuksellisesti hyvä lähtökohta opettaa lasta. Pullamössösukupolvi ei ole uusavuton vaan oikeaa tapaa etsivä, väkivallaton sukupolvi=ei tarvi lasten pelätä vanhempiaan. Tämä ei ole mikään diktatuuria enää!

 

[hämmentynyt äittä]

Kiitos vinkeistä! Osittain varmaan on tosiaan ikäänkin kuuluvaa, mutta mielellään tietenkin tekisi tälle jotain, jos voi.

Vieraalta 21:51 mielelläni kuulen myös neuvoja miten meidän pullamössösukupolven (joka muuten on yhdyssana) pitäisi tässä tilanteessa toimia, nyt kommenttisi jäi asiasisällöltään hieman ohueksi ja merkityksettömäksi tämän alkuperäisen ongelman ratkeamisen kannalta...