V
vieras
Vieras
Ei oman tällä kertaa.
Meillä on useampilapsinen perhe, nuorimmainen 1v sekä lemmikkejä. Kavereita ramppaa kylässä. Kavereiden suhtautumienn vauvaan ja lemmikkeihin vaihtelee. Toiset pelkäävät vähän eläimiä, toisia kiinnostaa. Pojat eivät juuri vauvaa edes huomioi. Joskus naureskelevat pienen puuhille. Kaikkiaan kavereiden kanssa sujuu hyvin.
Poikkeuksen tekee 6v. tyttö, joka on aina ollut kiinnostunut sekä lemmikeistä että vauvasta. Kiinnitin alkuun huomiota kovakouraiseen tapaan käsitellä eläimiä, mutta laitoin tottumattomuuden piikkiin ja opastin.
Kun vauva lähti liikkeelle, alkoi tulla kiusaamista. Alkuun se oli pientä. Tyttö otti vauvan leluja tämän käsistä, päästeli vauvaa pelottavia ääniä jne. Aloin tuntemaan epäluottamusta tyttöä kohtaan. Kiusaaminen jatkui komennoista ja opastuksesta huolimatta. Viimeisimpiin tapahtumiin ei ymmärrys enää riitä.
Laitoin vauvan nukkumaan ulos ja tyttö kyseli vaunujen jarruista. Selitin miksi jarru on tärkeä ja mitä voisi tapahtua kun se pettää. Vauvaa nukutetaan pihalaatoituksella ja reunan yli mennessään vaunut voisivat helposti kaatua. Tyttö jäi viivyttelemään pihalle ja salaa seurasin kulman takaa. Hän yritti avata vaunujen jarrua ja työntää niitä kohti laatoituksen reunaa!
Keskeytin tilanteen tiukasti, vanhempien kanssa on puhuttu ja nyt ei ole ainakaan vähään aikaan meille mitään asiaa. Vanhempien mukaan eläinten kiusaamista ollut. Eivät nähneet ongelmaa suurena vaan heidän mielestään lapsi ei vaan osaa kun ei ole kokemusta.
Tosiasiassa vaunujen edessä on myös lisävarmennus, etteivät ne pääsisikään laatoituksen yli, mutta tytön päättäväinen yritys vahingoittaa vauvaa oli minulle järkytys.
Kysymykset kuuluvat, että onko tytöllä jotakin pielessä vai ylireagoinko? Lapsi on kuitenkin jo 6-vuotias? Meillä on kaikenlaisia nahinoita tullut, vauva on välillä leikeissä tiellä jne, mutta lapset eivät ole koskaan osoittaneet samanlaisia ilkeyden ja tahallisen vahingoittamisen merkkejä.
Meneekö kokemattomuuden tiliin? Miksi yrittää tahallaan vahingoittaa sekä eläimiä että lapsia? Ongelma kasvatuksessa, psyykkeessä vai missä?
Meillä on useampilapsinen perhe, nuorimmainen 1v sekä lemmikkejä. Kavereita ramppaa kylässä. Kavereiden suhtautumienn vauvaan ja lemmikkeihin vaihtelee. Toiset pelkäävät vähän eläimiä, toisia kiinnostaa. Pojat eivät juuri vauvaa edes huomioi. Joskus naureskelevat pienen puuhille. Kaikkiaan kavereiden kanssa sujuu hyvin.
Poikkeuksen tekee 6v. tyttö, joka on aina ollut kiinnostunut sekä lemmikeistä että vauvasta. Kiinnitin alkuun huomiota kovakouraiseen tapaan käsitellä eläimiä, mutta laitoin tottumattomuuden piikkiin ja opastin.
Kun vauva lähti liikkeelle, alkoi tulla kiusaamista. Alkuun se oli pientä. Tyttö otti vauvan leluja tämän käsistä, päästeli vauvaa pelottavia ääniä jne. Aloin tuntemaan epäluottamusta tyttöä kohtaan. Kiusaaminen jatkui komennoista ja opastuksesta huolimatta. Viimeisimpiin tapahtumiin ei ymmärrys enää riitä.
Laitoin vauvan nukkumaan ulos ja tyttö kyseli vaunujen jarruista. Selitin miksi jarru on tärkeä ja mitä voisi tapahtua kun se pettää. Vauvaa nukutetaan pihalaatoituksella ja reunan yli mennessään vaunut voisivat helposti kaatua. Tyttö jäi viivyttelemään pihalle ja salaa seurasin kulman takaa. Hän yritti avata vaunujen jarrua ja työntää niitä kohti laatoituksen reunaa!
Keskeytin tilanteen tiukasti, vanhempien kanssa on puhuttu ja nyt ei ole ainakaan vähään aikaan meille mitään asiaa. Vanhempien mukaan eläinten kiusaamista ollut. Eivät nähneet ongelmaa suurena vaan heidän mielestään lapsi ei vaan osaa kun ei ole kokemusta.
Tosiasiassa vaunujen edessä on myös lisävarmennus, etteivät ne pääsisikään laatoituksen yli, mutta tytön päättäväinen yritys vahingoittaa vauvaa oli minulle järkytys.
Kysymykset kuuluvat, että onko tytöllä jotakin pielessä vai ylireagoinko? Lapsi on kuitenkin jo 6-vuotias? Meillä on kaikenlaisia nahinoita tullut, vauva on välillä leikeissä tiellä jne, mutta lapset eivät ole koskaan osoittaneet samanlaisia ilkeyden ja tahallisen vahingoittamisen merkkejä.
Meneekö kokemattomuuden tiliin? Miksi yrittää tahallaan vahingoittaa sekä eläimiä että lapsia? Ongelma kasvatuksessa, psyykkeessä vai missä?