7-8 vuotiaat... Tytöt ja ehkä pojatkin?

[tähh]

[QUOTE="aap";26775678]Voisikohan tämä olla jonkinlaista irroittautumista? Hän on aina ollut 300% äidin tyttö. On edellisen liiton lapsi ja oltiin ensimmäiset kaksi vuotta kahdestaan ja täten hän on ollut aina hyvin takertunut ja riippuvainen musta.[/QUOTE]

Kyllähän tuo eroahdistuksesta kuulostaa, tiedä sitten näin maallikkona. Siinä kyllä menee pieleen, jos annat lapsen käytöksen vaikuttaa omiin tekemisiisi. Huomaa sitten, että kiukuttelemalla hallitsee äitiä.

Voimia sulle! Ei tuo loputtomiin kestä.

 

[???]

[quote="aap";26775732]ihminen minäkin olen. En aina kykene pysymään kasvatuksellisesti järkevänä jos pinna palaa.[/quote]

mitäh?! Se on sun tehtäväsi äitinä!

 

[Deleted member 70007]

Minä en todellakaan olisi kuunnellut tuollaista nalkutusta, vaan sanonut oikeasti että nyt suu kiinni! Kahvini olisin juonut ihan tyynesti ja sanonut, että jos et voi antaa kahvirauhaa, niin alapa mennä tuonne toiseen pöytään ja ohjannut muualle häiritsemään.

Elokuvista olisin sanonut kaksi kertaa, että nyt HILJAA! Jos ei olisi mennyt perille, niin oltais lähdetty kesken pois.

Näin. Mä en kattele yhtään sitä, että lapset koittavat komennella. Meillä on kovin temperamenttinen tapaus tuo 9v tyttö, ja välillä yrittää päästä niskan päälle, mutta ehei, ei onnistu.

 

["aap"]

meidän tyttö on nyt 6v ja poika 7v enkä ole havainnut tuollaista. Innostuneita joka asiasta. On toki päiviä, jolloin kaikki tuntuu menevän päin sitä itseään, mutta reissuissa, lomalla ym. ovat todella innostuneita eivätkä kyllä valita.

Nyt tiukka linja. Yksikin tuollainen reissu, niin itse en aikanaa enää veisi mihinkään. Tai veisin muut, mutta tyttö saisi jäädä sitten kotiin. En katselisi tuollaista vahtimista. Onkohan tottunut liian hyvään?

Niin oli hänkin tuon ikäisenä

No en usko sitä. Ollaan paljon juuri hänen neurologisten puolien takia käyty lastenpsykologilla ja toimintaterapeutilla ja ollaan aina saatu kiitosta ja neuvoja jos ollan tarvittu. Rajat on rakkautta. Itseasiassa kysyin tuota hänen eskariopeltaan kun ollaan tiiviisti lomallakin oltu tekemisissä kun ollaan tultu tytön asioiden hoitamisessa aika läheisiksi ja hän on kaksi vuotta seurannut meidän perheen elämää hyvin läheltä ja sanoi että ei siitä nyt ainakaan ole kyse. Huomaa toisin itsekkin eron tytössä. Tai kukapa ei...

 

[tähh]

[QUOTE="aap";26775732]Koska mulla hajoaa pää kun on koko reissun saanut kuunnella tuota

Vaihtoehtoisesti olisin voinut heittää kahvit hänen naamalleen ja sanonut että pidä kahvis!

Ihminen minäkin olen. En aina kykene pysymään kasvatuksellisesti järkevänä jos pinna palaa.[/QUOTE]

Ehkä voisit sitten joskus kotona revetä ja karjua takaisin. Epäortodoksinen neuvo, mutta ei se lapsi siitä hajoa. Huomaapahan, että jossakin menee sinunkin kestävyydelläsi raja.

 

["aap"]

mitäh?! Se on sun tehtäväsi äitinä!

Ainiin
Unohdan sen aina välillä, mutta onneksi täällä osataan muistuttaa siitä ja kertoa miten olen toiminut väärin, vaikka sen itse jo sanoinkin...

 

[tähh]

mitäh?! Se on sun tehtäväsi äitinä!

Blaa, blaa, blaa...

 

["aap"]

Kyllähän tuo eroahdistuksesta kuulostaa, tiedä sitten näin maallikkona. Siinä kyllä menee pieleen, jos annat lapsen käytöksen vaikuttaa omiin tekemisiisi. Huomaa sitten, että kiukuttelemalla hallitsee äitiä.

Voimia sulle! Ei tuo loputtomiin kestä.

Näinhän se on. Koitan olla salaa syömättä
No ei... Jotenkin nyt vaan huomaan jättäväni nuo sellaisiin hetkiin kun hän on ulkona tai muuta kun ei vaan meinaa kestää pää tätä jatkuvaa riitaa.


Kyllä nyt kun itsekkin tässä puin tätä niin tuo taitaa olla juurikin sitä. Pitää vaan koitaa saada hänelle vähän parempi keino purata sitä koska tuo ei toimi.


Kiitos <3

 

["aap"]

Ehkä voisit sitten joskus kotona revetä ja karjua takaisin. Epäortodoksinen neuvo, mutta ei se lapsi siitä hajoa. Huomaapahan, että jossakin menee sinunkin kestävyydelläsi raja.

Oi minä karjuinkin tuon kahvijutun jälkeen vielä julkisesti! Kyllä teki nannaa nuo ihanat "taas tuollainen joka vaan karjuu kun ei muutakaan osaa äiti"-katseen

Ehkä sitä voisi kotonakin joskus. Aika harvoin sitä tulee kun tuntuu että siitä tulee itselleen vain p*ska olo. Vaikak menihän tuo aika hiljaiseksi sen jälkeen. Ehkä sitä voisi vaikka kerran viikossa vähän karjaistakkin. Toisin välillä musta tuntuu että sitä hän tahtookin, että hermostun.
Sitten taas tekisin juuri sitä.

Hmh. Eikö lapsille ole mitään sellaisia keskitysleirejä mihin ne voi tälläisinä hetkinä laittaa?

 

[Big Bang Theory]

Jos jäkättää joka asiasta, niin miksi ihmeessä kuuntelet tuollaista. Sano, että mene muualle jäkättämään. Oma huone, toinen kahvilan pöytä tai muu vastaava. En antaisi roikkua ja jäkättää. Jos osaisi käyttäytyä kauniisti niin tervetuloa samaan kahvila pöytään, mutta huonosti käyttäytyvä saa mennä ihan toiseen pöytään. Leffassa olisin tehnyt sen, että siirtynyt toiseen penkkiriviin. Jäkättäkööt yksinään itselleen. Noin iso kuitenkin. Älä kuntele tuollaista.

 

["AAP"]

Mun mielestä aika monellakin tuonikäisellä on tuon tyyppistä käytöstä, joskin ei ehkä ihan niin radikaalia, tai siis voimakasta, mutta kuitenkin. Meidänkin 8v tokalle menevä poika on joinain päivinä kuin
pienikokoinen murkku.

No juurikin kuin murkku! Mietin jo että onko tuon hormonitasapainossa jotain vikaa...

 

[zxc]

Kohdistuuko tuo möykkääminen erityisesti sinun syömisiisi ja juomisiisi? Mainitsit kyllä pelaamisen ja lukemisenkin, mutta onko siinä syömisessä jotakin erityistä lapsen mielestä?
Älä nyt ainakaan salailemaan sitä ala. Poista lapsi paikalta, kun alkaa möykkäämään.

 

[Big Bang Theory]

Korkeasaarenkin olisi saanut tyttö kiertää ihan yksinään jos on vaan valittamisen aihetta. Siellä ei voi eksyä tai ainakin olisin sanonut, että jos ei seura miellytä niin voit tulla 100m tuolla perässä. Kukaan ei jaksa kuunnella sinua.

 

["aap"]

Jos jäkättää joka asiasta, niin miksi ihmeessä kuuntelet tuollaista. Sano, että mene muualle jäkättämään. Oma huone, toinen kahvilan pöytä tai muu vastaava. En antaisi roikkua ja jäkättää. Jos osaisi käyttäytyä kauniisti niin tervetuloa samaan kahvila pöytään, mutta huonosti käyttäytyvä saa mennä ihan toiseen pöytään. Leffassa olisin tehnyt sen, että siirtynyt toiseen penkkiriviin. Jäkättäkööt yksinään itselleen. Noin iso kuitenkin. Älä kuntele tuollaista.

Toimii varmasti normilla lapsella. Meillä kuitenkin sen verran erityislapsi että en jättäisi yksin leffaan parin penkinkään päähän istumaan. Saan muuten kaivaa jonkun toisen jaloista hetken päästä Keskittyminen on hänelle haastavaa ja paikallaan olo. Kahvilassa ja kadulla ja muualla ollaan kyllä tuota tehty. Välillä toimii. Yleensä ei koska sitten on aika tyytyväinen kun saa olla "kovis" kun on nokka pystysä yksin.
Hohhoijjaa.

 

[Kuukkeli, Kuukkeli]

Mun mielestä aika monellakin tuonikäisellä on tuon tyyppistä käytöstä, joskin ei ehkä ihan niin radikaalia, tai siis voimakasta, mutta kuitenkin. Meidänkin 8v tokalle menevä poika on joinain päivinä kuin
pienikokoinen murkku.

Joo, meilläkin tokaluokalle menevä poika saattaa pitää ihmeellisiä monta viikkoa kestäviä kausia, että huutaa ja kiukuttelee käsittämättömällä tavalla, puhuu rumia niin, että välillä olen epäillyt tourettea...! Meidän ihanan suloinen poikamme, joka ekat vuotensa oli niin rauhallinen tössykkä

 

["aap"]

Korkeasaarenkin olisi saanut tyttö kiertää ihan yksinään jos on vaan valittamisen aihetta. Siellä ei voi eksyä tai ainakin olisin sanonut, että jos ei seura miellytä niin voit tulla 100m tuolla perässä. Kukaan ei jaksa kuunnella sinua.

Juu ei meidän tyttö! Todennäköisesti olisi saanut kaivaa vedestä hukkuneena sen jälkeen.



Tosiaan siis tyttö on erityislapsi ja ei ole yksinjätettävä. Ei missään nimessä. Ei pysty vielä kunonlla hahmottamaan syy/seuras suhdannetta. Tyyliin jos hyppään veteen enkö osaa uida niin saatan hukkua. Ajattelee enemmän että oi ankka! Menen katsomaan. Ei haittaa että vaatteet kastuu! Nyt on lämmin! Jeeee! puli puli....

 

["aap"]

Joo, meilläkin tokaluokalle menevä poika saattaa pitää ihmeellisiä monta viikkoa kestäviä kausia, että huutaa ja kiukuttelee käsittämättömällä tavalla, puhuu rumia niin, että välillä olen epäillyt tourettea...! Meidän ihanan suloinen poikamme, joka ekat vuotensa oli niin rauhallinen tössykkä

Ja minä vuorostaan epäilen jotain hormonihäiriötä

Ihana kuulla Jospa tuo siis menisi pian ohi... Ainakin hetkeksi!

Rauhallinen tuo ei ole koskaan ollut, mutta kiva senkin edestä! Voi kun kaipaan sitä pirteää tyttöä...