9-vuotias nyt muutaman kerran suutuspäissään sanonut, että olisi parempi jos olisi kuollut.. :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Eli äsken tuli pieni riita ja jouduin komentamaan poikaa. Sanoi, että on aika lähellä ettei muuta pois kotoa ja sitten sanoi, että olisi parempi jos vaikka tappaisi itsensä..
Poika on sosiaalinen ja yleensä iloinen. Nyt viimeaikoina on ollut enenmmän "uhmakkuutta" jne. Olen joskus kuunneelut pojan ja kavereiden leikkejä ja niissä joskus itsemurhajuttuja jne. Kuuluuko ikäkauteen vai onko syytä huoleen? Miyen noihin puheisiin pitäisi suhtautua?
 
Pitäisi tuosta kyllä puhua pojan kanssa.. Vaikka taitaa olla muualta kuultua mitä tempaa mukaan kiukuspäissään, mutta selväksi pitää tehdä ettei tuollaisilla uhkailla edes suutuksissaan, sanoa vaikka miten surulliseksi tekee sinut kuulla sellaista. 9v puhuu paljonkin sellaista mistä ei itse edes tiedä mitään, vaan muistaa kuulleensa jossakin, tietyssä tilanteessa.
 
Itsemurhapuheet ei ole normaalia, tietenkin on lapsia jotka käy murrosikäänsä synkemmin lävitse. Mutta itsemurhapuheet on sellaisia, joita ei voi pitää milleeen ikäkaudelle normaaleina. Suhtautuminen puheisiin täytyy olla vakava, tietenkin jos lapsi ei ymmärrä täysin mistä puhuu, niin silloin sinun täytyy ottaa asian vakavuus puheeksi. Se voi lopettaa puhumisen. Jos puheet jatkuu, niin silloin sinun täytyy alkaa selvittämään, että mistä lapselle syntyy noin kova tarve herättää sinun huomiosi. Joku sielä kaivertaa taustalla. Se voi olla jokin yllätyksellinenkin asia, jota lapsi ei osaa/halua ottaa esille ja se noin pusertuu hänestä ulos. Mutta siis ensialkuun ota selvää, tajuaako lapsi mitä hän puhuu.
 
hmm..toi on aika..en nyt sanois normaalia, mut..en nyt keksi oikeaa sanaa..mut omien lasten kohdalla oon huomannut et tuossa 4-6v tulee se kuolemisen ajattelu jollain tasolla esiin, silloin lapsi ei vielä ymmärrä mitä kuoleminen on ja se kiinnostaa.Sitten tuossa 8-10v iässä kun lapsi sen ymmärtää ja tietää miten lopullista se on, ja se eri tavalla kiinnostaa, niin sitä on helppo suutuspäissään käyttää loukkaamaan toista.

asiasta kannattaa puhua vakavasti, puhua siitä miten paljon surua toisen kuolema aiheuttaa, ja mitä kaikkea elämässä jää kokematta jos kuolisi.
itsemurhasta kannattaa myös keskustella, ja sanoa et mikään asia ei ole niin paha etteikö sitä voisi korjata, vaikka se asia silloin tuntuisikin niin pahalta ja et aina voi äidille tulla puhumaan.

 

Yhteistyössä