ahdistus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

...

Vieras
Tää nyt on tällanen turha alotus, mutta kirjotan lähinnä siks että voin keskittyä johonkin.

Mä kärsin jonkinlaisesta ahdistuneisuushäiriöstä, se on ollu mulla niin kauan kun muistan ja oon oppinu sen kans elämään. Aika lieväkin se taitaa olla, kun useimpina päivinä se ei ees vaikuta mun elämään. Mutta... huonoina päivinä se voi olla tosi paha.

Tänään on huono päivä. Kaikki tuntuu niin vaikeelta ja pelkään ihan suhteettoman paljon joitain asioita, mitä tuskin moni ees aattelee. Tiedän pohjimmiltani, että mulla on asiat tosi hyvin, mutta ne hyvätkin asiat vaan lisää mun pelkoja. Kädet vapisee ja henkeä ahdistaa. Tiedän, että pitäs hakee jotain apua tähän vaivaan, mutta pelkkä ajatuskin ahdistaa niin paljon, ettei ole tullut tehtyä. Luulen, että moni ei tuu aatelleeks, kuinka vaikeelta ihan normaali arki voi jostain tuntua.

Tänään on varmaan pahempi päivä siks, kun mies ei oo kotona ollenkaan, vaan tulee vasta yöllä pikkujouluista.

Nyt meen iltapuuron tekoon, hoidan iltarutiinit, laitan lapset nukkumaan ja yritän rauhottua. Todennäkösesti en nuku silmällistäkään, ennen kun mies tulee kotiin...
 

Yhteistyössä