Ai että mä VIHAAN mun (ex-) aviomiestäni!!!!!!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja !!!!!!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

!!!!!!

Vieras
Otti äkkilähdön tammikuussa vaikka just rakennettu talo valmiiksi ja saatu kaikki tehtyä. Sillä on joku nainenkin, vaikkei itse myönnä mitään.

Ehti viikko lähtönsä jälkeen etsiä itselleen asunnon, toimittaa avioeropaperit mulle, sanoa sähkö- yms. sopimukset täältä irti jne.

Olen yrittänyt puhua sille järkeä, ei mitään vaikutusta.
Ollaan riidelty tosi paljon viimeinen vuosi ja olen ollut erittäin stressaantunut. Kun mietin, miksi olen ollut niin kamala akka ja aina nalkuttamassa, tuli mieleeni tällaista

- rakentamisen jälkistressi
- koko kesäloma meni pihatöitä tehdessä/ maalatessa taloa---> ei lomaa ollenkaan
- 8v tytöllä hirveä esiuhmis
- lopetin tupakanpolton lokakuun lopussa (mieskin lopetti)----> pinna kiree
- omat terveydelliset syyt

Olen puhunut näistä myös miehelle ja ehdottanut pariterapiaan menoa, ei suostu eikä korvaansakaan lotkauta. Mulla myös nyt rintasyöpätutkimukset alussa (mammogarfiassa löytyi joku), mutta sekään ei miestä liikuta.

Mä vihaan sitä yli kaiken, en vastaa puheluihin enkä tekstiviesteihin, lapsen asiat kuittaan lyhytsanaisesti tekstarilla. Mä en halua nähdä sitä enää ikinä!!!!!! Mä niin vihaan sitä että oksettaa!!!!!!!
 
Eli sä vihaat miestäsi, mutta et ymmärrä, miksei hän halua palata takaisin ja perua eroa? Joo, tosi loogista.

Miksi ihmeessä haluaisit takaisin miehen, joka voi jättää vaimonsa tuosta noin vain äkkiä yllättäen toisen naisen takia?
 
Kannattaisko lopettaa riehuminen ja selvittää oma päänsä? Jos haluat miehesi takaisin (niin kuin kai haluat, koska kerrot "järjen puhumisesta" ja pariterapiaan hakeutumisesta), hillitse itsesi. Laihduta, ala urheilemaan ja pitämään huolta itsestäsi. Mene vaikka vihanhallintakurssille, jos olet kova rähisemään. Ihan sama vaikka miehesikin olisi, jos haluat avioliittosi pelastaa, on jomman kumman taivuttava ja lopetettava epärakentava käyttäytyminen.

Olen seurannut vierestä samanlaista eroa. Tuleva ex -vaimo tuntui tehneen itsestään ihan täysin lopullisesti ex -vaimon, koska avioerohkemuskaan ei saanut hänen alati nalkuttavaa suutaan suljettua. Riehuminen oikeastaan sen kun yltyi, samoin asioiden vääristely ja haukkuminen. Joka johti siihen, että mies ei enää pystynyt palaamaan naisen kanssa ikinä yhteen. Alussa se ei ollut varmaa, mutta nainen käytöksellään ajoi asiat siihen pisteeseen.
 
no eikö ole erittäin loogista että näin lyhyen aikaa tapahtuneesta samalla vihaa ihan silmittömästi ja kuitenkin toisaalta tekisi kaikkensa että voisi kaiken saada takaisin ja kasaan? voimia sulle ap, ihan kamalasti! =)
 
Sun tilanteesi on tosi raskas, voimia sulle kaikkien ikävien asioiden kanssa. Päällimäisenä kuitenkin aloituksestasi itselle mieleen nousee se, että toivottavasti saat pitää terveytesi, jotta jaksat kaiken tulevan. Joku päivä tulevaisuudessa sitten vain asiat helpottuu päivä päivältä. Kyllä vihan tunteet on ihan sallittuja, ihmettelisin jos niitä ei tilanteessasi olisi.
 
Jos teillä ennen tuota riitaisaa vuotta in ollut hyvä avioliitto, jonka haluat pelastaa niin ehkä kannattaa hetki vettä henkeä, keskittyä omaan hyvinvointiin. Miehesi tietää ilmeisesti nyt, että haluat jatkaa ja pakottamallahan se ei onnistu. Tiedän, että vaikeaa. Olen samassa tilanteessa ja joka ilta tekisi mieli soittaa ja yrittää puhua "järkeä", mutta se vaan pahentaa asiaa. Ole varma, että miehesi tietää mitä haluat, ole totaalisen rehellinen ja sitten jätät asian hautumaan. Voimia.
 
Olen jo jättänyt miehen rauhaan. Nuo sovitteluyritykset on ollut heti eron jälkeen. Nyt olen luovuttanut sen asian suhteen ja tavallaan hyväksynyt eron, mutten sitä minkä syyn takia mies erosi enkää tapaa jolla se tehtiin.
Mä en ole miehelleni vihastani ilmaissut sanakaan, mutta aavistaa kai kun en vastaa muutakuin tosi tärkeisiin tesktiviesteihin ja nekin mahdollisimman lyhytsanaisesti.
Mä tiedän ettei mies ole tulemassa takaisin (ja totta puhuen en ehkä enää huolisikaan), koska ehtinut jo uuteen asuntoonsakin ostaa kaikkea huonekalua ja elektroniikkaa (jätti kaiken tänne, ei ottanut kuin henkilökohtaiset kamansa).
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Olen jo jättänyt miehen rauhaan. Nuo sovitteluyritykset on ollut heti eron jälkeen. Nyt olen luovuttanut sen asian suhteen ja tavallaan hyväksynyt eron, mutten sitä minkä syyn takia mies erosi enkää tapaa jolla se tehtiin.
Mä en ole miehelleni vihastani ilmaissut sanakaan, mutta aavistaa kai kun en vastaa muutakuin tosi tärkeisiin tesktiviesteihin ja nekin mahdollisimman lyhytsanaisesti.
Mä tiedän ettei mies ole tulemassa takaisin (ja totta puhuen en ehkä enää huolisikaan), koska ehtinut jo uuteen asuntoonsakin ostaa kaikkea huonekalua ja elektroniikkaa (jätti kaiken tänne, ei ottanut kuin henkilökohtaiset kamansa).

Ok, no nyt sitten vaan odottelet, vaikka kuukausikaupalla, jos haluat hänet takaisin. Ole neutraali, ei ylpeä eikä vittumainen, ei ruikuttava eikä yliystävällinen. Kohtele häntä niinkuin hän olisi kuka tahansa hyvän päivän tuttusi.
Itse en olisi ollenkaan niin varma haluaisinko enää tuollainen jälkeen miestä takaisin (uus nainen ja äkkilähtö)...
 
Viha kuuluu normaaliin eroprosessiin ja on ihan luvallista.
Mutta älä jää siihen kiinni kuukausi- /vuositolkulla.
Teillä on tosi lyhyt aika erosta vielä, joten vihan tunne on ihan sallittua. Voimia paljon!!
 

Yhteistyössä